Lue keskustelun säännöt.
Mikä oli perusteena sille, ettei oppikoulua voitu aikoinaan muuttaa ilmaiseksi, vaan piti siirtyä peruskoulujärjestelmään?
15.11.2024 |
Mielestäni vanha koulujärjestelmä oli siinä mielessä parempi, että lahjakkaat ja teoreettisesti motivoituneet oppilaat saivat tarpeeksi haasteellista opetusta, ja käytännöllisissä asioissa taitavat saivat mahdollisuuden loistaa kansalaiskoulussa.
Kommentit (102)
Vierailija kirjoitti:
Kokoomus ei halunnut.
Myös LKP, Kokoomushan oli lähinnä patavanhoillinen puolue.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Keskeinen syy sille, ettei oppikoulua aikanaan voitu muuttaa oppilaille maksuttomaksi (ilmaisia koulua ei ole olemassakaan) oli varmasti se, että Suomi oli 1950- ja 1960-luvuilla todella köyhä maa nykyiseen aikaan verrattuna.
Oppikouluihin oli pääsykokeet ja ne olisi voitu säilyttää, vaikka maksuttomuus olisi jotenkin voitu toteuttaakin.
Pääsykokeet olivat myös kunnallisiin keskikouluihin ihan samalla tavalla kuin yksityisiin oppikouluihin.
T kaksipäiväisen pääsykokeen läpikäynyt ja keskikouluun päässyt
Vierailija kirjoitti:
Miksi olisi pitänyt olla ilmainen? Minä olin oppikoulussa ja minulla oli tili kirjakaupassa johon sain ostella tarvikkeita ja kotoa sain bussilipun ja myös ruokamaksun.
Nyt kun olette nähneet provoilua käytännössä niin osaatte jatkossa siihen olla vastaamatta.
jäi rannalle sellaisia joilla olisi ollut mahdollisuudet vaikka mihin, toki osa suoritti iltakoulua myöhemmin, nyt on hyvä kun on peruskoulu, kaikki samalla viivalla, siitä sitten lukioon tai ammattikouluun
Kaikilla perheillä ei ollut varaa , oli paljon lapsia osalla, sairautta, huono-osaisuutta. Vanhemmat ei ymmärtäneet että pitäisi lapsen päästä keskikouluun ja lukioon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kansalaiskoulu epäonnistui tehtävässään, vaikka ajatus oli hieno. Siellä annettu opetus ei riittänyt elämän evääksi enää muuttuvassa yhteiskunnassa. Sieltä lähdettiin liian äkkiä töihin, jo 8. luokalta ja koulusivistys jäi heppoiseksi. Viimeisinä vuosina kansalaiskoulussa oli lähinnä ongelmanuoria ja porukka veti fiksumpiakin alaspäin. Oppikoulun jättäminen käymättä muodosti sitten myöhemmässä elämässä tosi hankalan paikan jatko-opiskelun kannalta. Oppikouluun pyrki tosi moni jo 70-luvun puolivälissä eli lähes kaikki. Oppikoulu taas oli kauhea pänttäämö, missä ei mitenkään huomioitu oppilaita, joista nuorimmat olivat 11-vuotiaita, vaan korostettiin vain opiskelua. Lisäksi lapsia oli tosi paljon, yhdellä luokka-asteella saattoi olla parisataa muksua. Kaikkien piti yrittää ottaa itse vastuu opiskelustaan. Erityisopetusta ei tunnettu, vaikka systeemi ei toiminut. Eikä mitään muutakaan opinto-ohjausta. Opettajat olivat tosi kyllästyneitä koko touhuun. Luokallejättäminen toi lisää ongelmia, kun nuorempien joukkoon pistettiin pudokas, joka saattoi vetää omaa showtaan tunnilla ja sai muutkin hölmöt mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1965, ennen peruskoulua,valmistui ylioppilaaksi 13 444 nuorta. Suuria ikäluokkia, 1946 syntyneet. Se ei voi tarkoittaa että kaikki loput, 97000 ikäluokasta olisivat olleet tyhmiä.
Ei nykyisinkään kaikki ammattikouluun menevät ole tyhmiä, heitä vaan ei välttämättä kiinnosta teoreettiset asiat vaan käytännön tekeminen.
Toinen syy ammattiopintoihin hakeutumiseen on raha. Sieltä pääsee nopeasti valmistumaan ja heti työelämään. Kaikki ei saa tukea kotoa eikä halua ottaa lainaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valinta ja karsinta tapahtui siinä liian aikaisin ja oli liian peruuttamaton.
Myös niiden jotka eivät menneet oppikouluun oppi jäi liian alhaiselle tasolle.
Kyllä, oppilaat joutuivat pyrkimään oppikouluun kansakoulun neljännen luokan päätteeksi eli 10-11 vuoden iässä, eikä köyhien perheiden lasten annettu edes yrittää.
Ei pidä paikkaansa. Isäni on todella köyhästä perheestä, mennyt oppikouluun 1950-luvulla, päässyt myöhemmin ylioppilaaksi ja opiskellut yliopistossakin. Kyllä hän on muistellut, miten hän sai oppikoulussa jopa joskus jälki-istuntoa muistamattomuudesta, kun hän väitti, että oli unohtanut ostaa jonkun kirjan. Ja syy oli se, että ei yksinkertaisesti ollut rahaa. Hän joutui itse osallistumaan koulukuluihin jo pienestä pitäen tekemällä kaikenlaista pientä työtä, mistä sa
Osattiin sitä myös 50 vuotta myöhemmin, vuosituhannen taitteessa. Kävin lukion 97-00. Vanhemmallani ei ollut varaa tukea opiskeluani. Rahotin koulua osa-aikatöillä/kesätöillä, silloin kun niitä löysin. Ei ollut rahaa bussiin, kuin harvoin huonolla kelillä. Kuljin pyörällä, kunnes se varastettiin. Kävelin (1,5h sivu), kunnes sain säästettyä uuteen. Koulukirjoihin ei ollut varaa, jollen löytänyt halvalla käytettynä. Jonotin myös kirjaston muutamaa kappaletta, mutta tämä harvoin toimi, sillä monilla muillakin oli sama idea ja jonot pitkiä. Opettajat heitti kursseilta pihalle, jos meni ilman kirjaa. Joissain kelpasi vain uudet kirjat (kielten tehtäväkirjat). Osa opettajista myös vaati tuoreita painoksia kirjoista. Onneksi nämäkin asiat ovat nykyisin paremmin (oppivelvollisuus jatkettu -> maksuttomuus).
Vierailija kirjoitti:
Haluttiin antaa kaikille samat mahdollisuudet. Olin itse ensimmäisiä peruskoululaisia omalla paikkakunnallani. Luokallani yläasteella oli monia, jotka olivat kerranneet kuudennen luokan päästäkseen peruskouluun. Vain ne oikeasti vähemmän lahjakkaat eivät tehneet noin.
Silloin yläasteella oli tasokurssit matematiikassa, englannissa ja ruotsissa. Kielissä oli kaksi tasoa, matematiikassa kolme ja jotkut siirtyivät tasolta toiselle oman osaamisensa mukaan. Minusta se oli parasta koko peruskoulussa näin matematiikassa lahjakkaana. Joskus naureskeltiin, miten yksinkertaisia laskuja siellä suppeimmalla kurssilla kävivät läpi, kun nähtiin tehtäviä liitutaululle kirjoitettuna. Mutta kaikki oppivat sentään perusasiat, siellä suppeimmalla kurssilla oli aikaa käydä niitä kunnolla läpi, kun taas ylemmillä tasoilla käytiin samasta asiasta hankalampiakin juttuja.
Yläasteelle mentiin entiseen oppikouluun. Opettajat kehuivat, kuinka hyvää oppilasma
Menin peruskouluun v. 1977. Ainakin tuolloin oli englannin kielessä 3 tasokurssia, suppea-, keski- ja laajakurssi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kansalaiskoulu epäonnistui tehtävässään, vaikka ajatus oli hieno. Siellä annettu opetus ei riittänyt elämän evääksi enää muuttuvassa yhteiskunnassa. Sieltä lähdettiin liian äkkiä töihin, jo 8. luokalta ja koulusivistys jäi heppoiseksi. Viimeisinä vuosina kansalaiskoulussa oli lähinnä ongelmanuoria ja porukka veti fiksumpiakin alaspäin. Oppikoulun jättäminen käymättä muodosti sitten myöhemmässä elämässä tosi hankalan paikan jatko-opiskelun kannalta. Oppikouluun pyrki tosi moni jo 70-luvun puolivälissä eli lähes kaikki. Oppikoulu taas oli kauhea pänttäämö, missä ei mitenkään huomioitu oppilaita, joista nuorimmat olivat 11-vuotiaita, vaan korostettiin vain opiskelua. Lisäksi lapsia oli tosi paljon, yhdellä luokka-asteella saattoi olla parisataa muksua. Kaikkien piti yrittää ottaa itse vastuu opiskelustaan. Erityisopetusta ei tunnettu, vaikka systeemi ei toiminut. Eikä mitään muutakaan opinto-ohjausta. Opettajat olivat tosi kyllästynei
70-luvun puolivälissä oli jo peruskoulu lukuun ottamatta aivan eteläisintä Suomea. Pääkaupunkiseudulla se alkoi viimeisenä 1.1.1978.
Vierailija kirjoitti:
Kansalaiskoulu epäonnistui tehtävässään, vaikka ajatus oli hieno. Siellä annettu opetus ei riittänyt elämän evääksi enää muuttuvassa yhteiskunnassa. Sieltä lähdettiin liian äkkiä töihin, jo 8. luokalta ja koulusivistys jäi heppoiseksi. Viimeisinä vuosina kansalaiskoulussa oli lähinnä ongelmanuoria ja porukka veti fiksumpiakin alaspäin. Oppikoulun jättäminen käymättä muodosti sitten myöhemmässä elämässä tosi hankalan paikan jatko-opiskelun kannalta. Oppikouluun pyrki tosi moni jo 70-luvun puolivälissä eli lähes kaikki. Oppikoulu taas oli kauhea pänttäämö, missä ei mitenkään huomioitu oppilaita, joista nuorimmat olivat 11-vuotiaita, vaan korostettiin vain opiskelua. Lisäksi lapsia oli tosi paljon, yhdellä luokka-asteella saattoi olla parisataa muksua. Kaikkien piti yrittää ottaa itse vastuu opiskelustaan. Erityisopetusta ei tunnettu, vaikka systeemi ei toiminut. Eikä mitään muutakaan opinto-ohjausta. Opettajat olivat tosi kyllästynei
Lienee vähän kuntakohtaistakin, mutta meillä päin ei 1970-luvun puolivälissä enää kukaan pyrkinyt oppikouluun. Veljeni meni peruskoulun ensimmäiselle luokalle syksyllä 1972, ja häntä ennenkin oli jo kokeilu meneillään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Kansakoulu 4 vuotta, oppikoulu 8 vuotta, josta 5 ensimmäistä keskikoulua ja 3 viimeistä lukiota. Myös oppikoulun aikana saattoi lopettaa keskikouluun ja mennä siitä lukion sijasta ammattikouluun. Mulla oli oppikoulussa luokkakavereita, jotka kävivät vain sen 5 vuotta ja siitä sitten joko ammattikouluun tai suoraan työelämään. Peruskoulussa vain yhdistettiin kansakoulu ja keskikoulu. Ihan samoja oppiaineita peruskoulun 5-9 -luokilla oli kuin aikoinaan oppikoulun ekat 5 vuotta eli keskikoulussa.
Aika harva käsittääkseni meni keskikoulun jälkeen ammattikouluun. Opistotason koulutuksiin mentiin kyllä jonkin verran. Ammattikouluun mentiin kansalaiskoulusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Peruskoulu toi kouluihin hurjat määrät luokkia ja sen mukana koulukiusaamisen, häiriöt ja pinnaamisen kun kaikkia ei opiskelu kiinnostanut. Minä ehdin käydä oppikoulun ja meillä oli luokat a-c, mutta pikkuveljeni joutui peruskouluun jossa luokat a-g. Koulukokemuksemme on varsin erilaiset.
Tarkoitatko, ettei ennen ollut kiusaajia? Vai tarkoitatko, ettei sinua haitannut, että kansakouluun jääneitä kiusattiin, koska tärkeintä oli, ettei juuri sinua kiusattu oppikoulussa?
En ole se jolle kirjoitit. Itse kävin tyttölyseota, ja en sen yhdeksän vuoden aikana itse havainnut minkäänlaista kiusaamista. Keskikoulusta muista yhden tilanteen, kun opettaja komensi oppilaan käytävälle kesken tunnin. Varmaan on monia selityksiä miksi noin oli. Mistäpä tiedän, ehkä mun luokkani oli erityisen rauhallinen, en osaa sanoa, mutta ei se kiusaaminen ollut tavallista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No mun äiti laitettiin töihin, jotta veljensä saivat opiskella...
Piti kyllä huolen, että meillä oli kaikki mahdollisuudet kouluttautua omien kiinnostustemme mukaan.
Paljon on vielä tehtävää. Avoin yliopisto tuli vasta 90-luvulla.
Minulla ei ole lukion päättötodistusta ja olen maisterivaiheen opiskelija avoimen väylän kautta.
Jos minun olisi pitänyt saada hyvät arvosanat lukion matikasta, fysiikasta yms. niin ei olisi tullut mitään, vaikka noilla aineilla ei ole mitään merkitystä minun yliopisto-opinnoissani.
Tarvittaisiin yhä täsmällisempiä ja joustavampia väyliä, jotta ihmiset saadaan työelämässä kiinnitettyä suoraan heidän vahvuuksiinsa koulutuksen kautta ilman harhauttavia esteratoja ja keinotekoisia esteitä. Minulla jäi aiemmin sairaanhoitajan tutkinto kesken, koska sain hylsyn yhdestä kädentaitotentistä ja matikkakaan ei napannut. Tämän myötä olen menettänyt kymmeniä tuhansia euroja ja urani saaminen käyntiin on vienyt valtavasti enemmän aikaa, kun en valmistunut. Olisin ollut erinomainen psykiatrinen sairaanhoitaja (jatkokoulutuksena terapeutti), mutta ilman erilaisten letkujen, laskujen yms. temppurataa tuo ei ole edelleenkään kenellekään mahdollista AMK-tasolla.
Vierailija kirjoitti:
Olihan yläasteella alkuun mahdollista valita suppea, keskipitkät ja laajat kurssit. Laajat vastasivat vanhoja keskikouluopintoja eli lukioon johtavia opintoja.
Joo, mutta sekin oli liian eriarvoistavaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Peruskoulu toi kouluihin hurjat määrät luokkia ja sen mukana koulukiusaamisen, häiriöt ja pinnaamisen kun kaikkia ei opiskelu kiinnostanut. Minä ehdin käydä oppikoulun ja meillä oli luokat a-c, mutta pikkuveljeni joutui peruskouluun jossa luokat a-g. Koulukokemuksemme on varsin erilaiset.
Tarkoitatko, ettei ennen ollut kiusaajia? Vai tarkoitatko, ettei sinua haitannut, että kansakouluun jääneitä kiusattiin, koska tärkeintä oli, ettei juuri sinua kiusattu oppikoulussa?
Oppikoulussa oli kuri, kuten kansakoulussakin, ja vähemmän oppilaita per koulu. Opettajia kunnioitettiin, luokissa ei esiintynyt häiriöitä ja välitunnilla leikittiin ja pelattiin porukaltaan. Tämä minun subjektiivinen kokemukseni. Koulukiusaaminen haittaa, sillä siitä o
Mikä ihmeen "sarja"?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen oli kansalaiskoulu jossa opetus ylimmälläkin luokalla helpompaa kuin oppikoulun ensimmäisellä.
Kaveri halusi päästä tiettyyn ammattikouluun eikä olisi päässyt oppikoulun viitosen arvosanalla ikinä sinne.
Vaihtoi viimeiselle luokalle mennessä kansalaiskouluun jossa keskiarvo oli melkein kympin. Pääsi haluamaansa ammattikouluun.
Vihervasemmisto ei moisia eroja opetuksessa hyväksy.
Höpö höpö. Tuohon aikaan ei ollut kellään lähes kympin keskiarvoja.
Niin, oppikoulusta tuli maitojunassa takaisin porukkaa. Varakkuus ja just pisterajan ylitys pääsykokeissa ei ollut takuu pärjäämiselle.
Kansalaiskoulussa, ainakaan minulla, ei ollut kieliä,matikkaa, fysiikkaa jne vaan ruuanlaittoa, säilömistä, käsitöi
Milloin tää oli? Luulisi, että jotain matematiikkaa/laskentoa olisi ollut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen oli kansalaiskoulu jossa opetus ylimmälläkin luokalla helpompaa kuin oppikoulun ensimmäisellä.
Kaveri halusi päästä tiettyyn ammattikouluun eikä olisi päässyt oppikoulun viitosen arvosanalla ikinä sinne.
Vaihtoi viimeiselle luokalle mennessä kansalaiskouluun jossa keskiarvo oli melkein kympin. Pääsi haluamaansa ammattikouluun.
Vihervasemmisto ei moisia eroja opetuksessa hyväksy.
Höpö höpö. Tuohon aikaan ei ollut kellään lähes kympin keskiarvoja.
Niin, oppikoulusta tuli maitojunassa takaisin porukkaa. Varakkuus ja just pisterajan ylitys pääsykokeissa ei ollut takuu pärjäämiselle.
Kansalaiskoulussa, ainakaan minulla, ei ollut kieliä,matikkaa, fysiikkaa j
1961. Maalaiskunnassa, 7 vuotta kyläkoulussa, puoli vuotta kansalaiskoulua käytännön aineissa.
Kaupungeissa oli kansalaiskoulu 2 vuotta eli kävivät asioita joita me siellä kyläkoulussa. Kaupungeissa oli kuulemma myös ruotsin kieltä kansalaiskoulussa.
Niin, oppikoulusta tuli maitojunassa takaisin porukkaa. Varakkuus ja just pisterajan ylitys pääsykokeissa ei ollut takuu pärjäämiselle.
Kansalaiskoulussa, ainakaan minulla, ei ollut kieliä,matikkaa, fysiikkaa jne vaan ruuanlaittoa, säilömistä, käsitöitä, lapsenhoitoa, metsätalotta (maaseutu) , kasvimaan hoitoa, pyykinpesua. Asioimiskirjoitus, sitä opeteltiin.