Mikä oli perusteena sille, ettei oppikoulua voitu aikoinaan muuttaa ilmaiseksi, vaan piti siirtyä peruskoulujärjestelmään?

Iso ero oli jo maalaiskansakoululla ja kaupunkien kansakoululla. Oppikirjakin olivat erikseen.

Maaseudulla oli myös supistettuja kansakouluja eli yksiopettajaisia.  Ensimmäiset luokat 1-3 kävivät elokuussa ja toukokuussa koulua ja talvisin lauantaina. ( oli 6 päiväinen työviikko).

Luokat 4ja 7 samassa luokassa. Kun opettaja antoi luokille 4 ja 5 suullista opetusta, luokat 6 ja 7 laskivat, kirjoittivat, piirsivät, tekivät maantiedon karttoja työvihkoonsa  jne. Ja päinvastoin.

Vierailija kirjoitti:

Paljon on vielä tehtävää. Avoin yliopisto tuli vasta 90-luvulla.

Minulla ei ole lukion päättötodistusta ja olen maisterivaiheen opiskelija avoimen väylän kautta. 

Jos minun olisi pitänyt saada hyvät arvosanat lukion matikasta, fysiikasta yms. niin ei olisi tullut mitään, vaikka noilla aineilla ei ole mitään merkitystä minun yliopisto-opinnoissani. 

Tarvittaisiin yhä täsmällisempiä ja joustavampia väyliä, jotta ihmiset saadaan työelämässä kiinnitettyä suoraan heidän vahvuuksiinsa koulutuksen kautta ilman harhauttavia esteratoja ja keinotekoisia esteitä. Minulla jäi aiemmin sairaanhoitajan tutkinto kesken, koska sain hylsyn yhdestä kädentaitotentistä ja matikkakaan ei napannut. Tämän myötä olen menettänyt kymmeniä tuhansia euroja ja urani saaminen käyntiin on vienyt valtavasti enemmän aikaa, kun en valmistunut. Olisin ollut erinomainen psykiatrinen sairaanhoitaja (jatkokoulutuksena terapeutti), mutta ilma

Minulla on Helsingin Yliopiston opintokirja 80-luvun puolivälistä. Kaikki kurssit ovat avoimen yliopiston ja kesäyliopiston peruskursseja. Harmi vaan, siihen jäi kun satuin muuttamaan paikkakunnalle, joka ei järjestänyt HYY:n kursseja.

Vierailija kirjoitti:

Tästä on nyt turha vääntää 50 vuotta liian myöhään. Mutta peruskoulu-uudistus herätti valtavasti vastustusta varsinkin kaikissa kokoomuslaisissa joiden mielestä kaikille lapsille ei kannata opettaa kaikkea.

Turha on vääntää. Tehty mikä tehty. Ei se noin mennyt vaan niin, että peruskoulun malli haettiin DDR:stä kuten myös terveyskeskus. Itsekin olisin kokoomuslaisena moista mielettömyyttä vastustanut. Miksiköhän ei Saksan länsiosassa ole mitään peruskoulua ja poliklinikoita kuten Itä-Saksan sosialismissa oli. Suomi otti mallin sieltä ja pitää sitä edelleen edistyksellisenä. 

Vierailija kirjoitti:

Ja sanottiin sitä niinkin, että ei meidän lapset mene ammattikouluun. Paremmissa piireissä varsinkin.

Oppikoulu oli jonkinlainen yksityiskoulu, kun vanhempien piti kustantaa koulussa käytettävä opiskelumateriaali. Sillähän tietysti yritettiin estää se, että pienituloisesta duunariperheestä ei tule ylioppilaita.

Ei yritetty. Varattomien perheiden lapset olivat vapaaoppilaita, heillä ei ollut lukukausimaksua. Lisäksi oli valtion oppikouluja joissa lukukausimaksu oli mitätön. Itse kävin sellaisen ja veljeni yksityisen kun veljeni pisteet eivät riittäneet valtion kouluun pääsyyn. Ihan duunariperheen kakruja oltiin ja veli sai yksityiskoulusta myös osan lukukausimaksua vapaaksi. Luokallani oli useita duunariperheen lapsia ja maaseudulta maanviljelijöiden lapsia, jotka joutuivat asumaan kaupungissa jonkun sukulaisen luona tai sitten vinttikamareissa vuokralla. 

Vierailija kirjoitti:

Useimmat oppikoulut olivat yksityisiä ja maksullisia. Ja toisaalta siihen aikaan oli joillain vanhakantaista ajattelua että "ei meidän suvusta ole ennenkään oppikouluun menty."

Eivät useimmat olleet yksityisiä, mutta kaikki oppikoulut oilvat maksullisia. Lähikunnissani oli 7 opparia, joista yksi oki yksityinen, jonka maksut olivat vähän korkeammat kuin ns valtion/kunnan oppareiden.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen tie vei joko oppikouluun josta lukioon tai kansalaiskouluun josta amikseen. Ei kaikki tarvitse teoreettista yleisopetusta ja amiksessakin oli yleissivistäviä aineita. Amiksen käyneet eivät ole tyhmiä. 

Peruskoulu toi kouluihin hurjat määrät luokkia ja sen mukana koulukiusaamisen, häiriöt ja pinnaamisen kun kaikkia ei opiskelu kiinnostanut. Minä ehdin käydä oppikoulun ja meillä oli luokat a-c, mutta pikkuveljeni joutui peruskouluun jossa luokat a-g. Koulukokemuksemme on varsin erilaiset. 

 

 

 

Jos meni oppikouluun eikä keskeyttänyt ei vaihtoehto ollut enää kansalaiskoulu joka oli kansakoulun 2 viimeistä vuotta.

Keskikoululla pääsi opistotasoiseen koulutukseen.

Nyt peruskoulun jälkeen pitää käydä toisen asteen opinnot, olipa lukio tai ammattikoulu ( lähihoitaja) jotta pääsee esim sairaanhoi

Opistotasoinen koulutus oli huomattavasti motivoimampaa, koska sai n 2,5 v hyvän ammatin: rak.mestari, sairaanhoitaja, lab.hoitaja, röntgenhoitaja yms. Nämä ihmiset eivät olleet heti hinkumassa pomon hommia kuten nykyiset amk.hemmot.

Molempien kanssa olen töitä tehnyt ja 100% kannatan vanhaa opistotasoista koulutusta.

Hallinnon pitää työkseen luoda erilaisia himmeleitä ja uudistuksia nimeltään parannus joka nyt ei sitten aina sitä olekkaan. Viimeisin opistot muutettiin ammattikorkeiksi, miksi tämäkin tehtiin, muutos 1/2 vuotta lisää opiskeluaikana ja nimen muutos.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja sanottiin sitä niinkin, että ei meidän lapset mene ammattikouluun. Paremmissa piireissä varsinkin.

Oppikoulu oli jonkinlainen yksityiskoulu, kun vanhempien piti kustantaa koulussa käytettävä opiskelumateriaali. Sillähän tietysti yritettiin estää se, että pienituloisesta duunariperheestä ei tule ylioppilaita.

 

Keskikouluja oli myös kunnallisina, eli lukukausimaksuja ei ollut.

T keskikoululla aloittanut ja peruskoulun päästötodistuksen saanut

Olivat muuten joitakin kokeilukeskikouluja, jos ei maksuja ollut. Oppikoulussa oli n 90 % valtion kouluja ja maksu oli. Yksityisillä kalliimmat.

Olen täällä ennenkin ihmetellyt, että miksi toimivaa oppikoulusysteemi ei vaan tehty ilmaiseksi. Luulisin, että niiden pomojen paikkoja ei olisi saatu tarpeeksi poliittisille broilereille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valinta ja karsinta tapahtui siinä liian aikaisin ja oli liian peruuttamaton.

Myös niiden jotka eivät menneet oppikouluun oppi jäi liian alhaiselle tasolle.

Kyllä, oppilaat joutuivat pyrkimään oppikouluun kansakoulun neljännen luokan päätteeksi eli 10-11 vuoden iässä, eikä köyhien perheiden lasten annettu edes yrittää.

Ei pidä paikkaansa. Isäni on todella köyhästä perheestä, mennyt oppikouluun 1950-luvulla, päässyt myöhemmin ylioppilaaksi ja opiskellut yliopistossakin. Kyllä hän on muistellut, miten hän sai oppikoulussa jopa joskus jälki-istuntoa muistamattomuudesta, kun hän väitti, että oli unohtanut ostaa jonkun kirjan. Ja syy oli se, että ei yksinkertaisesti ollut rahaa. Hän joutui itse osallistumaan koulukuluihin jo pienestä pitäen tekemällä kaikenlaista pientä työtä, mistä sa

Oli paikkakuntakohtaista. Olin parhaita oppilaiata kansakoulun neljännellä. Köyhän perheen lapsi. Opettajalta lähti lausunto opparin pyrkimispapereissa, että en tule pärjäämään oppikoulussa. Seur vuonna ei tätä lausuntoa enää annettu, jolloin pääsin ja ylioppilastodistuksessa yli 9 ka ja yleisarvosana laudatur. Aivan selvästi oli tendessi, että duunarit pysykööt lestissään.

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Kansakoulu 4 vuotta, oppikoulu 8 vuotta, josta 5 ensimmäistä keskikoulua ja 3 viimeistä lukiota. Myös oppikoulun aikana saattoi lopettaa keskikouluun ja mennä siitä lukion sijasta ammattikouluun. Mulla oli oppikoulussa luokkakavereita, jotka kävivät vain sen 5 vuotta ja siitä sitten joko ammattikouluun tai suoraan työelämään. Peruskoulussa vain yhdistettiin kansakoulu ja keskikoulu.  Ihan samoja oppiaineita peruskoulun 5-9 -luokilla oli kuin aikoinaan oppikoulun ekat 5 vuotta eli keskikoulussa. 

Eiköhän keskikoulusta menty opistotasoiseen koulutukseen ja kansalaiskolusta amikseen. Näin ainakin omat kaverini, jotka eivät lukioon menneet. Sähkärit ja putkimiehet ym eivät tarvinnet keskikoulua. Tunnen näitä henk.koht.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja sanottiin sitä niinkin, että ei meidän lapset mene ammattikouluun. Paremmissa piireissä varsinkin.

Oppikoulu oli jonkinlainen yksityiskoulu, kun vanhempien piti kustantaa koulussa käytettävä opiskelumateriaali. Sillähän tietysti yritettiin estää se, että pienituloisesta duunariperheestä ei tule ylioppilaita.

 

Keskikouluja oli myös kunnallisina, eli lukukausimaksuja ei ollut.

T keskikoululla aloittanut ja peruskoulun päästötodistuksen saanut

Olivat muuten joitakin kokeilukeskikouluja, jos ei maksuja ollut. Oppikoulussa oli n 90 % valtion kouluja ja maksu oli. Yksityisillä kalliimmat.

Ei ollut kokeilukeskikoulu, vaan koulu oli muuttunut edellisenä vuonna yhteiskoulusta kunnalliseksi keskikouluksi, koska olivat kunnassa halunneet sijoittaa koulutukseen. Kokeilukoulut ovat olleet peruskoulun kokeilukouluja vuosia ennen peruskoulusysteemin alkamista. Naapurikunnassa oli alkanut peruskoulu pari vuotta snnen kuin tuo minun käymäni keskikoulu on aloittanut. Meidän kunnassa siis kunta maksoi koulun kulut, lukukausimaksuja ei ollut, sori siitä sinulle. Omassa läänissä oli useita kunnallisia keskikouluja.

Vierailija kirjoitti:

Hallinnon pitää työkseen luoda erilaisia himmeleitä ja uudistuksia nimeltään parannus joka nyt ei sitten aina sitä olekkaan. Viimeisin opistot muutettiin ammattikorkeiksi, miksi tämäkin tehtiin, muutos 1/2 vuotta lisää opiskeluaikana ja nimen muutos.

AMK:n alkuaikoina rakennusinsinöörin opinnot ovat eronneet opistoinsinöörin koulutuksesta yhden ruotsin kielen kurssin verran.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja sanottiin sitä niinkin, että ei meidän lapset mene ammattikouluun. Paremmissa piireissä varsinkin.

Oppikoulu oli jonkinlainen yksityiskoulu, kun vanhempien piti kustantaa koulussa käytettävä opiskelumateriaali. Sillähän tietysti yritettiin estää se, että pienituloisesta duunariperheestä ei tule ylioppilaita.

 

Keskikouluja oli myös kunnallisina, eli lukukausimaksuja ei ollut.

T keskikoululla aloittanut ja peruskoulun päästötodistuksen saanut

Olivat muuten joitakin kokeilukeskikouluja, jos ei maksuja ollut. Oppikoulussa oli n 90 % valtion kouluja ja maksu oli. Yksityisillä kalliimmat.

Nyt puhut ihan omiasi valtion kouluista. Oppikoulut olivat suurimmalta osaltaan yksityiskouluja. Valtion kouluja on ollut vain paikkakunnilla, joissa on ollut OKL, koska olivat auskultointipaikkoja. Jotkut koulut, esim ne kunnalliset keskikoulut, ovat saaneet myös valtionavustusta, jotta lukukausimaksuja ei tarvitsisi periä. 

Vierailija kirjoitti:

Ennen tie vei joko oppikouluun josta lukioon tai kansalaiskouluun josta amikseen. Ei kaikki tarvitse teoreettista yleisopetusta ja amiksessakin oli yleissivistäviä aineita. Amiksen käyneet eivät ole tyhmiä. 

Peruskoulu toi kouluihin hurjat määrät luokkia ja sen mukana koulukiusaamisen, häiriöt ja pinnaamisen kun kaikkia ei opiskelu kiinnostanut. Minä ehdin käydä oppikoulun ja meillä oli luokat a-c, mutta pikkuveljeni joutui peruskouluun jossa luokat a-g. Koulukokemuksemme on varsin erilaiset. 

Näyttää olevan erittäin vaillinaista logiikkaa oppikoulun käyneellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tästä on nyt turha vääntää 50 vuotta liian myöhään. Mutta peruskoulu-uudistus herätti valtavasti vastustusta varsinkin kaikissa kokoomuslaisissa joiden mielestä kaikille lapsille ei kannata opettaa kaikkea.

Turha on vääntää. Tehty mikä tehty. Ei se noin mennyt vaan niin, että peruskoulun malli haettiin DDR:stä kuten myös terveyskeskus. Itsekin olisin kokoomuslaisena moista mielettömyyttä vastustanut. Miksiköhän ei Saksan länsiosassa ole mitään peruskoulua ja poliklinikoita kuten Itä-Saksan sosialismissa oli. Suomi otti mallin sieltä ja pitää sitä edelleen edistyksellisenä. 

 

Kokoomus vastustaa aina kaikkea kansan ja kansantalouden etua. Heillä ideologia on edelleen se, että jokainen maksaa itse eli ei edistätä Suomen etua.

Vierailija kirjoitti:

Hallinnon pitää työkseen luoda erilaisia himmeleitä ja uudistuksia nimeltään parannus joka nyt ei sitten aina sitä olekkaan. Viimeisin opistot muutettiin ammattikorkeiksi, miksi tämäkin tehtiin, muutos 1/2 vuotta lisää opiskeluaikana ja nimen muutos.

Esimerkiksi siksi, että on sama koulutusmalli kuin muualla Euroopassa ja siksi, että Suomessa koulutusjärjestelmästä on selkeä etenemismahdolisuus, ei ole pussinperiä. Esim. AMK on alempi korkeakoulututkinto, josta voi jatkaa ylempään. Sitten vielä kolmas perustelu on nostaa koulutustasoa.

Vierailija kirjoitti:

Olen täällä ennenkin ihmetellyt, että miksi toimivaa oppikoulusysteemi ei vaan tehty ilmaiseksi. Luulisin, että niiden pomojen paikkoja ei olisi saatu tarpeeksi poliittisille broilereille.

Älä ihmettele vaan hae asian perustelut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja sanottiin sitä niinkin, että ei meidän lapset mene ammattikouluun. Paremmissa piireissä varsinkin.

Oppikoulu oli jonkinlainen yksityiskoulu, kun vanhempien piti kustantaa koulussa käytettävä opiskelumateriaali. Sillähän tietysti yritettiin estää se, että pienituloisesta duunariperheestä ei tule ylioppilaita.

 

Keskikouluja oli myös kunnallisina, eli lukukausimaksuja ei ollut.

T keskikoululla aloittanut ja peruskoulun päästötodistuksen saanut

Olivat muuten joitakin kokeilukeskikouluja, jos ei maksuja ollut. Oppikoulussa oli n 90 % valtion kouluja ja maksu oli. Yksityisillä kalliimmat.

Nyt puhut ihan omiasi valtion kouluista. Oppikoulut olivat suurimmalta osaltaan yksityiskouluja. Valtion kouluja on oll

Besserwisserinä tiedät toki koko Suomen tilanteen. Itse tiedän kotikuntani ja naapurikunnan tilanteen. Näissä oli ainakin 60-luvulla yhteensä 7 opparia  joista yksi oli yksityinen. Itse olin valtion koulussa ja pari sukulaista oli opettajina valtionkouluissa. 

Valtionkouluissa oli kaikki maksullista ja yksityisessä lukukausimaksu oli suurempi. Koko maan tilanteesta en tiedä mitään kuten sinä näytät tietävän.

Kävin valtion oppikoulua. Lukukausimaksu oli pienempi kuin yksityisissä oppikouluissa. Lisäksi piti maksaa ruokamaksu ja lähes kaikki oppimateriaalit kirjoista vesivärinappeihin. Sain vapaaoppilaspaikan, mutta sen hakeminen oli melkoinen nöyryytys: kaavake piti noutaa opettajalta koko luokan silmien edessä. Opetus oli kyllä todella hyvää, ja luokassa vallitsi työrauha.