PS:n Mäenpää "lastensuojelussa pitäisi olla vain sellaisia joilla on omia lapsia ", Krista Kiuru veti pultit

Mäkylä luulee, että lapset huostaanotetaan koska 25-vuotiaat sosionomit eivät ymmärrä että lapsiperheiden kodissa voi olla sekaista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei huostaanottopäätöstä tee kukaan yksinään, siinä on tiimi taustalla. Mäenpää toi tällä puheellaan esille oman tietämättömyytensä lastensuojelutyöstä. Puhumattakaan siitä, miten yksinkertaistettu mielipide on. Ei vanhemmuus ole tae siitä, että olisit ymmärtäväisempi tai viisaampi. Kyllä työhön pitää valita muilla meriiteillä.

Kyllä niitä kireellisiä päätöksiä tekee päivystävät sosiaalityöntekijät ei siinä keritä mitään tiimejä etsiä paikalle.

Huostaanottoa ei tehdä kiireellisesti päivystystapauksena.

Sosiaalityö on parityötä,kukaan ei yksin päätä kuin hätätilanteessa ehkä hakee lapsen turvaan. Päivystäjä.

Huostaanoton päättää oikeuslaitos, ei sosiaalitoimisto.

Ikävä sanoa, mutta on niissä sossuissakin kaikenlaisia hörhöjä, heitteillä on niin omat lapset kuin koiratkin. Aina ei ole suutarin lapsilla kenkiä, kuten sanonta kuuluu. eikä se ole edes kovin tavatonta.

Jos kaikki vanhemmat olisi päteviä ja hyviä vanhempia, niin eihän lastensuojelua edes tarvittaisi. Älytön ulostulo taas persulta.

Kun hoitaa lapsensa normaalisti ja elää normaalisti eihän kukaan "vie" lapsia eikä edes sotkeennu perheen elämään.

Vierailija kirjoitti:

Lääkärin pitää olla sairas.. Nuorisotyöntekijän pitää olla nuori, vanhustenhoitajan vanha. Eläinlääkärin pitää olla eläin. 

Valtion tuista päättääkseen pitää olla valtion tukien saaja 🤔

Tuomareiden pitää olla rikollisia. Tai ainakin istuneet vankilassa.

Vierailija kirjoitti:

No totta helvetissä. Ne sekopäät vievät vauvoja äideiltään, ei kenellekään joka ei ole itse kokenut raskautta ja pikkulapsiaikaa pitäisi antaa mitään valtaa tehdä mitään päätöksiä tuon ajan suhteen. Ei miehille, lääketeollisuudelle, tai viranomaisille. Noh, onneksi karma kuittaa tällaiset ylimieliset sekoilut

Unohda nuo karma-jutut. 

Vierailija kirjoitti:

Mä olen tavallaan kyllä samaa mieltä, lapsettomilla on joskus aika ideaalisia käsityksiä lapsista ja heidän toiminnastaan ja silloin kasvatus (jolla en tarkoita väkivaltaa tai huutamista vaan ihan vaan rajoja ja ohjaamista) on heistä jotenkin liikaa.

Toinen puoli on se, että saatetaan odottaa lapselta jotain oppikirjakäytöstä ja sitten ei ehkä osata suhtautua ns. arkijärkisesti kun lapsi toimiikin aivan toisin.

Koulutuksessa toki nämä asiat tulisi huomioida, mutta luulen että käytäntö tai ainakin erilaisten lapsiperheiden kanssa tekemisissä olo, joka useimmilla seuraa vasta omia lapsia, antaa perspektiiviä asioihin.

Sen lisäksi tosin lasten ikäkin vaikuttaa. Pikkulasten vanhempi ei älyä nuorison kasvatuksesta vielä mitään, vaan ällistyy ja on ymmyrkäinen monista asioista, mitä nuorten perheessä tapahtuu nuorten ja vanhempien toimesta. Että se nuori huusi ja saikin tulla kotiin vasta yhdeltä ja pelaa joskus kavereiden kanssa aamukolmeen. Sitten se vanhempi huusi, paha juttu, nuoren pitää heidän mielestään saadakin itse päättää.

Tai miten vanhemmat eivät heidän mielestään anna nuoren itsenäistyä, vaan kontrolloivat rajoilla ja estävät syömästä pelkkää karkkia ja käyttämästä kännykkää yötä myöten joka päivä, kun nuorellahan on itsemääräämisoikeus. Tilanteiden huomioiminen voi olla hyvin vaikeaa, kun tuijotetaan kirjaimellisesti joitakin aatteita mitä on jostakin luettu ja opittu. Nuorten kanssa luoviessa se on erityistä nuoralla tanssia, johon tarvitaan kokemusta. Sama pätee tottakai pikkulastenkin kanssa elämiseen.

Turhaa Kiurun rageentua niin että itkuun pillahtaa kun oma lapsensa on niin pieni ja itse niin hyvä osainen että ei mistään vielä tiedä, mitä tuleman pitää, kun omakin lapsensa kasvaa. 

Joo 24- vuotias sossuhan varmaan osaa sanoa, mitä vaikkapa lastensuojelullista huolta hälyttävälle teinille tulee tehdä. "No laitetaanpa koulukotiin kun et nyt ole kiltisti, bye! "Itse olin tuon ikäisenä niin pentu, että en olisi älynnyt ilmoittaa edes kadulla tehtävästä ilkivallasta polisille, toisin kuin nyt keski- ikäisenä. Enkä osannut keskustella parisuhteesta kypsästi ja rohkeasti syyllistymättä. No, nyt tulee sanottua vähän liikaakin. 

Mutta sen tietää, ettei yhtä totutta ole ja kukaan ei lopulta toista voi tuntea ja tietää. Toki tapaukset varmasti peilautuu kokemuksen kautta toisiinsa, mutta yksikään ei ole varmasti samanlainen. Ihmetyttää miten lokeroihin vanhatkin ihmiset ovat, haukkuvat tuntemattomia ja valintojaan, niputtavat.