Mikä oli perusteena sille, ettei oppikoulua voitu aikoinaan muuttaa ilmaiseksi, vaan piti siirtyä peruskoulujärjestelmään?

Oppikouluihinkin tuli vasemmiston ajama joukko-oppi.Uskonto muuttui kirkkohistoriaksi.Laskentoon joku ihme "mikä ei kuulu joukkoon"laskutehtävät.Oli kolme omenaa ja yksi päärynä,tuntui että pidetäänkö meitä tyhminä.Ilmeisesti sillä pyrittiin tajuamaan että pitäisi olla kommunisti jos et halua saada turpaan.Minä putosin kärryiltä ja meni mielenkiinto kouluun.Siitä lähtien koululaitos on ollut muutosten kourissa ja tulos on nähtävissä.

Vierailija kirjoitti:

Ja sanottiin sitä niinkin, että ei meidän lapset mene ammattikouluun. Paremmissa piireissä varsinkin.

Oppikoulu oli jonkinlainen yksityiskoulu, kun vanhempien piti kustantaa koulussa käytettävä opiskelumateriaali. Sillähän tietysti yritettiin estää se, että pienituloisesta duunariperheestä ei tule ylioppilaita.

Yksityinen oppikoulu ei ollut hyväntekeväisyydellä pystyssä. Piti maksaa lukukausimaksut, ruoka, kirjat, käsityötarvikkeet, kotitaloustarvikkeet, matkat. Vanhemmat, ainakin minun, halusivat lastensa käyvän koulua. Vanhemmat tulivat evakkoina, sota vei äidin nuoruuden, sitä hän suri viimeiseen asti. Muonituslottana toimi. Omille lapsille toivoin ja sain yleissivistävän lukion. 

10-11-vuotiaan katsottiin olevan liian nuori päättämään asiasta, joka vaikuttaa niin paljon hänen tulevaisuuteensa. Peruskouluun siirtymisen myötä valinta siirtyi viisi vuotta myöhemmäksi.

Vierailija kirjoitti:

Tästä on nyt turha vääntää 50 vuotta liian myöhään. Mutta peruskoulu-uudistus herätti valtavasti vastustusta varsinkin kaikissa kokoomuslaisissa joiden mielestä kaikille lapsille ei kannata opettaa kaikkea.

Ei toki kannata edelleenkään, mutta ei sitä "karsintaa" pidä tehdä kymmenvuotiaana, vaan sitten kun se pystytään tekemään muunkin tiedon kuin vanhempien varallisuuden perusteella.

Vierailija kirjoitti:

Useimmat oppikoulut olivat yksityisiä ja maksullisia. Ja toisaalta siihen aikaan oli joillain vanhakantaista ajattelua että "ei meidän suvusta ole ennenkään oppikouluun menty."

Onhan näitä tolvanoita edelleen, jotka vauvapalstalla huutavat, kuinka amis on ainoa kunnon "koulutus".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

1965, ennen peruskoulua,valmistui ylioppilaaksi 13 444 nuorta.  Suuria ikäluokkia, 1946 syntyneet. Se ei voi tarkoittaa että kaikki loput, 97000 ikäluokasta olisivat olleet tyhmiä.  

Ei nykyisinkään kaikki ammattikouluun menevät ole tyhmiä, heitä vaan ei välttämättä kiinnosta teoreettiset asiat vaan käytännön tekeminen.

Tai kiinnostaa oman alan teroreettisen asiat joihin ei oppia lukiasta saa, mutta ammattikoulusta saa (joskin turhan vähän nykyään).

Vierailija kirjoitti:

Ja sanottiin sitä niinkin, että ei meidän lapset mene ammattikouluun. Paremmissa piireissä varsinkin.

Oppikoulu oli jonkinlainen yksityiskoulu, kun vanhempien piti kustantaa koulussa käytettävä opiskelumateriaali. Sillähän tietysti yritettiin estää se, että pienituloisesta duunariperheestä ei tule ylioppilaita.

 

Keskikouluja oli myös kunnallisina, eli lukukausimaksuja ei ollut.

T keskikoululla aloittanut ja peruskoulun päästötodistuksen saanut

Vierailija kirjoitti:

On se muuten jännä, että nykyään monet tuntuvat pitävän 15-16-vuotiasta liian nuorena päättämään tulevaisuudestaan. Ennenhän valinta tehtiin osittain jo 10-11-vuotiaana sen perusteella, jatkoiko oppilas oppikouluun vai jäikö kansakouluun.

Aloitin teknisen oppilaitoksen kaksi vuotta lukion jälkeen, toisin kuin muut saman luokan oppilaat. Ihan selkeästi näki ketkä tulivat suoraan lukiosta, ja ketkä olivat viettäneet vuoden, kaksi tai jopa useamman muualla, vanhemmat suhtautuivat opiskeluun selkeästi tavoittellisemmin. Onneksi tuhlasin 19-21 ikävuoteni ammattikoulussa ja jatkoin tekniseen oppilaitokseen, enkä jäänyt ammattikoulun papereilla lorvimaan työttömänä.

Kaikkiahan kuitenkin tarvitaan.  Kun peruskoulua vastustava korkeastioppinut oikeistolainen  rakentaa talon hän tarvitsee niitä amisvasemmistolaisia rakennushommiin, putkitöihin, sähkötöihin, sen lähihoitajan päiväkodissa kaitsemaan lapsiaan  jne 

Vaikka pitääkin heitä alempiälyisinä, suotra peruskoulussa istutettiin heitä 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valinta ja karsinta tapahtui siinä liian aikaisin ja oli liian peruuttamaton.

Myös niiden jotka eivät menneet oppikouluun oppi jäi liian alhaiselle tasolle.

Kyllä, oppilaat joutuivat pyrkimään oppikouluun kansakoulun neljännen luokan päätteeksi eli 10-11 vuoden iässä, eikä köyhien perheiden lasten annettu edes yrittää.

Saivat pyrkiä myös viidennen ja kuudennenkin luokan jälkeen. Keskikoulun ensimmäisellä luokalla saattoi olla hyvinkin kolmen eri ikäluokan oppilaita, osa lapsia ja osa teinejä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valinta ja karsinta tapahtui siinä liian aikaisin ja oli liian peruuttamaton.

Myös niiden jotka eivät menneet oppikouluun oppi jäi liian alhaiselle tasolle.

Kyllä, oppilaat joutuivat pyrkimään oppikouluun kansakoulun neljännen luokan päätteeksi eli 10-11 vuoden iässä, eikä köyhien perheiden lasten annettu edes yrittää.

Ei pidä paikkaansa. Isäni on todella köyhästä perheestä, mennyt oppikouluun 1950-luvulla, päässyt myöhemmin ylioppilaaksi ja opiskellut yliopistossakin. Kyllä hän on muistellut, miten hän sai oppikoulussa jopa joskus jälki-istuntoa muistamattomuudesta, kun hän väitti, että oli unohtanut ostaa jonkun kirjan. Ja syy oli se, että ei yksinkertaisesti ollut rahaa. Hän joutui itse osallistumaan koulukuluihin jo pienestä pitäen tekemällä kaikenlaista pientä työtä, mistä sai rahaa. Ja nälkäkin oli usein, kun ei ollut varaa edes eväisiin. Mitään lainojahan tai opintotukia opiskeluihin ei myöhemminkään ollut, joten kaiken on omalla työllä joutunut siihen aikaan kustantamaan.

Vierailija kirjoitti:

 

Peruskoulu toi kouluihin hurjat määrät luokkia ja sen mukana koulukiusaamisen, häiriöt ja pinnaamisen kun kaikkia ei opiskelu kiinnostanut. Minä ehdin käydä oppikoulun ja meillä oli luokat a-c, mutta pikkuveljeni joutui peruskouluun jossa luokat a-g. Koulukokemuksemme on varsin erilaiset. 

Tarkoitatko, ettei ennen ollut kiusaajia? Vai tarkoitatko, ettei sinua haitannut, että kansakouluun jääneitä kiusattiin, koska tärkeintä oli, ettei juuri sinua kiusattu oppikoulussa?

Vierailija kirjoitti:

Oli kolme omenaa ja yksi päärynä,--- Minä putosin kärryiltä 

Noinko vaikeaa oli erottaa omena päärynöistä? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

1965, ennen peruskoulua,valmistui ylioppilaaksi 13 444 nuorta.  Suuria ikäluokkia, 1946 syntyneet. Se ei voi tarkoittaa että kaikki loput, 97000 ikäluokasta olisivat olleet tyhmiä.  

Ei nykyisinkään kaikki ammattikouluun menevät ole tyhmiä, heitä vaan ei välttämättä kiinnosta teoreettiset asiat vaan käytännön tekeminen.

 

 

 

Aloittajan maailma mustavalkoinen, lahjakkaat ja älykkäät oppikouluun, muut olivat tyhmiä.

Hänhän kirjoitti, että "lahjakkaat JA teoreettisesti motivoituneet" ja "käytännöllisissä asioissa taitavat". Ei tuossa mielestäni viittaa mikään siihen, että oppikouluun menemättömät olisivat olleet tyhmiä.

 

Eivät ihmiset jakaudu noin mustavalkoisesti teoreettisiin ja käytännöllisiin ja vielä niissäkin vain lahjakkaisiin. Suuri osa lienee välimaastossa. On ihmisiä, jotka haluavat teoreettista työtä, vaikka eivät ole siinä parhaita, eivätkä myöskään menestyisi käsityöammateissa, saati olisi niistä kiinnostuneita. 

Vierailija kirjoitti:

Valinta ja karsinta tapahtui siinä liian aikaisin ja oli liian peruuttamaton.

Myös niiden jotka eivät menneet oppikouluun oppi jäi liian alhaiselle tasolle.

Moni opiskeli iltaisin, tai meni ensin töihin ja sitten takaisin kouluun. 

Vierailija kirjoitti:

Oppikouluihinkin tuli vasemmiston ajama joukko-oppi.Uskonto muuttui kirkkohistoriaksi.Laskentoon joku ihme "mikä ei kuulu joukkoon"laskutehtävät.Oli kolme omenaa ja yksi päärynä,tuntui että pidetäänkö meitä tyhminä.Ilmeisesti sillä pyrittiin tajuamaan että pitäisi olla kommunisti jos et halua saada turpaan.Minä putosin kärryiltä ja meni mielenkiinto kouluun.Siitä lähtien koululaitos on ollut muutosten kourissa ja tulos on nähtävissä.

Näköjään. 

Kansakoulu 4 vuotta, oppikoulu 8 vuotta, josta 5 ensimmäistä keskikoulua ja 3 viimeistä lukiota. Myös oppikoulun aikana saattoi lopettaa keskikouluun ja mennä siitä lukion sijasta ammattikouluun. Mulla oli oppikoulussa luokkakavereita, jotka kävivät vain sen 5 vuotta ja siitä sitten joko ammattikouluun tai suoraan työelämään. Peruskoulussa vain yhdistettiin kansakoulu ja keskikoulu.  Ihan samoja oppiaineita peruskoulun 5-9 -luokilla oli kuin aikoinaan oppikoulun ekat 5 vuotta eli keskikoulussa. 

Vierailija kirjoitti:

Ja sanottiin sitä niinkin, että ei meidän lapset mene ammattikouluun. Paremmissa piireissä varsinkin.

Oppikoulu oli jonkinlainen yksityiskoulu, kun vanhempien piti kustantaa koulussa käytettävä opiskelumateriaali. Sillähän tietysti yritettiin estää se, että pienituloisesta duunariperheestä ei tule ylioppilaita.

 

Oppikoulussa ja lukiossa oli vapaaoppilaita eli hyvällä koulumenestyksellä vähävarainen sai vapautuksen koulumaksusta. 

Vierailija kirjoitti:

Tuolloin oli muotia vasemmistolainen ajatus, että kaikille pitää tulla sama lopputulos. Ei siis samat mahdollisuudet tavoitella omien mieltymysten ja taipumusten mukaista elämää, vaan kaikille samanlainen elämä. Joku toinen kertoo, millainen sen elämän pitää olla.

Älä vääristele, ajatus oli että kaikilla on sama mahdollisuus tavoitella sitä omanlaista elämää. 

Vierailija kirjoitti:

On se muuten jännä, että nykyään monet tuntuvat pitävän 15-16-vuotiasta liian nuorena päättämään tulevaisuudestaan. Ennenhän valinta tehtiin osittain jo 10-11-vuotiaana sen perusteella, jatkoiko oppilas oppikouluun vai jäikö kansakouluun.

Mutta tuon valinnan tekivätkin vanhemmat kukkarollaan, ei lapset.