Mikä selittää polyamorian?
Onko tähän saatu tietoa? Äkkiseltään ajateltuna yksiavioisuus olisi järkevämpää. Biologeja tai psykologeja paikalla?
Kommentit (90)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pölymörinä johtuu liian hyvästä tarjonnasta. Jos naisilla olis yhtä vaikeaa saada seksiä kuin miehillä ei tätäkään ongelmaa olisi.
Miten sukupuoli tähän liittyy? Polyja on sekä miehiä että naisia.
Naiset on polyja kun niillä on se sata miestä, miehet on polyja kun ovat yksi noista sadasta.
Et taida juuri polyja tuntea, tai tietää heistä juurikaan mitään. Kuvauksesi kuulostaa avoimelta suhteelta, ei polyamoriselta.
Avoimissa suhteissa miehet ovat yleensä niitä joilla on enemmän kumppaneita. Polysuhteet ovat yleensä hyvin tasapuolisia.
Avoimissa suhteissa nainen saa seksiä sormia napsauttamalla ja mies joutuu vuosia etsimään toista naista jos ei valehtele olevansa sinkku. Ja silloinkin menee vuosia naisen löytämiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitoutumiskammo. Tarve panna useita.
Miksi sitten haluaa sitoutua moneen, luulis että yksikin olis liikaa.
Eihä se sitoudukkaan kuin itseensä ja ne varasija puolisot on vain käyttötavaraa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pölymörinä johtuu liian hyvästä tarjonnasta. Jos naisilla olis yhtä vaikeaa saada seksiä kuin miehillä ei tätäkään ongelmaa olisi.
Miten sukupuoli tähän liittyy? Polyja on sekä miehiä että naisia.
Naiset on polyja kun niillä on se sata miestä, miehet on polyja kun ovat yksi noista sadasta.
Jos et esitä jotain tutkimustietoa, en usko.
Anna yks esimerkki missä on mies jonka kanssa suhteessa usea nainen ilman että puhutaan mistään uskiksista.
Tuttavallani on vaimo ja sivusuhde, jonka vaino tietää ja hyväksyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni tämä johtuu EGO:n pelosta olla yksin. Eli pelko on vielä pahempaa, kuin yhden kumppanin kanssa olevalla, pidetään varalla monta, ettei vaan tarvitse tuntea yksinjäämistä, hylkäämistä, ettei tule valituksi, ettei vaan kuulu sinkkuihin, ei-valittuihin jne. Jonkinlainen prinsessa- prinssi- häiriö. Ehkä jonkinlainen narsismin muoto.
Päin vastoin. Polysuhteessa pitää olla luottamusta aivan suunnaton määrä, ja sitö jätetyksi tulemisen tunnetta pitää kyetä hallitsemaan, ja siitä pitää pystyä keskustelemaan aivan eri tavalla kuin yksiavioisessa suhteessa. Jos pelkää yksin jäämistä, ei uskalla antaa puolisolle vapauksia.
Vapauksien antaminen kielii empatiasta.
Minusta taas tuntuu oudolta luottaa ihniseen jonka kuitenkin tietää "pettävän"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pölymörinä johtuu liian hyvästä tarjonnasta. Jos naisilla olis yhtä vaikeaa saada seksiä kuin miehillä ei tätäkään ongelmaa olisi.
Miten sukupuoli tähän liittyy? Polyja on sekä miehiä että naisia.
Naiset on polyja kun niillä on se sata miestä, miehet on polyja kun ovat yksi noista sadasta.
Jos et esitä jotain tutkimustietoa, en usko.
Anna yks esimerkki missä on mies jonka kanssa suhteessa usea nainen ilman että puhutaan mistään uskiksista.
Tuttavallani on vaimo ja sivusuhde, jonka vaino tietää ja hyväksyy.
Voin minäkin keksiä omasta päästä ties mitä tuttavia.
Tuttavallani on vaimo ja tämä on alieni.
Oikea esimerkki
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin mutta miksi? Onko niin pakko olla? Täytyykö kaikkien muidenkin kokea samoin? Onko tässä mitään logiikkaa?
Joidenkin on vaikea ymmärtää että kaikki ihmiset eivät ole samanlaisia ja se oma tapa toimia ei ole ainoa oikea.&nb
Tuohon on silti hyvät syynsä miksi polyamoriaa ei suuremmin arvosteta.
Varsinkaan jos kuvioissa pyörii jälkikasvua.
Sehän on nimenomaan hyvä asia jos lapsella on useampi luotettava ja rakastava aikuinen elämässään!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pölymörinä johtuu liian hyvästä tarjonnasta. Jos naisilla olis yhtä vaikeaa saada seksiä kuin miehillä ei tätäkään ongelmaa olisi.
Miten sukupuoli tähän liittyy? Polyja on sekä miehiä että naisia.
Naiset on polyja kun niillä on se sata miestä, miehet on polyja kun ovat yksi noista sadasta.
Jos et esitä jotain tutkimustietoa, en usko.
Anna yks esimerkki missä on mies jonka kanssa suhteessa usea nainen ilman että puhutaan mistään uskiksista.
No enhän mä voi sulle yksityishenkilöiden nimiä tms. kertoa. Kaikki mun tietämät (hetero)polysuhteet on sellaisia, joissa sekä miehellä että naisella saa olla muita kumppaneita. Ei siis mitään "haaremeita" suuntaan tai toiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten sukupuoli tähän liittyy? Polyja on sekä miehiä että naisia.
Naiset on polyja kun niillä on se sata miestä, miehet on polyja kun ovat yksi noista sadasta.
Et taida juuri polyja tuntea, tai tietää heistä juurikaan mitään. Kuvauksesi kuulostaa avoimelta suhteelta, ei polyamoriselta.
Avoimissa suhteissa miehet ovat yleensä niitä joilla on enemmän kumppaneita. Polysuhteet ovat yleensä hyvin tasapuolisia.
Avoimissa suhteissa nainen saa seksiä sormia napsauttamalla ja mies joutuu vuosia etsimään toista naista jos ei valehtele olevansa sinkku. Ja silloinkin menee vuosia naisen löytämiseen.
Tässä ketjussa oli kyse polyamoriasta, ei avoimista suhteista. Ne ovat aivan eri asioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pölymörinä johtuu liian hyvästä tarjonnasta. Jos naisilla olis yhtä vaikeaa saada seksiä kuin miehillä ei tätäkään ongelmaa olisi.
Miten sukupuoli tähän liittyy? Polyja on sekä miehiä että naisia.
Naiset on polyja kun niillä on se sata miestä, miehet on polyja kun ovat yksi noista sadasta.
Jos et esitä jotain tutkimustietoa, en usko.
Anna yks esimerkki missä on mies jonka kanssa suhteessa usea nainen ilman että puhutaan mistään uskiksista.
Tuttavallani on vaimo ja sivusuhde, jonka vaino tietää ja hyväksyy.
Ei ole minun ongelma jos et usko minun tuttujeni olemassaoloon. Se vaan hankaloittaa keskustelua paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten sukupuoli tähän liittyy? Polyja on sekä miehiä että naisia.
Naiset on polyja kun niillä on se sata miestä, miehet on polyja kun ovat yksi noista sadasta.
Et taida juuri polyja tuntea, tai tietää heistä juurikaan mitään. Kuvauksesi kuulostaa avoimelta suhteelta, ei polyamoriselta.
Avoimissa suhteissa miehet ovat yleensä niitä joilla on enemmän kumppaneita. Polysuhteet ovat yleensä hyvin tasapuolisia.
Avoimissa suhteissa nainen saa seksiä sormia napsauttamalla ja mies joutuu vuosia etsimään toista naista jos ei valehtele olevansa sinkku. Ja silloinkin menee vuosia naisen löytämiseen.
Tässä ketjussa oli kyse polyamoriasta, ei avoimista suhteista. Ne ovat aivan eri asioita.
Yks ja sama asia. Pannaan useiden kanssa vaikka väitetään että olleen suhteessa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pölymörinä johtuu liian hyvästä tarjonnasta. Jos naisilla olis yhtä vaikeaa saada seksiä kuin miehillä ei tätäkään ongelmaa olisi.
Miten sukupuoli tähän liittyy? Polyja on sekä miehiä että naisia.
Naiset on polyja kun niillä on se sata miestä, miehet on polyja kun ovat yksi noista sadasta.
Jos et esitä jotain tutkimustietoa, en usko.
Anna yks esimerkki missä on mies jonka kanssa suhteessa usea nainen ilman että puhutaan mistään uskiksista.
Tuttavallani on vaimo ja sivusuhde, jonka vaino tietää ja hyväksyy.
Minä tunnen neljä polyamorisessa suhteessa olevaa miestä ja jokaisella näistä on enemmän kuin yksi pitkäaikainen kumppani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni tämä johtuu EGO:n pelosta olla yksin. Eli pelko on vielä pahempaa, kuin yhden kumppanin kanssa olevalla, pidetään varalla monta, ettei vaan tarvitse tuntea yksinjäämistä, hylkäämistä, ettei tule valituksi, ettei vaan kuulu sinkkuihin, ei-valittuihin jne. Jonkinlainen prinsessa- prinssi- häiriö. Ehkä jonkinlainen narsismin muoto.
Päin vastoin. Polysuhteessa pitää olla luottamusta aivan suunnaton määrä, ja sitö jätetyksi tulemisen tunnetta pitää kyetä hallitsemaan, ja siitä pitää pystyä keskustelemaan aivan eri tavalla kuin yksiavioisessa suhteessa. Jos pelkää yksin jäämistä, ei uskalla antaa puolisolle vapauksia.
Vapauksien antaminen kielii empatiasta.
Empatialla voi lypsää oikeuden kytätä lapsiakin sillä silmällä eli enpä laskisi tuon varaa kovinkaan paljoa.
En voi alkaa valehdella itselleni siksi että jollain toisella on mukavampaa tämän takia.
Polysuhteet ovat prosentin luokkaa. Harvinaisempia kuin persoonallisuushäiriöt. Josta seuraa se että iso osa polysuhteissa olevista on todella iso osa persoonallisuushäiröisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni tämä johtuu EGO:n pelosta olla yksin. Eli pelko on vielä pahempaa, kuin yhden kumppanin kanssa olevalla, pidetään varalla monta, ettei vaan tarvitse tuntea yksinjäämistä, hylkäämistä, ettei tule valituksi, ettei vaan kuulu sinkkuihin, ei-valittuihin jne. Jonkinlainen prinsessa- prinssi- häiriö. Ehkä jonkinlainen narsismin muoto.
Päin vastoin. Polysuhteessa pitää olla luottamusta aivan suunnaton määrä, ja sitö jätetyksi tulemisen tunnetta pitää kyetä hallitsemaan, ja siitä pitää pystyä keskustelemaan aivan eri tavalla kuin yksiavioisessa suhteessa. Jos pelkää yksin jäämistä, ei uskalla antaa puolisolle vapauksia.
Vapauksien antaminen kielii empatiasta.
Minusta taas tuntuu oudolta luottaa ihniseen jonka kuitenkin tietää "pettävän"
Ei se ole mitään pettämistä jos asiasta yhdessä sovitaan ja se hyväksytään. Päin vastoin, se on ilon asia. Rakkautta mahtuu maailmaan.
Mikä selittää yksiavioisuuden? Mustasukkaisuus on tympeää ja usein myös hengenvaarallista, ei siinä ole mitään luonnollista. Lapsia voisi kasvattaa millaisissa perheissä vain, ehkä paremminkin isommalla porukalla.
Noi "elämän rakkaus" jutut on enempi sellaista tarinaa ja ei siinä mitään, ihan kiva harha se on ja kaunis ajatus, mutta suurin osa ihmisistä pystyy kyllä rakastamaan useaa ihmistä samaan aikaan ja varsinkin haluamaan. Tää pätee niin naisten kuin miestenkin osalta. Ihmiset jostain syystä toistaa sitä mantraa, että jos käy panemassa jotain muuta niin ei voi oikeasti rakastaa omaa puolisoaan ja toi on ihan täyttä huttua, ihan kaikkien ihmisten kohdalla, mutta jos joku on niin hyvin saanut itsensä tuohon uskomaan sillä niin yritetään opettaa jne. Niin mikäpä siinä. Se on se omistushalu ja mustasukkaisuus jonka takia ihmiset ei tuohon polyamoriaan pysty ei rakkaus ja noi jotka siihen pystyy on vaan jotenkin pystynyt hyväksymään asian. Moni käy pettämässä kun tietää ettei puoliso sitä hyväksyisi ja silti rakastaa. Ja toinen syy miksi se ei yleensä toimi on se, että sen pitäisi sitten toimia molempiin suuntiin. Ei muakaan haittaisi jos olisi kaksi naista pitämässä mua kuninkaana, mutta tiedän että puoliso ei ikinä sellaista hyväksyisi ihan yhtälailla kun en minäkään olisi valmis häntä jakamaan, siksi en petä enkä edes ole ajatellut moisia monirakkauksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni tämä johtuu EGO:n pelosta olla yksin. Eli pelko on vielä pahempaa, kuin yhden kumppanin kanssa olevalla, pidetään varalla monta, ettei vaan tarvitse tuntea yksinjäämistä, hylkäämistä, ettei tule valituksi, ettei vaan kuulu sinkkuihin, ei-valittuihin jne. Jonkinlainen prinsessa- prinssi- häiriö. Ehkä jonkinlainen narsismin muoto.
Päin vastoin. Polysuhteessa pitää olla luottamusta aivan suunnaton määrä, ja sitö jätetyksi tulemisen tunnetta pitää kyetä hallitsemaan, ja siitä pitää pystyä keskustelemaan aivan eri tavalla kuin yksiavioisessa suhteessa. Jos pelkää yksin jäämistä, ei uskalla antaa puolisolle vapauksia.
Vapauksien antaminen kielii empatiasta.
Minusta taas tuntuu oudolta luottaa ihniseen jonka kuitenkin tietää "pettävän"
Minusta tuo on niin outoa avoimuutta että tuntisin itseni täydeksi aasiksi. En pystyisi nauttimaan tilanteesta, johtuuko sitten siitä että seksi ei ole jotain minkä määrän lisääminen ja kumppaneiden määrän kasvatus lisäisi samassa suhteessa tyytyväisyyttäni.
Koen jo ajatuksenkin puistattavana.
Vierailija kirjoitti:
Polysuhteet ovat prosentin luokkaa. Harvinaisempia kuin persoonallisuushäiriöt. Josta seuraa se että iso osa polysuhteissa olevista on todella iso osa persoonallisuushäiröisiä.
Ja miettikää, ihan jumalaton älämölö ja vouhottaminen tämänkin naurettavuuden päältä. Ja aina muistetaan varmasti myös itkeä suvaitsemattomuutta ja alleviivata järjestelyn suunnatonta eettisyyttä 🙄
Päin vastoin. Polysuhteessa pitää olla luottamusta aivan suunnaton määrä, ja sitö jätetyksi tulemisen tunnetta pitää kyetä hallitsemaan, ja siitä pitää pystyä keskustelemaan aivan eri tavalla kuin yksiavioisessa suhteessa. Jos pelkää yksin jäämistä, ei uskalla antaa puolisolle vapauksia.
Vapauksien antaminen kielii empatiasta.