Lue keskustelun säännöt.
Taas kerran yksipuolista kielitaitoa päivittelevä kirjoitus, joka jättää olohuoneessa möllöttävän virtahevon kokonaan mainitsematta.
22.11.2024 |
Pakkoruotsi on oleellisin suomalaisten kielitaitoa yksipuolistava tekijä. Jostain syystä sitä ei kuitenkaan missään tapauksessa saa mainita näissä kirjoituksissa.
"Englannin ylivalta on hirmuinen, vaikka monipuoliselle kielitaidolle olisi paljon kysyntää"
https://www.is.fi/paakirjoitus/art-2000010851782.html
Eikö kirjoittaja tiedä, että Suomen kouluissa suomenkieliselle opiskelijalle ainoastaan pakkoruotsi on pakollinen nimetty kieli? Sen lisäksi pitää lukea toista kieltä, mutta missään ei ole määrätty, että sen pitäisi olla englanti. Englantia ei mikään laki pakota opiskelemaan Suomessa. Vain ruotsi on ehdottoman pakollista jokaisella kouluasteella ala-asteelta yliopistoon saakka.
Kommentit (197)
Vierailija kirjoitti:
Englanti ei ole pakollinen mutta käytännössä on, jos miettii mitään jatko-opintoja peruskoulusta eteenpäin.
Ei lukiossa, ammattikoulussa ole pakko opiskella englantia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Surkeaksi on kielten opiskelu Suomessa käynyt. Kävin kouluni 80-90 -luvuilla. Opiskelin englannin ja pakollisen ruotsin lisäksi saksaa ja espanjaa. Niin teki moni muukin. Tai valitsi jonkun muun kolmannen kielen.
Pitkään on jo ollut niin, ettei ruotsia ole pakko kirjoittaa ylioppilaskirjoituksissa. Vapaaehtoisuus ei ole lisännyt muiden suoritettavien kielien määrää.
No juuri näin. Ruotsia kovasti vastustavat ihmiset eivät yleensä ole muutenkaan kiinnostuneista kielistä kuin ihan vain sen englannin verran. Vaikka ruotsi poistuisi kokonaan opetusohjelmasta, he eivät sen enempää muitakaan kieliä opiskelisi tai oppisi.
Vierailija kirjoitti:
Surkeaksi on kielten opiskelu Suomessa käynyt. Kävin kouluni 80-90 -luvuilla. Opiskelin englannin ja pakollisen ruotsin lisäksi saksaa ja espanjaa. Niin teki moni muukin. Tai valitsi jonkun muun kolmannen kielen.
Pitkään on jo ollut niin, ettei ruotsia ole pakko kirjoittaa ylioppilaskirjoituksissa. Vapaaehtoisuus ei ole lisännyt muiden suoritettavien kielien määrää.
Ei yo-kirjoituksen vapaaehtoisuus auta, kun sitä kieltä pitää kuitenkin opiskella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Surkeaksi on kielten opiskelu Suomessa käynyt. Kävin kouluni 80-90 -luvuilla. Opiskelin englannin ja pakollisen ruotsin lisäksi saksaa ja espanjaa. Niin teki moni muukin. Tai valitsi jonkun muun kolmannen kielen.
Pitkään on jo ollut niin, ettei ruotsia ole pakko kirjoittaa ylioppilaskirjoituksissa. Vapaaehtoisuus ei ole lisännyt muiden suoritettavien kielien määrää.
Ei yo-kirjoituksen vapaaehtoisuus auta, kun sitä kieltä pitää kuitenkin opiskella.
... ja kun ihan kaikkiin jatkotutkintoihin tarvitaan virkamiesruotsi.
Toki, vaatimukset virkamiesruotsille eivät yleenä kovin suuria ole, mutta oma veljeni, joka puhuu ja kirjoittaa sujuvasti englantia, portuglai ja espanjaa, ei meinannut millään päästä siitä läpi. Ja tiedän kaksikin matematiikkaa ja fysiikkaa osaavaa mutta kielitaidotonta henkilöä, joiden insinööriopinnot tyssäsivät virkamiesruotsiin, vaikka käytännön pakon edessä oppivat auttavasti englannin ammattisanastoa. Tämä on Suomelle puhtaasti vahingollista.
Vierailija kirjoitti:
Sama ruotsi se oli silloin ysärilläkin, eikä se estänyt minua ja kavereitani opiskelemasta englantia, ranskaa ja saksaa. Ruotsi oli helppo kieli ja tuki saksaa oikein hyvin.
En hetkeäkään usko, että ruotsin poistaminen näkyisi muiden kielten suosion kasvuna muuten kuin pakon kautta. Kielten opiskelu on ikävä kyllä alamaissa ja usein tehty todella vaikeaksi. Lapsistani yksikään ei ole saanut toista A-kieltä.
Pakkoruotsi vie aina aikaa pois muilta kieliltä. Kouluviikossa on rajallinen määrä oppitunteja. Kaikki eivät ole myöskään niin kielistä kiinnostuneita että haluaisivat opiskella kahden pakollisen kielen lisäksi vielä kolmatta tai neljättä kieltä. Eivätkä välttämättä edes mahtuisi lukujärjestykseen.
Tässä ei ole mitään järkeä että koko kansa opiskelee englantia ja ruotsia ja muita kieliä todella harva. Ruotsia tarvitsee vain harva ja muilta unohtuu kieli kun ei sitä missään käytä.
Näin suomalaisten kielitaidoksi jää englanti. Annamme hirveän etumatkan muille jotka saavat opiskella maailmalla hyödyllisiä kieliä.
Otetaan esimerkiksi Ruotsi. Ruotsissa englanti on kaikille pakollista. Sen lisäksi on toinen pakollinen kieli ja suosittuja kieliä ovat mm. saksa, ranska, espanja. Kiinaa opiskellaan myös paljon, jonkun verran venäjää.
Kaikki ruotsalaiset opiskelevat kahta isoa kieltä. Englanti koetaan hyödylliseksi joten siitä ei valiteta vaikka on pakkokieli. Toisen kielen taas saa itse valita, joten opiskelumotivaatio on parempi kuin Suomen pakkoruotsin kohdalla.
Espanjalaiset, saksalaiset, ranskalaiset opiskelevat useimmiten englantia ensimmäisenä vieraana kielenä. He osaavat sitten vähintään kahta isoa kieltä.
Suomalaiset sitten yrittävät pärjätä suomi, englanti, surkea ruotsi-yhdistelmällä maailmalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Surkeaksi on kielten opiskelu Suomessa käynyt. Kävin kouluni 80-90 -luvuilla. Opiskelin englannin ja pakollisen ruotsin lisäksi saksaa ja espanjaa. Niin teki moni muukin. Tai valitsi jonkun muun kolmannen kielen.
Pitkään on jo ollut niin, ettei ruotsia ole pakko kirjoittaa ylioppilaskirjoituksissa. Vapaaehtoisuus ei ole lisännyt muiden suoritettavien kielien määrää.
Nyt moni laskeskelee että ylimääräisiä kieliä ei kannata esimerkiksi lukiossa opiskella kun matemaattisista aineista saa paremmat pisteet korkeakouluhaussa.
Suomenkielisten sekoittamisen estäminen ruotsinkielisiin on Suomessa poliittisesti tuettua toimintaa. Suomi on maailman ainoa åpartheid valtio.
Suomessa ei pelätä että ruotsinkieliset etääntyvät suomenkielisistä koska he eivät ikinä ole olleetkaan meidän keskuudessamme. Siksi ruotsin kieltä ei Suomessa kuule eikä tarvitse.
Ruotsinkielisille on omat koulut, yliopistot, nuorisotalot, korttelit, siirtolapuutarhat, varuskunta, ylioppilaslautakunta, terveyskeskukset, vanhainkodit ja jopa paikkakunnat ym. Monissa näissä ei saa käyttää suomen kieltä.
Maa jossa suomen kieli pitää kieltää että ruotsin kieli säilyisi, ei ole kaksikielinen.
Kuinka siis voisimme olla kaksikielinen maa kun ihmiset on jaettu kielen mukaan omiin yksikielisiin yhteisöihinsä, aivan kuten ennen apartheidin Etelä-Afrikassa?
Ruotsinkielinen saa mennä suomenkieliseen nuorisotaloon Turussa, mutta suomenkielinen ei saa mennä ruotsin kieliseen nuorisotaloon jos ei puhu ruotsia. Kaarinassa ruotsinkieliset vaativat että jos suomen- ja ruotsinkieliset koulut ovat samassa rakennuksessa, niin pitää olla eri sisäänkäynnit ja välitunnit eri aikaan ruotsinkielisillä ja suomenkielisillä. Kaksikielisyys on silkkaa apartheidia.
Esimerkki apartheidista Suomessa: lainaus ILTASANOMAT:
KIELIMUURI RUSKEASUOLLA
22.8.2008
Suomenkielisille ei myydä mökkejä
Suomenkielisille annetaan huutia Ruskeasuon siirtolapuutarha-alueella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Surkeaksi on kielten opiskelu Suomessa käynyt. Kävin kouluni 80-90 -luvuilla. Opiskelin englannin ja pakollisen ruotsin lisäksi saksaa ja espanjaa. Niin teki moni muukin. Tai valitsi jonkun muun kolmannen kielen.
Pitkään on jo ollut niin, ettei ruotsia ole pakko kirjoittaa ylioppilaskirjoituksissa. Vapaaehtoisuus ei ole lisännyt muiden suoritettavien kielien määrää.
Älä puhu pas Kaa. Pakkoruotsi pitää opiskella ja suorittaa. Ei sen kirjoittamatta jättäminen ole mikään helpotus. Siihen menee vain yksi päivä. Opiskeluun menee koko kouluaika.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Surkeaksi on kielten opiskelu Suomessa käynyt. Kävin kouluni 80-90 -luvuilla. Opiskelin englannin ja pakollisen ruotsin lisäksi saksaa ja espanjaa. Niin teki moni muukin. Tai valitsi jonkun muun kolmannen kielen.
Pitkään on jo ollut niin, ettei ruotsia ole pakko kirjoittaa ylioppilaskirjoituksissa. Vapaaehtoisuus ei ole lisännyt muiden suoritettavien kielien määrää.
Nyt moni laskeskelee että ylimääräisiä kieliä ei kannata esimerkiksi lukiossa opiskella kun matemaattisista aineista saa paremmat pisteet korkeakouluhaussa.
Ongelma on pakkoruotsi. Se vie yhden sivistyskielen paikan opiskelijan kielivalokoimasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä muidenkin kielten opiskelijoita löytyisi, jos ryhmän kokovaatimukset eivät olisi niin suuria. Nyt vain suurten kaupunkien suurissa kouluissa oikeasti toteutuu muutkin kielet kuin englanti ja ruotsi. Jos halutaan jatkossa muidenk8n kielten osaajia, siihen pitäisi panostaa taloudellisesti enemmän.
On se kummallista, ettei ruotsinkielisillä ole estettä opiskella kieliä laajemmin ja monipuolisemmin. Esim. Stubb puhuu ruotsin lisäksi sujuvasti neljää ja Adlercreutz kuutta kieltä. Miksi suomenkielisten sitten olisi niin vaikea opiskella useampaa kuin kahta vierasta kieltä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä muidenkin kielten opiskelijoita löytyisi, jos ryhmän kokovaatimukset eivät olisi niin suuria. Nyt vain suurten kaupunkien suurissa kouluissa oikeasti toteutuu muutkin kielet kuin englanti ja ruotsi. Jos halutaan jatkossa muidenk8n kielten osaajia, siihen pitäisi panostaa taloudellisesti enemmän.
Niin pitäisi, mutta nyt ne taloudelliset resurssit menevät hyödyttömän pakkoruotsin opetukseen.
Vierailija kirjoitti:
On se kummallista, ettei ruotsinkielisillä ole estettä opiskella kieliä laajemmin ja monipuolisemmin. Esim. Stubb puhuu ruotsin lisäksi sujuvasti neljää ja Adlercreutz kuutta kieltä. Miksi suomenkielisten sitten olisi niin vaikea opiskella useampaa kuin kahta vierasta kieltä?
Oho, pakkoruotsittaja osasi nimetä peräti kaksi ruotsinkielistä, jotka osaavat useampia kieliä. Mutta ei sulla olisi tilastoa heittää siitä, onko suomenruotsalaisten kielitaito noin yleensä parempi kuin suomensuomalaisten?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Englanti ei ole pakollinen mutta käytännössä on, jos miettii mitään jatko-opintoja peruskoulusta eteenpäin.
Eikö olekin jännä, että pakkoruotsi on jokaisella ehdottoman pakollista, koska et voi tietää, jos joskus haet töitä Närpiön kunnanvirastosta.
Mutta englanti ei ole pakollista, VAIKKA sitä tarvitaan todellakin kaikissa jatko-opinnoissa.
Joku logiikka tässä varmaan on, en vaan keksi, että mikä.
Englannin ottaa kuitenkin kaikki joten mitä järkeä se olisi olla pakollinen? Kuinka moni ottaa ruotsin jos sen saisi jättää pois? Miten jäljelle jäävällä kielitaidolla turvattaisiin ruotsinkielisten palvelut valtakunnallisesti ja mahdollistettaisiin esim. kotimaan matkailu, muistettava ettei ahvenanmaalla juuri suomea puhuta.
Ahvenenmaa on enemmän riippuvainen turisteista, kuin turistit Ahvenanmaasta. Ehkä heidän olisikin syytä opetella suomea.
Voidaan myös puhua englantia, koska sitä osaa kaikki.
Vierailija kirjoitti:
Sama ruotsi se oli silloin ysärilläkin, eikä se estänyt minua ja kavereitani opiskelemasta englantia, ranskaa ja saksaa. Ruotsi oli helppo kieli ja tuki saksaa oikein hyvin.
En hetkeäkään usko, että ruotsin poistaminen näkyisi muiden kielten suosion kasvuna muuten kuin pakon kautta. Kielten opiskelu on ikävä kyllä alamaissa ja usein tehty todella vaikeaksi. Lapsistani yksikään ei ole saanut toista A-kieltä.
"Ruotsia kannattaa opetella, että oppii muita kieliä helpommin." Ei! Jos haluaa oppia sitä muut kieltä, kannattaa suoraan keskittyä opettelemaan sitä kyseistä muuta kieltä.
Vierailija kirjoitti:
On se kummallista, ettei ruotsinkielisillä ole estettä opiskella kieliä laajemmin ja monipuolisemmin. Esim. Stubb puhuu ruotsin lisäksi sujuvasti neljää ja Adlercreutz kuutta kieltä. Miksi suomenkielisten sitten olisi niin vaikea opiskella useampaa kuin kahta vierasta kieltä?
Kielisukulaisuus useimpien eurooppalaisten kielten kanssa helpottaa niiden oppimista. Suomen ovat luultavasti oppineet ympäristön kautta, Stubbilla se taisi olla peräti toinen kotikieli.
Surkeaksi on kielten opiskelu Suomessa käynyt. Kävin kouluni 80-90 -luvuilla. Opiskelin englannin ja pakollisen ruotsin lisäksi saksaa ja espanjaa. Niin teki moni muukin. Tai valitsi jonkun muun kolmannen kielen.
Pitkään on jo ollut niin, ettei ruotsia ole pakko kirjoittaa ylioppilaskirjoituksissa. Vapaaehtoisuus ei ole lisännyt muiden suoritettavien kielien määrää.