Mitä menetän jos jätän lapset hankkimatta?
Haluaisin kuulla rehellisen mielipiteen hyvistä ja huonoista puolista, koska pohdin hankkiako lapsi vai ei.
Kommentit (147)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei ole lapsia miksi näkisit vaivaa minkään takia?
Ehkä ihan sen oman ainutkertaisen elämän, ihan itsensä takia.
Ihan vähän itsepetosta ilmassa... 🤔
No minusta olisi ihan hirveän ahdistavaa, jos tässä roikkuisi joku kakara. Haluan elää tämän elämän itselleni, ja lapset eivät nyt vaan ole minun unelma ollenkaan. En vaan voi sietää niitä. En voi sille mitään. Se on minun mielipide ja oikeus.
Eli et ole kelvannut kenellekään. Ja itsetuntosi romahtaisi, jos antaisit sen päästä sisimpääsi. Olethan itsenäinen voimakas nainen!
Parempi elää valheessa kuin emotonionaalisesti oikeaa elämää naisena ja äitinä!
Vierailija kirjoitti:
Minulla on kaksi vanhaa lapsetonta tätiä. Käy sääliksi heidän yksinäinen vanhuutensa. En itsekään jaksa huolehtia heistä tatpeeksi, koska on omat lapset ja omat vanhemmat huollettavana.
Oletko varma, että he eivät ole omasta halustaan yksin? Itse olen ihan omasta halustani miehetön ja lapseton. Ei tarvitse sääliä.
Vierailija kirjoitti:
Menetät elämäsi tärkeimmän/tärkeimmät ihmiset jotka kulkevat vierelläsi läpi elämäsi. He rakastavat sinua juuri sellaisena kuin olet, eikä heidän rakkauteen vaikuta ulkonäkösi, terveytesi tms. asiat jotka vaikuttavat romanttiseen rakkauteen.
Voi kyynel!😂
Mieti itseäsi kuoleman hetkellä joskus tulevaisuudessa.
Tuleeko ajatus että onneksi sain kasvattaa ihania itseäni parempia ihmisiä tähän maailmaan ja se olkoon minun jättämä merkkini maailmaan.
Vai haluatko ajatella että olipa minulla hyvä elämä itseni kannalta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei ole lapsia miksi näkisit vaivaa minkään takia?
Ehkä ihan sen oman ainutkertaisen elämän, ihan itsensä takia.
Ihan vähän itsepetosta ilmassa... 🤔
No minusta olisi ihan hirveän ahdistavaa, jos tässä roikkuisi joku kakara. Haluan elää tämän elämän itselleni, ja lapset eivät nyt vaan ole minun unelma ollenkaan. En vaan voi sietää niitä. En voi sille mitään. Se on minun mielipide ja oikeus.
Eli et ole kelvannut kenellekään. Ja itsetuntosi romahtaisi, jos antaisit sen päästä sisimpääsi. Olethan itsenäinen voimakas nainen!
Parempi elää valheessa kuin emotonionaalisesti oikeaa elämää naisena ja äitinä!
Pitkä onnellinen parisuhde. Kumpikin nautimme elämästämme näin. Emme kaipaa siihen kakkavaippoja tai oksennuksia. Olemme vapaita tekemään mitä vain ja milloin vain. Niin ihanaa!
Vierailija kirjoitti:
Mieti itseäsi kuoleman hetkellä joskus tulevaisuudessa.
Tuleeko ajatus että onneksi sain kasvattaa ihania itseäni parempia ihmisiä tähän maailmaan ja se olkoon minun jättämä merkkini maailmaan.
Vai haluatko ajatella että olipa minulla hyvä elämä itseni kannalta
a) kuoleman hetki voi tulla niin nopsaan, ettei sitä ehdi miettiä.
b) entä jos niin ei käy? Nykyään tuntuu, että pojasta polvi ei suinkaan parane.
c) Kyllä kiitos!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei ole lapsia miksi näkisit vaivaa minkään takia?
Ehkä ihan sen oman ainutkertaisen elämän, ihan itsensä takia.
Ihan vähän itsepetosta ilmassa... 🤔
No minusta olisi ihan hirveän ahdistavaa, jos tässä roikkuisi joku kakara. Haluan elää tämän elämän itselleni, ja lapset eivät nyt vaan ole minun unelma ollenkaan. En vaan voi sietää niitä. En voi sille mitään. Se on minun mielipide ja oikeus.
Eli et ole kelvannut kenellekään. Ja itsetuntosi romahtaisi, jos antaisit sen päästä sisimpääsi. Olethan itsenäinen voimakas nainen!
Parempi elää valheessa kuin emotonionaalisesti oikeaa elämää naisena ja äitinä!
Olipa nolo ja typerä kommentti! Toimi vaan emakkona jos haluat, mutta koita painaa pieneen typerään päähäsi että kaikki eivät halua olla synnytyskoneita.
Säästät useita satoja €€€ kuussa, ei tarvi huolehtia ja murehtia, melkolailla vapaus mennä ja tulla ilman että pohtii "mihin lapset" En o lasten vihaaja mutta ei kiitos mulle.
Mun ei tarvinnut asiaa miettiä kun jo nuorena selvisi etten voi saada lapsia. Joten elän miehen ja kissojen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei ole lapsia miksi näkisit vaivaa minkään takia?
Ehkä ihan sen oman ainutkertaisen elämän, ihan itsensä takia.
Ihan vähän itsepetosta ilmassa... 🤔
No minusta olisi ihan hirveän ahdistavaa, jos tässä roikkuisi joku kakara. Haluan elää tämän elämän itselleni, ja lapset eivät nyt vaan ole minun unelma ollenkaan. En vaan voi sietää niitä. En voi sille mitään. Se on minun mielipide ja oikeus.
Eli et ole kelvannut kenellekään. Ja itsetuntosi romahtaisi, jos antaisit sen päästä sisimpääsi. Olethan itsenäinen voimakas nainen!
Parempi elää valheessa kuin emotonionaalisesti oikeaa elämää naisena ja äitinä!
Olet törkeä-eri
Lapsettomat tekevät ympäristöteon kun eivät jatka ylikansoitetun maapallon tuhoamista. He ansaitsisivat palkinnon.
No. Lapsiin liittyviä Vaikeita asioita mitä olen lähipiirissä nähnyt:
-Vaikeat ja raastavat avioerotilanteet, joissa lapset olleet riidan välikappaleina. Puoliso joutunut lähtee lasten kanssa pakoon turvakotiin.
-perättömät ja kiusallaan tehdyt lastensuojeluilmoitukset. Tällöin joutuu selittelemään omaan elämää Aika tarkasti
-oman lapsen kiusaaminen tai jos oma lapsi kiusaa
Positiivisia:
Vilpitön rakkaus!
Se, että löytäisi itsensä 5-kymppisenä siitä tilanteesta, ettei ole omia lapsia, olisi aivan kamalaa! Jos vanhemmat on jo kuolleet ja avioliitosta tullut ero tai puoliso kuollut, niin sulla ei ole välttämättä ketään! Se korostuu jos sairastut. Kenelle soitat, että nyt pitäisi lähteä päivystykseen, kuka käy sua katsomassa, kuka soittaa sulle, kuka hakee sut sairaalasta.
Kuka auttaa jossain asiassa, jos et itse pysty? Työläämpi pikkulapsiaika kestää vain muutaman vuoden ja yhtäkkiä ovat teinejä ja aikuisia. Muuten: Lapsiperhe-elämä on kamalaa jos siitä tekee kamalaa. Se on just sellaista millaisen siitä itse tekee.
Elämäni syvimmät tunteet ja kokemukset olen saanut lasten kautta. Ja olen ihminen, joka ei alun perin ollenkaan haaveillut lapsista. En tiedä, olisinko esim. saavuttanut uralla jotain upeaa, jos lapset eivät olisi 'häirinneet' - ehkä en olisi näinkään pitkällä, jos olisin saanut loputtomasti keskittyä itseni etsimiseen. Kaiken kaikkiaan lapset mullistavat elämän hyvällä tavalla. Heidän kasvaessaan huomaa, miten lyhyt aika se 'lapsiperhearki' onkaan ja miten paljon aikaa sen jälkeen vielä on harrastaa, matkustaa jne. vapaasti. Se on intensiivinen, hieno ja raskas vaihe mutta lyhyt.
Sisareni on 35v. ja on saattohoidossa aggressiivisen syövän takia, häneltä jää 10v. poika kaipaamaan. Näi kin voi käydä :(
Vierailija kirjoitti:
Se, että löytäisi itsensä 5-kymppisenä siitä tilanteesta, ettei ole omia lapsia, olisi aivan kamalaa! Jos vanhemmat on jo kuolleet ja avioliitosta tullut ero tai puoliso kuollut, niin sulla ei ole välttämättä ketään! Se korostuu jos sairastut. Kenelle soitat, että nyt pitäisi lähteä päivystykseen, kuka käy sua katsomassa, kuka soittaa sulle, kuka hakee sut sairaalasta.
Kuka auttaa jossain asiassa, jos et itse pysty? Työläämpi pikkulapsiaika kestää vain muutaman vuoden ja yhtäkkiä ovat teinejä ja aikuisia. Muuten: Lapsiperhe-elämä on kamalaa jos siitä tekee kamalaa. Se on just sellaista millaisen siitä itse tekee.
Tässä se taas nähdään, että lapsia tehdään puhtaasti vain itsekkäitä syistä. Minä tarvitsen, minun vanhuus, kuka auttaa, minä, minä, minä. Entä jos sitä lasta ei kiinnosta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei ole lapsia miksi näkisit vaivaa minkään takia?
Ehkä ihan sen oman ainutkertaisen elämän, ihan itsensä takia.
Ihan vähän itsepetosta ilmassa... 🤔
No minusta olisi ihan hirveän ahdistavaa, jos tässä roikkuisi joku kakara. Haluan elää tämän elämän itselleni, ja lapset eivät nyt vaan ole minun unelma ollenkaan. En vaan voi sietää niitä. En voi sille mitään. Se on minun mielipide ja oikeus.
Eli et ole kelvannut kenellekään. Ja itsetuntosi romahtaisi, jos antaisit sen päästä sisimpääsi. Olethan itsenäinen voimakas nainen!
Parempi elää valheessa kuin emotonionaalisesti oikeaa e
Tuollainen emakoista ja synnytyskoneista puhuminen ei ainakaan ole parempaa keskustelun tasoa.
Ajattele, jotkut lapsethan voivat mrhata omat vanhempansa tai vaikka ryöstää rahat! Synnytykseenkin voi kuolla ja yhdyntä on kuin rais, kaus!
Neljän lapsen äitinä en kadu mitään. Olen saanut elämään niin paljon. Nyt jopa lapsenlapsia :) Olisi kamalaa kuvitella että jos olisin lapseton. On niin ihanaa olla edelleen lasten elämässä mukana ja katsoa miten heillä asiat sujuu