Mulla on ikävä mun lapsia :(

Oletteko vasta eronneet?

Syntymä on kuolemantuomio :(

Ole onnellinen jos eivät vielä saa päättää seuraansa. 

-pikkulasten vanhemmille kateellinen teinien emä

Vierailija kirjoitti:

Oletteko vasta eronneet?

Joo... Tai syyskuun alussa, mutta lapset olivat ensin vain minun luona, ennen kuin mies löysi itselleen sopivan asunnon. Nyt ovat toista kertaa iskällä. Ap

Älä vyörytä ikävääsi lastesi niskaan.

Jaaha, taas yks surullinen kohtalo missä lapset joutuu heittopussiksi kahden kodin välillä. Vanhemmat etsii uudet petikumppanit joiden kanssa voikin sitten ihanasti lapsivapailla läpsytellä pissavehkeitä yhteen. Ei ******* tätä nykytouhua. 

Vierailija kirjoitti:

Ole onnellinen jos eivät vielä saa päättää seuraansa. 

-pikkulasten vanhemmille kateellinen teinien emä

Tottakai saavat päättää. Ovat jo 12 ja 14. Ap

Miksi toinen lapsi ei ole sun luona, kun toinen on isällä ja toisinpäin. Silloin kummallakin olisi edes yksi lapsi kotona seurana.

Vierailija kirjoitti:

Jaaha, taas yks surullinen kohtalo missä lapset joutuu heittopussiksi kahden kodin välillä. Vanhemmat etsii uudet petikumppanit joiden kanssa voikin sitten ihanasti lapsivapailla läpsytellä pissavehkeitä yhteen. Ei ******* tätä nykytouhua. 

Kuule ei se porsiminen ollut oma valinta!

Vierailija kirjoitti:

Älä vyörytä ikävääsi lastesi niskaan.

En tietenkään. Siihen lapset ovat syyttömiä. Meinasi vain itku päästä, kun poika sanoi, että hänellä on ikävä. Sanoin, että mullakin on. Ap

Miksi erositte? 

Raskasta on, ap! Koita keksiä omia juttuja, harrastuksia ym noille tyhjille viikoille. Ajan kanssa helpottaa kun rutiinit löytyy. Älä istu yksin kotona tuijottamassa seiniin! Hanki ajankulua että keskityt muuhun. Teevaikka ylitöitä jos et muuta keksi.

Kyllä se siitä! Tsemppiä!

Vierailija kirjoitti:

Miksi toinen lapsi ei ole sun luona, kun toinen on isällä ja toisinpäin. Silloin kummallakin olisi edes yksi lapsi kotona seurana.

Heillä on toisensa nyt tukena ja turvana. Jos joskus toinen haluaakin jäädä mun luokse tai isälle pidemmäksi aikaa, niin saa jäädä, mutta heillä on oikeus olla toistensa kanssa. Sitä en halua viedä heiltä pois. Pärjään tietysti yksinkin, vaikka heitä ikävöinkin. Ap

Naiset poikivat lisää ja lisää vaikka valmiiksi ylikansoitetulle saastuneelle pallolle kuolemaan, ja miehet tekevät tarpeensa emättimeen ilman kortsua vaikkeivat lapsia halua.

Pelkkiä vaistojemme orjuuttamia elukoita me olemme kaikki tyynni.

"Äiti miksi iskä asuu toisessa talossa ,mutta mun kaverien iskät ei"

Onnistuisiko sellainen, että kävisit vaikka kahvilla siellä. Lievittäisi kaikkien ikävää alkuun?

Vierailija kirjoitti:

Raskasta on, ap! Koita keksiä omia juttuja, harrastuksia ym noille tyhjille viikoille. Ajan kanssa helpottaa kun rutiinit löytyy. Älä istu yksin kotona tuijottamassa seiniin! Hanki ajankulua että keskityt muuhun. Teevaikka ylitöitä jos et muuta keksi.

Kyllä se siitä! Tsemppiä!

Pitää kehitellä jotakin. On outoa olla yksin kotona. Ap

Ehkä vie hetken tottua tuohon, ap. Varmasti on outoa js lapsia ikävä. Tee jotakin kivaa nyt viikolla ihan vain itsesi iloksi.

Jos isän luona on uusi emäntä niin tuo on vain välivaihe. Menee aikaa ja heitä ei enää oteta sinne. Saat olla lasten kanssa aina ihan siihen asti kun he muuttavat omilleen.

Vierailija kirjoitti:

Onnistuisiko sellainen, että kävisit vaikka kahvilla siellä. Lievittäisi kaikkien ikävää alkuun?

Ollaan väleissä lasten isän kanssa, mutta en mä silti sinne kahvittelemaan halua mennä. Asutaan 2 kilometrin päässä ja lapset voivat tulla vaikka koulun jälkeen käymään tai yöksikin. Mikään pakko heidän ei ole isällä (tai mun luona) olla/asua, jos se tuntuu raskaalta, mutta ainakin toistaiseksi ovat halunneet. Kuopus on parina iltana ollut täällä mun luona, vaikka on isäviikko. Onneksi tämäkin mahdollisuus on. Ap