Mikä oli perusteena sille, ettei oppikoulua voitu aikoinaan muuttaa ilmaiseksi, vaan piti siirtyä peruskoulujärjestelmään?
Mielestäni vanha koulujärjestelmä oli siinä mielessä parempi, että lahjakkaat ja teoreettisesti motivoituneet oppilaat saivat tarpeeksi haasteellista opetusta, ja käytännöllisissä asioissa taitavat saivat mahdollisuuden loistaa kansalaiskoulussa.
Kommentit (102)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja sanottiin sitä niinkin, että ei meidän lapset mene ammattikouluun. Paremmissa piireissä varsinkin.
Oppikoulu oli jonkinlainen yksityiskoulu, kun vanhempien piti kustantaa koulussa käytettävä opiskelumateriaali. Sillähän tietysti yritettiin estää se, että pienituloisesta duunariperheestä ei tule ylioppilaita.
Keskikouluja oli myös kunnallisina, eli lukukausimaksuja ei ollut.
T keskikoululla aloittanut ja peruskoulun päästötodistuksen saanut
Kunnallisia keskikouluja oli kuitenkin esim 50-luvulla vielä vähän, ja ne aloittelivat kokeilumielessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Peruskoulu toi kouluihin hurjat määrät luokkia ja sen mukana koulukiusaamisen, häiriöt ja pinnaamisen kun kaikkia ei opiskelu kiinnostanut. Minä ehdin käydä oppikoulun ja meillä oli luokat a-c, mutta pikkuveljeni joutui peruskouluun jossa luokat a-g. Koulukokemuksemme on varsin erilaiset.
Tarkoitatko, ettei ennen ollut kiusaajia? Vai tarkoitatko, ettei sinua haitannut, että kansakouluun jääneitä kiusattiin, koska tärkeintä oli, ettei juuri sinua kiusattu oppikoulussa?
Meillä keskikoulussa aikoinaan härnättiin oikein urakalla erästä luokan poikaa sukunimensä takia. Kyllä tuo koulukiusaaminen on osattu iät ja ajat, olen lukenut myös vanhemmista ajoista, jolloin siihen on osallistuneet myös opettajat. Opettajat ovat rääpineet oikein urakalla huonommista kotioloista lähteviä oppilaita.
Haluttiin antaa kaikille samat mahdollisuudet. Olin itse ensimmäisiä peruskoululaisia omalla paikkakunnallani. Luokallani yläasteella oli monia, jotka olivat kerranneet kuudennen luokan päästäkseen peruskouluun. Vain ne oikeasti vähemmän lahjakkaat eivät tehneet noin.
Silloin yläasteella oli tasokurssit matematiikassa, englannissa ja ruotsissa. Kielissä oli kaksi tasoa, matematiikassa kolme ja jotkut siirtyivät tasolta toiselle oman osaamisensa mukaan. Minusta se oli parasta koko peruskoulussa näin matematiikassa lahjakkaana. Joskus naureskeltiin, miten yksinkertaisia laskuja siellä suppeimmalla kurssilla kävivät läpi, kun nähtiin tehtäviä liitutaululle kirjoitettuna. Mutta kaikki oppivat sentään perusasiat, siellä suppeimmalla kurssilla oli aikaa käydä niitä kunnolla läpi, kun taas ylemmillä tasoilla käytiin samasta asiasta hankalampiakin juttuja.
Yläasteelle mentiin entiseen oppikouluun. Opettajat kehuivat, kuinka hyvää oppilasmateriaalia he saivat, parempaa kuin ennen, vaikka oppikoulun pääsykokeiden kautta sinnen ennen oli oppilaat tulleet. Peruskoulun myötä opetus oli muuttunut. Lukiossa sitten tuli törmättyä yhteen vanhakantaiseen entisen systeemin kieltenopettajaan. Meille peruskoulun käyneille hän oli järkytys opetustapoineen. Niillä tunneilla ei juuri suuta avattu, kun peruskoulussa oli sitä puhepuolta paljonkin. Toisen kielen opettaja taas oli mahtava, hänen tunneillaan kaikki joutuivat avaamaan suunsa ja osallistumaan. Hän oli riemuissaan peruskoululaisten tulosta ja kertoi jäävänsä eläkkeelle vasta meidän kirjoitusten jälkeen, vaikka hänellä olisi ollut mahdollisuus jäädä eläkkeelle jo aikaisemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Peruskoulu toi kouluihin hurjat määrät luokkia ja sen mukana koulukiusaamisen, häiriöt ja pinnaamisen kun kaikkia ei opiskelu kiinnostanut. Minä ehdin käydä oppikoulun ja meillä oli luokat a-c, mutta pikkuveljeni joutui peruskouluun jossa luokat a-g. Koulukokemuksemme on varsin erilaiset.
Tarkoitatko, ettei ennen ollut kiusaajia? Vai tarkoitatko, ettei sinua haitannut, että kansakouluun jääneitä kiusattiin, koska tärkeintä oli, ettei juuri sinua kiusattu oppikoulussa?
Oppikoulussa oli kuri, kuten kansakoulussakin, ja vähemmän oppilaita per koulu. Opettajia kunnioitettiin, luokissa ei esiintynyt häiriöitä ja välitunnilla leikittiin ja pelattiin porukaltaan. Tämä minun subjektiivinen kokemukseni. Koulukiusaaminen haittaa, sillä siitä on mm. oma tyttäreni kärsinyt.
Vähemmän oppilaita? Meillä keskikoulun ekalla oli omalla luokalla 40 oppilasta, oli neljä sarjaa. Tokalle tuli jo viides sarja, eli oppilaita taisi olla joku 35 oppilasta. En nyt sanoisi mitenkään pieneksi oppilasmääräksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja sanottiin sitä niinkin, että ei meidän lapset mene ammattikouluun. Paremmissa piireissä varsinkin.
Oppikoulu oli jonkinlainen yksityiskoulu, kun vanhempien piti kustantaa koulussa käytettävä opiskelumateriaali. Sillähän tietysti yritettiin estää se, että pienituloisesta duunariperheestä ei tule ylioppilaita.
Keskikouluja oli myös kunnallisina, eli lukukausimaksuja ei ollut.
T keskikoululla aloittanut ja peruskoulun päästötodistuksen saanut
Kunnallisia keskikouluja oli kuitenkin esim 50-luvulla vielä vähän, ja ne aloittelivat kokeilumielessä.
Silloin se on ollut rahasta kiinni, ei kunnat ole halunneet panostaa siihen. Eritoten porvaripuolueet ovat vastustaneet niitä henkeen ja vereen, ihan sama systeemi kuin nyt sotehommissa. Ovat vieläkin sitä mieltä, että raha se on joka ratkaisee, eikä mikään muu.
Ennen oli kansalaiskoulu jossa opetus ylimmälläkin luokalla helpompaa kuin oppikoulun ensimmäisellä.
Kaveri halusi päästä tiettyyn ammattikouluun eikä olisi päässyt oppikoulun viitosen arvosanalla ikinä sinne.
Vaihtoi viimeiselle luokalle mennessä kansalaiskouluun jossa keskiarvo oli melkein kympin. Pääsi haluamaansa ammattikouluun.
Vihervasemmisto ei moisia eroja opetuksessa hyväksy.
Vierailija kirjoitti:
Oppikouluihinkin tuli vasemmiston ajama joukko-oppi.Uskonto muuttui kirkkohistoriaksi.Laskentoon joku ihme "mikä ei kuulu joukkoon"laskutehtävät.Oli kolme omenaa ja yksi päärynä,tuntui että pidetäänkö meitä tyhminä.Ilmeisesti sillä pyrittiin tajuamaan että pitäisi olla kommunisti jos et halua saada turpaan.Minä putosin kärryiltä ja meni mielenkiinto kouluun.Siitä lähtien koululaitos on ollut muutosten kourissa ja tulos on nähtävissä.
Sinusta ei ainakaan ohjelmoijaa ole tullut. Joukko-oppi antoi hyvät perusteet ymmärtää boolen operaattoreita.
Miksi olisi pitänyt olla ilmainen? Minä olin oppikoulussa ja minulla oli tili kirjakaupassa johon sain ostella tarvikkeita ja kotoa sain bussilipun ja myös ruokamaksun.
Se ainakin on ihan pötyä, että käytännöllinen ja teoreettinen lahjakkuus jotenkin sulkisivat toisiaan pois.
Vierailija kirjoitti:
Ennen oli kansalaiskoulu jossa opetus ylimmälläkin luokalla helpompaa kuin oppikoulun ensimmäisellä.
Kaveri halusi päästä tiettyyn ammattikouluun eikä olisi päässyt oppikoulun viitosen arvosanalla ikinä sinne.
Vaihtoi viimeiselle luokalle mennessä kansalaiskouluun jossa keskiarvo oli melkein kympin. Pääsi haluamaansa ammattikouluun.
Vihervasemmisto ei moisia eroja opetuksessa hyväksy.
Poikani, DI. Selasi vanhaa maalaiskansakoulun yläkoulun laskukirjaa. Totesi että onko teille oikeesti opetettu noin vaikeita asioita. Melkein vaikeampia kuin peruskoulussa. Käytetyt termit olivat tietysti toisin näissä esimerkeissä.
Mittausoppi oli sitten erikseen. Maalaiskoulussa oli tärkeää osata laskea suunnikkaiden pinta-alat, viljojen hehtolitrat, lannotteiden tarve per hehtaari, seoksien suhteet, kauanko heppa kyntää viittä hehtaaria jne.
Esim kieliopilliset termit oli maalaiskoulussa suomalaiset tyyliin nimisana,teonsana, apusana, sisätulento jne. Ne piti sitten omaksua myöhemmässä elämässä verbeinä ja pronominina jne.
Vierailija kirjoitti:
Olihan yläasteella alkuun mahdollista valita suppea, keskipitkät ja laajat kurssit. Laajat vastasivat vanhoja keskikouluopintoja eli lukioon johtavia opintoja.
Noista tasokursseistahan luovuttiin sen takia, kun laiskat pojat ottivat vain suppeimpia kursseja ja sitten sulkivat mahdollisuuden päästä lukioon. Omaan aikaani ei vielä tuollaista ollut, kun kaikki oli uutta. Kursseilla mentiin taitojen mukaan ja niiden välillä jopa siirryttiin. Laajalle matematiikan kurssille tuli aina joskus joku keskikurssilta ja sitten joku vaihtoi laajalta keskikurssille, kun oli liian hankalaa. Niillä suppeilla kursseilla oli lähinnä oppimisvaikeuksiset ja lopulta tarkkikselle päätyneet tyypit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oppikouluihinkin tuli vasemmiston ajama joukko-oppi.Uskonto muuttui kirkkohistoriaksi.Laskentoon joku ihme "mikä ei kuulu joukkoon"laskutehtävät.Oli kolme omenaa ja yksi päärynä,tuntui että pidetäänkö meitä tyhminä.Ilmeisesti sillä pyrittiin tajuamaan että pitäisi olla kommunisti jos et halua saada turpaan.Minä putosin kärryiltä ja meni mielenkiinto kouluun.Siitä lähtien koululaitos on ollut muutosten kourissa ja tulos on nähtävissä.
Sinusta ei ainakaan ohjelmoijaa ole tullut. Joukko-oppi antoi hyvät perusteet ymmärtää boolen operaattoreita.
Ja SQL:ää
Kaikki muut Euroopan maat olivat luopuneet vastaavasta järjestelmästä jo ennen Suomea. Tällä palstalla tietenkin haikaillaan, että se olisi olemassa edelleen vuonna 2024.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Peruskoulu toi kouluihin hurjat määrät luokkia ja sen mukana koulukiusaamisen, häiriöt ja pinnaamisen kun kaikkia ei opiskelu kiinnostanut. Minä ehdin käydä oppikoulun ja meillä oli luokat a-c, mutta pikkuveljeni joutui peruskouluun jossa luokat a-g. Koulukokemuksemme on varsin erilaiset.
Tarkoitatko, ettei ennen ollut kiusaajia? Vai tarkoitatko, ettei sinua haitannut, että kansakouluun jääneitä kiusattiin, koska tärkeintä oli, ettei juuri sinua kiusattu oppikoulussa?
Oppikoulussa oli kuri, kuten kansakoulussakin, ja vähemmän oppilaita per koulu. Opettajia kunnioitettiin, luokissa ei esiintynyt häiriöitä ja välitunnilla leikittiin ja pelattiin porukaltaan. Tämä minun subjektiivinen kokemukseni. Koulukiusaaminen haittaa, sillä siitä on mm. oma tyttäreni kärsinyt.
Mun isäni luokalla oppikoulussa kiusattiin yksi lapsi ihmisraunioksi opettajien silmien edessä. Poikakoulu.
-ohis.
Vierailija kirjoitti:
Ennen oli kansalaiskoulu jossa opetus ylimmälläkin luokalla helpompaa kuin oppikoulun ensimmäisellä.
Kaveri halusi päästä tiettyyn ammattikouluun eikä olisi päässyt oppikoulun viitosen arvosanalla ikinä sinne.
Vaihtoi viimeiselle luokalle mennessä kansalaiskouluun jossa keskiarvo oli melkein kympin. Pääsi haluamaansa ammattikouluun.
Vihervasemmisto ei moisia eroja opetuksessa hyväksy.
Höpö höpö. Tuohon aikaan ei ollut kellään lähes kympin keskiarvoja.
Taitaa aika hieman kullata joidenkin muistoja. Oli niitä heikkoja ja motivoitumattomia oppilaita oppikoulussakin. Jotkut vaihtoivat kansalaiskouluun tai palasivat takaisin kansakouluun, kun eivät sopeutuneetkaan vaativampaan ja nopeampaan opiskeluun ja opetustahtiin.
Keskeinen syy sille, ettei oppikoulua aikanaan voitu muuttaa oppilaille maksuttomaksi (ilmaisia koulua ei ole olemassakaan) oli varmasti se, että Suomi oli 1950- ja 1960-luvuilla todella köyhä maa nykyiseen aikaan verrattuna.
Oppikouluihin oli pääsykokeet ja ne olisi voitu säilyttää, vaikka maksuttomuus olisi jotenkin voitu toteuttaakin.
Vierailija kirjoitti:
Miksi olisi pitänyt olla ilmainen? Minä olin oppikoulussa ja minulla oli tili kirjakaupassa johon sain ostella tarvikkeita ja kotoa sain bussilipun ja myös ruokamaksun.
Kertoo ehkä paljon saamastasi kotikasvatuksesta ja opetuksesta, jos et tuollaista asiaa vielä tuolla iällä ymmärrä.
Oppikoulussa oli kuri, kuten kansakoulussakin, ja vähemmän oppilaita per koulu. Opettajia kunnioitettiin, luokissa ei esiintynyt häiriöitä ja välitunnilla leikittiin ja pelattiin porukaltaan. Tämä minun subjektiivinen kokemukseni. Koulukiusaaminen haittaa, sillä siitä on mm. oma tyttäreni kärsinyt.