Hyväksyisitkö kumppanilta vastakkaisen sukupuolen kaverit?

Ei kavereita nussita. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pakkohan se olisi. Mitä vain voi koska tahansa tapahtua. Ainoa asia silti johon voin vaikuttaa, on se, miten itse reagoin jos tulisin petetyksi tms. Sillon pitäisi kunnioittaa omia rajoja ja lähteä pois suhteesta. Ketään ei kuitenkaan kotiin kahlitsemalla omakseen saa. N

Mikä pakko se olisi? Voit pistää kumppanisi valitsemaan joko sinut tai hässintäkaverinsa.

Koen että tärkeämpää on luottamus. Varmasti pitkässä suhteessa tulee joskus houkutuksia suunnasta jos toisesta. Kyse on siitä, lähteekö niihin mukaan vai ei. Päättääkö pysyä niissä arvoissa, joita parisuhteen ylläpitäminen juuri siinä kyseisessä suhteessa vaatii. Toki tilannetaju olisi ihan jees. Kannattaako miehen/naisen ottaa riskiä mahdollisesta mustasukkaisuudesta pitämällä yhteyttä exään.

Mustasukkaisuus on aina sairasta. Parisuhde perustuu luottamukseen. Puolisollani on kaksi kaveria teiniajoilta, ja oli ollut heihin silloin ihastunut. Ei ole tullut mieleenkään kieltää häneltä ystävyyssuhteita.

Minullakin suurin osa ystävistä ovat vastakkaista sukupuolta, vaikka mitään ihastus saati paneskelutaustaa ei ole. Puoliso olisi nopeasti entinen, jos alkaisi sanella, kenen kanssa saan viettää aikaani. Mustasukkaisuus ei lopu siihen, vaan sitten aletaan kontrolloida jotain muuta. Antaa siis mustasukkaisuuden tulla esiin jos on tullakseen, ja jos ei hae apua siihen niin tervemenoa.

Tietysti hyväksyisin, pitäisin hienona asiana. Minusta on huono merkki ihmisissä jos ei ole tekemisissä eksiensä kanssa. Sellaiset jotka tulevat eksien kanssa toimeen tai ovat jopa ystäviä osaavat sopia erimielisyyksiä paremmin. 

Tuollainen ystävyys vaatii empatiakykyä ja oikeaa toisesta välittämistä. Sellainen joka on nähnyt eksänsä pelkkänä esineenä ei ystävä hänen kanssaan olisi.

Kaikkein pahinta ovat ihmiset jotka haukkuvat eksiään. 

Vierailija kirjoitti:

Minulla on naisille helppo testi, jolla selvittää onko "ystävämies" aidosti pelkkä ystävä.

Laita ystävämiehelle viesti, jossa sanot että olet ajatellut häntä siinä mielessä ja ehdota seksiä. Näet nopeasti totuuden siitä, kuinka platoninen ystävyytenne on miehen puolelta.

 

M36

Sopii, jos teet vastaan viestikyselyn viidelle parhaalle ystävällesi. Luulen, että jää sinultakin väliin, pitäisivät sinua nopeasti homona. Ystäville ei tommosia viestejä koskaan laiteta, sukupuolesta riippumatta.

Kyllä minulla saa olla miespuolisia ystäviä ja miehelläni saa olla naispuolisia ystäviä. Raja menee kuitenkin siinä, että toinen meistä lähtisi entisen seksikumppanin kanssa yöreissulle!

Kokisin miestäni loukkaavana sen, että ilmoittaisin yhtäkkiä, että lähden "Kallen" kanssa yöreissulle, vaikka hän ei sitä mitenkään vastustaisikaan. En myöskään haluasi, että mieheni lähti yökylään entisen petikaverinsa kanssa. Ei hän kyllä ole sellaista koskaan ehdottanutkaan.

Jotenkin tuntuu, että mikäli tuollainen ei hetkauttaisi ollenkaan, niin kannattaisi enemmänkin miettiä, että miksi. Olisiko kuitenkin ihan sama jos puolisonne ajautuisi muistelemaan vanhoja vällyjen väliin? Tähän ei tarvitse kommentoida, että luotan puolisooni 100%. Minäkin luotan, mutta ajatuskin heistä yhdessä puistattaa, sillä rakastamme toisiamme.

Tää on biseksuaalille kinkkinen kysymys.

Aviomiehen ex on mieheni hyvä kaveri. Minulle täysin ok ja ollaan vietetty paljon aikaa yhdessä tämän exän perheen kanssa. Hänellä on nykyään mies ja lapsi, ja minulle on täysin ok, että ovat kahdestaan tekemisissä. Ex ja miehensä olivat meidän häissä myös vieraina.

No sanotaanko näin et ennen hyväksyin. Nykyään en enää. 2* tullut petetyksi tällä kaavalla. Tiedän kavereita kellä sama juttu..

Olen myös lukenut paljon psykologiaa ja kuunnellut aiheesta, osana omaa toipumis prosessia.... 

Ikävä kyllä jos mies on naisen kaveri, nää suhteet on lähestulkoon aina lähtenyt seksuaalisesta kiinnostuksesta.

Poislukien lapsuusajan ystävyydet.

Vierailija kirjoitti:

Mua henkilökohtaisesti ällöttää että mies haluaa edelleen olla toisen naisen kanssa jota on nussinut, ihaillut, halunnut tulevaisuuden yms vaikka olisi tyttöystävä. Tyttöystävä eroaa kaverista ainoastaan sillä että häneltä saa pillua nykyään. Tai no, tuskin sitä mies kieltäytyisi jos kaveri edelleen antaisi. 

Minusta on ihanaa jos mies on valinnut sellaisen kumppanin josta oikeasti pitää ihmisenä. Minun onneni sitten se, että kemiaa ei olekaan ollut tai se on lopahtanut.

Kaikkein vähiten pidän uhkana sellaista ihmistä jonka kanssa suhdetta on kokeiltu mutta se on todettu toimimattomaksi. 

En usko että voisin olla sellaisen miehen kanssa jolla ei yhtään naispuolista ystävää olisi. Kokisin että hän näkee naiset vain seksiobjekteina eikä ihmisinä joiden seura on mukavaa. 

Vierailija kirjoitti:

Minulla on naisille helppo testi, jolla selvittää onko "ystävämies" aidosti pelkkä ystävä.

Laita ystävämiehelle viesti, jossa sanot että olet ajatellut häntä siinä mielessä ja ehdota seksiä. Näet nopeasti totuuden siitä, kuinka platoninen ystävyytenne on miehen puolelta.

 

M36

Olen joskus miespuoliselta ystävältäni surun hetkellä seksiä pyytänyt kun kaipasin läheisyyttä ja lohtua. Hän sanoi päättäväisesti että rakastaa minua ystävänä mutta ei siinä mielessä. Lohdutti kyllä muuten. Toi hampurilaista, kuunteli ja halasi. 

Kolmannen ja neljännen sukupuolen.

Vierailija kirjoitti:

En usko että voisin olla sellaisen miehen kanssa jolla ei yhtään naispuolista ystävää olisi. Kokisin että hän näkee naiset vain seksiobjekteina eikä ihmisinä joiden seura on mukavaa. 

Näinpä. Kerran seurustelin miehen kanssa, jolla ei ole koskaan olla naisia ystävinä eikä ymmärtänyt, miksi pidin sitä outona.

No, tässä suhteessa olikin kaikki pielessä. Mies oletti minut äitinsä jatkoksi, hän ei kuunnellut minua saati kunnioittanut minua yhteisissä päätöksissä ja meni vielä pettämään kun olivat poikaporukalla reissussa. Jäi kiinni, kun sain sukupuolitaudin häneltä, ja senkin jälkeen syytti minua asiasta.

Tämän kokemuksen jälkeen olen huolinut vain miehiä, joilla on kavereina myös naisia. Poikaporukkamiehet ovat pahimmasta päästä. Tällaiset miehet pitävät naisia objekteina.

Vierailija kirjoitti:

Aviomiehen ex on mieheni hyvä kaveri. Minulle täysin ok ja ollaan vietetty paljon aikaa yhdessä tämän exän perheen kanssa. Hänellä on nykyään mies ja lapsi, ja minulle on täysin ok, että ovat kahdestaan tekemisissä. Ex ja miehensä olivat meidän häissä myös vieraina.

Tää riippuu monesta tekijästä. Jos ovat eronneet jo aikaa sitten, ja eron syy on ollut tyyliin se, että emme olleet enää siinä mielessä toisistamme kiinnostuneita, tai jos se oma kumppani on ollut se, joka jätti exänsä (ei varmaan olisi jättänyt, jos haluaisi vielä exänsä), niin eipä siinä sitten varmaan ole paljoa tarvetta olla mustis.

Kun tapasimme, minun miesystäväni oli vain kolme kuukautta aikaisemmin muuttanut pois ex-vaimonsa, joka on myös miehen lasten äiti, luota. Tuo hänen exänsä oli pettänyt häntä, joten ero oli miehelle ns. yllätys ja traumaattinen. Mies ei siis ollut se, joka alunperin halusi erota, vaan exänsä petti ja jätti.

Heidän kommunikaationsa perustuu lähinnä lasten asioihin tällä hetkellä. Ihan asiallisesti kyllä hoitavat lastensa kuviot yhdessä, eikä minulla ole tällä menolla syytä olla mustasukkainen. Mutta, jos mies alkaisi kaveeraamaan exänsä kanssa enemmän, viettämään kahdenkeskistä aikaa, viestittelemään ja soittelemaan muutenkin kuin vain sen verran, että sopivat lasten kuvioita, niin kyllä olisin aika varma, että ovat lämmittelemässä suhdetta uudelleen. Näin ei nyt kuitenkaan ole käynyt, ja meillä menee aika hyvin miehen kanssa, mutta tässä tilanteessa ylimääräinen kaveeraaminen exän kanssa olisi vähän epäilyksiä herättävää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua henkilökohtaisesti ällöttää että mies haluaa edelleen olla toisen naisen kanssa jota on nussinut, ihaillut, halunnut tulevaisuuden yms vaikka olisi tyttöystävä. Tyttöystävä eroaa kaverista ainoastaan sillä että häneltä saa pillua nykyään. Tai no, tuskin sitä mies kieltäytyisi jos kaveri edelleen antaisi. 

Minusta on ihanaa jos mies on valinnut sellaisen kumppanin josta oikeasti pitää ihmisenä. Minun onneni sitten se, että kemiaa ei olekaan ollut tai se on lopahtanut.

Kaikkein vähiten pidän uhkana sellaista ihmistä jonka kanssa suhdetta on kokeiltu mutta se on todettu toimimattomaksi. 

Miksi luulet olevasi niin erityinen ? Oletko koskaan kuullut vanhan suolan janosta..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En usko että voisin olla sellaisen miehen kanssa jolla ei yhtään naispuolista ystävää olisi. Kokisin että hän näkee naiset vain seksiobjekteina eikä ihmisinä joiden seura on mukavaa. 

Näinpä. Kerran seurustelin miehen kanssa, jolla ei ole koskaan olla naisia ystävinä eikä ymmärtänyt, miksi pidin sitä outona.

No, tässä suhteessa olikin kaikki pielessä. Mies oletti minut äitinsä jatkoksi, hän ei kuunnellut minua saati kunnioittanut minua yhteisissä päätöksissä ja meni vielä pettämään kun olivat poikaporukalla reissussa. Jäi kiinni, kun sain sukupuolitaudin häneltä, ja senkin jälkeen syytti minua asiasta.

Tämän kokemuksen jälkeen olen huolinut vain miehiä, joilla on kavereina myös naisia. Poikaporukkamiehet ovat pahimmasta päästä. Tällaiset miehet pitävät naisia objekteina.

Edelleen, missä menee se raja? Olen nainen, ja mulla on miespuolisia kavereita, joita tapaan illanvietoissa, tai vaikka brunssilla, mutta aina porukalla. Joskus joku miespuolinen saattaa tulla käymään nopeasti kahvilla tietysti tms.

Olen parisuhteessa, ja kyllä minusta olisi outoa, jos menisin jonkun toisen miehen kanssa kahdestaan vaikkapa syömään ja jollekin keikalle, puhumattakaan yön-yli-reissuista. Kuitenkin naispuolisten kavereiden kanssa teen tuollaista, että saatetaan mennä jonkun kanssa kahdestaan vaikka kylpyläviikonloppua viettämään. En kuitenkaan kokisi, että parisuhteessa olevana olisi hyväksyttävää, että lähtisin sinne kylpyläviikonlopulle jonkun toisen miehen kanssa, vaikka hän kuinka olisi vain kaveri. Tiedän, että se aiheuttaisi epävarmuutta miehessäni, eikä mun ole mitään tarvetta lietsoa hänelle sellaista. Näin ollen menen naiskaverin tai oman mieheni kanssa.

Vierailija kirjoitti:

En hyväksy. Niin monet miehet on sanoneet, että naisen kanssa ei voi olla täysin platoninen ystävä, jos on heteromies, että en usko että ne kaikki valehtelee.

Se on lukuisissa kyselytutkimuksissakin todettu, että enemmistö miehistä kokee, että aina herää myös seksuaalisia ajatuksia naista kohtaan, jos tulee tarpeeksi läheiset ja lämpimät välit. Ja viimeistään jos se nainen ehdottaisi seksiä, niin kyllä mies alkaisi ajatella vaikka mitä. 

Täysin turhaa ja typerää luoda tahallaan sellaisia tilanteita, joissa on suurempi mahdollisuus sortua pettämään ja rikkomaan oma parisuhde. Miespuolisia ystäviä saa miehellä olla niin paljon kuin haluaa, mutta naisia en ystävinä suvaitse. Ei minullakaan ole miehiä ystävänä, ellei lasketa kaverin puolisoa, jonka kanssa en koskaan vietä aikaa ilman kaveriani.

Olen itse fb-yhteydessä naisena kahteen exääni. Ehdotettuani salaista tapaamista molemmat alkoivat vaimosta ja perheestään huolimatta miettiä ja järjestellä salaista tapaamista työmatkaan vedoten. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua henkilökohtaisesti ällöttää että mies haluaa edelleen olla toisen naisen kanssa jota on nussinut, ihaillut, halunnut tulevaisuuden yms vaikka olisi tyttöystävä. Tyttöystävä eroaa kaverista ainoastaan sillä että häneltä saa pillua nykyään. Tai no, tuskin sitä mies kieltäytyisi jos kaveri edelleen antaisi. 

Minusta on ihanaa jos mies on valinnut sellaisen kumppanin josta oikeasti pitää ihmisenä. Minun onneni sitten se, että kemiaa ei olekaan ollut tai se on lopahtanut.

Kaikkein vähiten pidän uhkana sellaista ihmistä jonka kanssa suhdetta on kokeiltu mutta se on todettu toimimattomaksi. 

Miksi luulet olevasi niin erityinen ? Oletko koskaan kuullut vanhan suolan janosta..

Kuka sanoi että olisin erityinen? (toki tietysti miehelleni olenkin erityinen kun minun kanssani parisuhteen halusi vaikka valinnanvaraa olisi ollut vaikka ja kuinka) 

Pettäjät pettää oli heillä vastakkaista sukupuolta kavereina tai ei. Minä haluan miehen joka pitää naisia ihmisinä, persoonina, hyvinä tyyppeinä. En miestä joka ei osaa olla naisten kanssa ystävä ja nauti naisten seurasta. Sellainen mies näkee naiset vain reikinä ja hyödykkeinä. 

Vierailija kirjoitti:

Sen päivän näkisi kun aviomieheni polkisi jotain yliajettua, karvaista sammakkoa.

Voisin jopa kuvata tapahtuman täysin ainutlaatuisena myöhemmin muisteltavaksi.

Muista miehistä voisin olla mustasukkainen, jos mustasukkaisuuteen olisin yhtään taipuvainen.

Tehköön mitä huvittaa, en omista häntä, koska hän ei ole omaisuutta.

Taitaa olla sovittu kulissi-liitto.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pakkohan se olisi. Mitä vain voi koska tahansa tapahtua. Ainoa asia silti johon voin vaikuttaa, on se, miten itse reagoin jos tulisin petetyksi tms. Sillon pitäisi kunnioittaa omia rajoja ja lähteä pois suhteesta. Ketään ei kuitenkaan kotiin kahlitsemalla omakseen saa. N

Mikä pakko se olisi? Voit pistää kumppanisi valitsemaan joko sinut tai hässintäkaverinsa.

Koen että tärkeämpää on luottamus. Varmasti pitkässä suhteessa tulee joskus houkutuksia suunnasta jos toisesta. Kyse on siitä, lähteekö niihin mukaan vai ei. Päättääkö pysyä niissä arvoissa, joita parisuhteen ylläpitäminen juuri siinä kyseisessä suhteessa vaatii. Toki tilannetaju olisi ihan jees. Kannattaako miehen/naisen ottaa riskiä mahdollisesta mustasukkaisuudesta pitämällä yhteyttä ex

 

 ...

Mustasukkaisuus on aina sairasta. Parisuhde perustuu luottamukseen. Puolisollani on kaksi kaveria teiniajoilta, ja oli ollut heihin silloin ihastunut. Ei ole tullut mieleenkään kieltää häneltä ystävyyssuhteita.

Minullakin suurin osa ystävistä ovat vastakkaista sukupuolta, vaikka mitään ihastus saati paneskelutaustaa ei ole. Puoliso olisi nopeasti entinen, jos alkaisi sanella, kenen kanssa saan viettää aikaani. Mustasukkaisuus ei lopu siihen, vaan sitten aletaan kontrolloida jotain muuta. Antaa siis mustasukkaisuuden tulla esiin jos on tullakseen, ja jos ei hae apua siihen niin tervemenoa.

...

Tuohon kysymys, että olisiko sinulle siis ihan ok, että miehesi lähtisi tuollaisen kaverinaisen kanssa kahdestaan viettämään kylpylälomaviikonloppua? Koska ainakin naispuolisten kavereiden kanssa minä teen tällaista. Tai vaikkapa menee mökille naiskaverin kanssa kahdestaan? Yhtään et oikeasti olisi mustasukkainen?

Siitä nyt kukaan on mustasukkainen, jos nämä on jotain hyvänpäiväntuttuja, joiden kanssa silloin tällöin vaihtaa kuulumiset, tai joita näkee jossain kaveriporukassa.