Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Mikä oli perusteena sille, ettei oppikoulua voitu aikoinaan muuttaa ilmaiseksi, vaan piti siirtyä peruskoulujärjestelmään?

Vierailija
15.11.2024 |

Mielestäni vanha koulujärjestelmä oli siinä mielessä parempi, että lahjakkaat ja teoreettisesti motivoituneet oppilaat saivat tarpeeksi haasteellista opetusta, ja käytännöllisissä asioissa taitavat saivat mahdollisuuden loistaa kansalaiskoulussa.

Kommentit (102)

Vierailija
101/102 |
17.11.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Paljon on vielä tehtävää. Avoin yliopisto tuli vasta 90-luvulla.

Minulla ei ole lukion päättötodistusta ja olen maisterivaiheen opiskelija avoimen väylän kautta. 

Jos minun olisi pitänyt saada hyvät arvosanat lukion matikasta, fysiikasta yms. niin ei olisi tullut mitään, vaikka noilla aineilla ei ole mitään merkitystä minun yliopisto-opinnoissani. 

Tarvittaisiin yhä täsmällisempiä ja joustavampia väyliä, jotta ihmiset saadaan työelämässä kiinnitettyä suoraan heidän vahvuuksiinsa koulutuksen kautta ilman harhauttavia esteratoja ja keinotekoisia esteitä. Minulla jäi aiemmin sairaanhoitajan tutkinto kesken, koska sain hylsyn yhdestä kädentaitotentistä ja matikkakaan ei napannut. Tämän myötä olen menettänyt kymmeniä tuhansia euroja ja urani saaminen käyntiin on vienyt valtavasti enemmän aikaa, kun en valmistunut. Olisin ollut erinomainen psykiatrinen sairaanhoitaja (jatkokoulutuksena terapeutti), mutta ilma

Jep, tuo on tosiaan ihan älytöntä mitä joillekin aloille vaaditaan/on vaadittu. Joustavuutta on tullut vähin erin, mutta osin siinä mentiin metsään eli ei vaadittu tiettyjä pohjia ensin. Menin 1997 juuri teknillisestä oppilaitoksesta muutettuun ammattikorkeakouluun. Pohja oli peruskoulu ja 2 vuotta ammattikoulua. AMK:ssa olivat vähentäneet matematiikkaa entiseen verrattuna, mutta silti lähtötaso oli lukion pitkä matematiikka noin C:n arvosanalla. Hyppy oli itselle ja monelle muulle liian suuri ja yksi opettaja sanoikin ohjelmoinnin kokeen jälkeen, että ehkä on syytä siirtyä hoitoalalle. Loukkaannun ja myöhemmin sisuunnuin. Kukaan ei neuvonut kuinka opintoihin olisi saanut apuja ja valtavalla työllä otin muut kiinni. Kursseista pääsi läpi silloin läpi vain puolet. Valmistumisprosentti taisi olla ehkä 40-45%. Koulu sinänsä karsi jyvät akanoista ja se oli tosi julmaa. Myöhemmin kävin sitten iltalukion, jolla paikkasin puutteet. Jos silloin olisivat kertoneet, että iltalukioon ensin ja sitten takaisin, niin olisin päässyt todella paljon helpommalla. Jos olisin jäänyt lähihoitajaksi niin olisin hävinnyt ensimmäisen 20 vuoden aikana vähintään 350000-400000 euroa. 

 

 

Vierailija
102/102 |
17.11.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ennen tie vei joko oppikouluun josta lukioon tai kansalaiskouluun josta amikseen. Ei kaikki tarvitse teoreettista yleisopetusta ja amiksessakin oli yleissivistäviä aineita. Amiksen käyneet eivät ole tyhmiä. 

Peruskoulu toi kouluihin hurjat määrät luokkia ja sen mukana koulukiusaamisen, häiriöt ja pinnaamisen kun kaikkia ei opiskelu kiinnostanut. Minä ehdin käydä oppikoulun ja meillä oli luokat a-c, mutta pikkuveljeni joutui peruskouluun jossa luokat a-g. Koulukokemuksemme on varsin erilaiset. 

Häiriöistä ja pinnaamisesta en osaa sanoa, mutta eiköhän kiusaamista ollut oppikouluissa kuten muuallakin. Sitä esiintyy valitettavasti ihan eliittikouluissakin, toki kiusaamisen "syyt" voivat olla erilaisia kuin peruskoulussa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: seitsemän seitsemän yhdeksän