Ärsyttää kun mies kuvittelee, että aina kun kokkaan jotain, se on tarkoitettu myös hänelle

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap ei varmaan tarvitse kyytiä miehen ostamalla autolla, vaan köröttelee bussilla.

No just joo. Meillä on kummallakin ihan omat autot. Kun tavattiin, käytössä oli vain yksi auto, minun.

Ap 

Mitä noin itsenäinen ja itsekeskeinen nainen miehellä tai ylipäänsä suhteella tekee? Minä sitä ja minä tätä. Minun, minun ja minun.

En ole suhteillut mutta itse kysyisin että haluatko syötävää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 

Minun vaimo on aina kokannu minulle, en minä sitä odota, mutta näin hän on aika tehnyt, se on kulttuurillinen normi johon sinun ei tarvi mukautua, avaa suus ja pidä puoles.

Mikä vatun kulttuurillinen normi? Käytkö sä metsästämässä ja kalastamassa ne kaikki ruuat vaimollesi? Vai toimiiko tuo kulttuurillinen normi vain niin että vaimo passaa kuin pikkulasta, tuitui? 

Onko niin helvetin vaikeeta sanoa että teen munakasta, teenkö niin paljon että sullekin riittää? Mitä ihmeen peliä teidän suhteissa oikein pelataan kun kaiken pitäisi mennä tasan? Parisuhde on kompromisseja ja toisen huomioimista. Ja eiköhän se mieskin tee oman osuutensa hommista ettei tarvitse enää jostain munakkaasta alkaa jäkättämään?

Mutta ap:han on sanonut, että mies ei tee. Mitään. Milloinkaan. Ei mitään vastavuoroisuutta. Odottaa vaan suu ammollaan kuin linnunpoika, että ap:n ruokaa riittää hänellekin, kun itse ei koskaan laita ruokaa niin, että ap saisi siitä osan.

Vastavuoroisuus toimii vain, jos molemmat tekevät osansa. Muutoin kyseessä on jonkin asteen toisen hyväksikäyttö.

Onko tuommoisia ihmisiä oikeasti olemassa, jotka asuvat jonkun kanssa saman katon alla ja tekevät ruokaa vain itselle ? Kyllä meillä tekee kumpikin isomman satsin kerralla, että jää muillekin 

Vierailija kirjoitti:

Ap ei varmaan tarvitse kyytiä miehen ostamalla autolla, vaan köröttelee bussilla.

En ole ap, mutta ihan omalla autolla ajelen. Ja renkaat vaihdan ihan itse.

Vierailija kirjoitti:

Ex närkästyi joskus, kun hän oli iltavuorossa töissä, ja olin tehnyt itselleni ja lapselle esim pizzaa päivälliseksi Kyseessä kuitenkin mies, jos ei ruokaa suostunut laittamaan edes siten, että oltaisiin yhdessä tehty niin vaati itselleen osaa sitten ruoasta, jonka olin tehnyt vain itselle ja lapselle. 

No onhan se helppoa olla töissä iltavuorossa ja samaan aikaan kotona tekemässä pizzaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä teillä on outo parisuhde. Tietenkin ruoka on kaikille. 

Entä sitten, kun toisen lemppari onkin toisen inhokki? Saako kokkaava tehdä sitä ruokaa mistä tykkää vai pitääkö hänen tehdä toiselle kelpaavaa? Vai tehdä kummallekin omat ruuat?

Kuulostaa, että täällä on juttua kirjoittamassa teinejä tai hyvin nuoria aikuisia. 

t. Saman parin kanssa monta kymmenys vuotta, eikö suotta! 

Vierailija kirjoitti:

Muistathan puolittaa kirsikkatomaatit! Ja kai teillä on kaikki merkattu kuin päiväkodissa , tämä on Jeminan lautanen jne. Kämppä jaettu maalarin teipillä.

Miksi olette yhdessä ?

Muuten kuka ne munat oli ostanut?

Kuten Närpiäiset: -Viivaa ei saa ylittää!

No kylläpä taas on ongelmat. Meillä molemmat syövät samaa ruokaa, joten aina kun kokkaillaan, ruoka on molemmille. Niin ja useimmiten vielä kokkaillaan yhdessäkin.

Älkää ukot skitsoilko. Kyse on naisen alistumisesta tai alistamisesta parisuhteessa. Moni vastanneista ruuanlaittajistakin voisi joskus katsoa kauanko ukko pärjää, jos ei tarjoilu pelaa. Ovea näytettäisiin aika pian. Siinä näette kuinka arvokkaita olette.

Semmosta se on kun keskenkasvuiset kakarat leikkii kotileikkejä. 

Meillä on vähän toisenlaista ruokakriisiä. Kun minä teen ruokaa niin teen koko perheelle ihan oikeaa ruokaa. Ja niin että on jokaiselle syötävää.

Mutta kun mies laittaa ruokaa niin joskus kun olen tullut kotiin töistä kattilan pohjalla on jotain kylmää kuivunutta makaroonia kourallinen. Lisäksi puolet perheestä ei syö lihaa ja usein ruoaksi on tyyliin perunoita ja lihaa eli puolelle on vain niitä perunoita. Ei kylmä peruna ole ruoka, sorry.

Tästä on kyllä keskusteltu. Mutta mies tajusi vasta kun kerran tulin myöhään töistä nälissäni & väsyneenä ja tosiaan oli tuo kylmä kattila hellalla. Kiva alkaa heti ensimmäiseksi tekemään ruokaa. Tuli huutoa. Sen jälkeen mies on alkanut välillä tekemään jotain ihan tolkullista. 

Kotikokit rinta rottingille! Työtänne arvostetaan. Jos ette muuta osaa, niin tehkää miehillenne ainakin maukasta ruokaa. Minä ainakin saan ruuan maistumaan koko perheelle. Maukasta ja yksinkertaista.

Vähän ohi aiheen,mutta meillä kerran kävi niin että reissussa ollessamme ,siinä iltaoluella,mies tilasi ruokaa itselleen kysymättä minulta haluaisinko tilata,tai mitä tilaisin.  Tarjoilija poistui myös pikana paikalta joten en ehtinyt tilanteeseen. Ei muuten ole toista kertaa tapahtunut, on huomioinut aina sen jälkeen daamiinsa. Ja mitä aiheeseen tulee,kun asutaan kimpassa,kyllä parisuhteessa huomioidaan aina toinen puolisko myös. Ollaan ikäänkuin yhtä erikseen. 

Ei tulisi mieleenikään tehdä ruokaa vain itselleni, jos molemmat ovat paikalla ja nälissään. Meillä vain minä laitan ruokaa ja tunnustan, että passaan puolisoani ja annan hänelle "etuoikeuksia" asian suhteen. 

Vierailija kirjoitti:

Jos laitan jotain purtavaa itselleni,  niin kysyn ihan kohteliaisuudesta mieheltäni tai kuka siinä sitten onkin, että haluaako hän myös.  Mielestäni täysin normaalia.

Kuka käy kaupassa, ostaa ruoat ja varmistaa, että ne riittävät? Ei kai vain sinä? En suostuisi tuollaiseen diiliin. 

Paljon ollut julmuutta, mutta en ole tuommoista sentään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 

Minun vaimo on aina kokannu minulle, en minä sitä odota, mutta näin hän on aika tehnyt, se on kulttuurillinen normi johon sinun ei tarvi mukautua, avaa suus ja pidä puoles.

Mikä vatun kulttuurillinen normi? Käytkö sä metsästämässä ja kalastamassa ne kaikki ruuat vaimollesi? Vai toimiiko tuo kulttuurillinen normi vain niin että vaimo passaa kuin pikkulasta, tuitui? 

Onko niin helvetin vaikeeta sanoa että teen munakasta, teenkö niin paljon että sullekin riittää? Mitä ihmeen peliä teidän suhteissa oikein pelataan kun kaiken pitäisi mennä tasan? Parisuhde on kompromisseja ja toisen huomioimista. Ja eiköhän se mieskin tee oman osuutensa hommista ettei tarvitse enää jostain munakkaasta alkaa jäkättämään?

Mutta ap:han on sanonut, että mies ei tee. Mitään. Milloinkaan. Ei mitään vastavuoroisuutta. Odottaa vaan suu ammollaan kuin linnunpoika, että ap:n ruokaa riittää hänellekin, kun itse ei koskaan laita ruokaa niin, että ap saisi siitä osan.

 

Vastavuoroisuus toimii vain, jos molemmat tekevät osansa. Muutoin kyseessä on jonkin asteen toisen hyväksikäyttö.

Näin. 

Fakta on että aikuisvauvamiehet pyrkii aina hyötymään naisesta. Väkivallan muoto on hyväksikäyttö. Jos aikuinen mies ei osaa hoitaa edes omia ruokailujaan, ei hänestä ole muuhunkaan.  

Se, että molemmat tekisi itselleen omat ja eri ruoat toimisi omasta mielestäni itse asiassa aika hyvin. Itselläni on allergioita, enkä syö lihaa. Olen tottunut syömään tiettyjä ruokia myös illalla ja aamulla, enkä ole kovin joustava.