Iltapäivälehdessä oli juttu isästä josta tuli yh kun äiti kuoli synnytykseen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monen mielestä pitäisi. Tunnen parikymppisiä,  joille tuli shokkina tieto,  että nainen saa usein synnytyksessä repeämiä. En oikeasti tajua, miten tämä tieto voi tulla yllätyksenä, mutta kyllä näitä löytyy. 

Juu, kun koulussa käsitellään synnytystä, kerrotaanko esim. miten monella leikataan saksilla väliliha auki (osalla jopa puuduttamatta). Ja jos ei leikata, se usein repeää.

Netistä löytyy piirroskuvia ja aitoja kuvia, jos joku haluaa googlata "episiotomia". 

on parempi, että leikataan, kun annetaan luonnostaan repeytyä. leikatut on paljon helpompi tikata kiinni ja tulee paljon vähemmän vaurioita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sydäntä lämmittävä juttu isästä ja pojasta, mutta kuinka moni äitikin kasvattaa lapsensa yksin saamatta siitä mitään Vuoden äiti -tunnustusta?

En ihan äkkiä muista yhtäkään jossa äiti olisi jäänyt yllättäen yksinhuoltajaksi isän kuollessa synnytyksen aikana. Onhan tuo oikeasti ollut tosi shokki sille isälle.

Mutta nykyäänhän "miehetkin" voi synnyttää ja olla isiä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen nähnyt miten hyvä isä isä voi olla. Tuttujen perheessä vaimolla oli raskausaikana todettu syöpä ja vauva syntyi sektiolla kiloisena. Äiti oli sairaalassa tai kotona huonossa kunnossa, isä kävi keskolassa istumassa vauva sylissä ja syöttämässä ja kylvettämässä. Isommat lapset kyllä mummot hoitivat. Että apuakin oli.

Vauva pääsi kotiin, isä otti palkatonta vapaata töistä ja hoiteli vauvan ja lapset. Äiti kyllä parani mutta lapsilla on vahva side isään. Alkuvuosina huusivat isää  jutuissa missä monet lapset huutavat äitiä.

Mikähän syöpä, joku seksisteroideista johtuva vai?

 

 

 

Ootko mies tai jotenkin vinksahtanut?  Mikä tahansa syöpä voi löytyä raskausaikana, tuolla joku kertoi maksasyövän löytyneen.

Kyseinen

Monikohan muuten edes tietää istukkasyövästä vaikka muutama nainen joka vuosi sairastuu siihenkin? Huonolla tuurilla sama syöpä voi olla myös vauvassa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Moni ei suostu uskomaan sitäkään,  että synnytysväkivalta on todellista ja arkipäivää. 

Tästäkään ei saisi puhua ääneen, jotta saataisiin naiset porsimaan oman mielenterveytensäkin uhalla. 

 

Yhteiskunta periaatteessa pakottaa naiset synnyttämään koska "niinkuuluu olla " ja "äitys on se suurin ilo maailmassa". Silti ei saa puhua siitä millaisia traumoja raskaana oleminen ( jatkuvaa pahoinvointia, kiputiloja yms) ja ennenkaikkea synnytys aiheuttaa. Ei saa puhua myöskään synnytyksen jälkeisestä masennuksesta tai synnyttäjien kaltoinkohtelu sairaalassa (hoitajat tiuskii ja ovat suorastaan aggressiivisia, pakotetaan vauva tissille vaikka maitoa ei tule yms)

se maito lähtee tulemaan, kun vauva tissiä imee. Luonnonvalinta sekin. Kaikesta saa puhua, mutta varmaan ymmärrät itsekin,että jos joku mielensä pahoittanut puhuu asioita, joista näkee, että "pikkasen" on juttuja väritetty värikynällä, niin kukaan täysjärkinen ei jaksa kuunnella.

Vierailija kirjoitti:

Moni ei suostu uskomaan sitäkään,  että synnytysväkivalta on todellista ja arkipäivää. 

Tästäkään ei saisi puhua ääneen, jotta saataisiin naiset porsimaan oman mielenterveytensäkin uhalla. 

Tuo äiti kuoli hoitovirheeseen, siitä oli juttuja aikoinaan, mutta lopputulos oli se tyypillinen eli kukaan ei ollut syyllinen, kun niin moni oli huolimaton.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monen mielestä pitäisi. Tunnen parikymppisiä,  joille tuli shokkina tieto,  että nainen saa usein synnytyksessä repeämiä. En oikeasti tajua, miten tämä tieto voi tulla yllätyksenä, mutta kyllä näitä löytyy. 

Juu, kun koulussa käsitellään synnytystä, kerrotaanko esim. miten monella leikataan saksilla väliliha auki (osalla jopa puuduttamatta). Ja jos ei leikata, se usein repeää.

Netistä löytyy piirroskuvia ja aitoja kuvia, jos joku haluaa googlata "episiotomia". 

on parempi, että leikataan, kun annetaan luonnostaan repeytyä. leikatut on paljon helpompi tikata kiinni ja tulee paljon vähemmän vaurioita.

Nykytiedon perusteella asia on juuri päinvastoin. Saksilla leikkaamalla tulee usein syvemmät vauriot kuin repeämällä, ja leikkauskohta usein vielä repeää lisää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monen mielestä pitäisi. Tunnen parikymppisiä,  joille tuli shokkina tieto,  että nainen saa usein synnytyksessä repeämiä. En oikeasti tajua, miten tämä tieto voi tulla yllätyksenä, mutta kyllä näitä löytyy. 

Juu, kun koulussa käsitellään synnytystä, kerrotaanko esim. miten monella leikataan saksilla väliliha auki (osalla jopa puuduttamatta). Ja jos ei leikata, se usein repeää.

Netistä löytyy piirroskuvia ja aitoja kuvia, jos joku haluaa googlata "episiotomia". 

on parempi, että leikataan, kun annetaan luonnostaan repeytyä. leikatut on paljon helpompi tikata kiinni ja tulee paljon vähemmän vaurioita.

Episiotomia tehdään enää noin 20 %:lle synnyttäjistä. Rutiininomainen välilihan leikkaus ei pienennä repeämien esiintymistä. Hallittu pään syntyminen ja hyvä välilihan tukeminen vauvan syntyessä ovat parhaita tapoja ehkäistä repeämiä.

https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01396

Miksi yleensä ajatellaan että on pahempaa että mies jää yksinhuoltajaksi kuin että nainen jää yksinhuoltajaksi? Kaverini äiti kuoli syöpään kun perheen lapset oli alakouluikäisiä. Siellä oli koko suku ja ulkopuolista apua auttamassa kuukausia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen nähnyt miten hyvä isä isä voi olla. Tuttujen perheessä vaimolla oli raskausaikana todettu syöpä ja vauva syntyi sektiolla kiloisena. Äiti oli sairaalassa tai kotona huonossa kunnossa, isä kävi keskolassa istumassa vauva sylissä ja syöttämässä ja kylvettämässä. Isommat lapset kyllä mummot hoitivat. Että apuakin oli.

Vauva pääsi kotiin, isä otti palkatonta vapaata töistä ja hoiteli vauvan ja lapset. Äiti kyllä parani mutta lapsilla on vahva side isään. Alkuvuosina huusivat isää  jutuissa missä monet lapset huutavat äitiä.

Mikähän syöpä, joku seksisteroideista johtuva vai?

 

 

 

Ootko mies tai jotenkin vinksahtanut?  Mikä tahansa syöpä voi löytyä raskausaikana, tuolla joku

Tämäkin vauva oli syöpätarkkailussa pitkään, ei kuitenkaan viittä vuotta kuten äitinsä.

Terve reipas nuori aikuinen nyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monen mielestä pitäisi. Tunnen parikymppisiä,  joille tuli shokkina tieto,  että nainen saa usein synnytyksessä repeämiä. En oikeasti tajua, miten tämä tieto voi tulla yllätyksenä, mutta kyllä näitä löytyy. 

Juu, kun koulussa käsitellään synnytystä, kerrotaanko esim. miten monella leikataan saksilla väliliha auki (osalla jopa puuduttamatta). Ja jos ei leikata, se usein repeää.

Netistä löytyy piirroskuvia ja aitoja kuvia, jos joku haluaa googlata "episiotomia". 

on parempi, että leikataan, kun annetaan luonnostaan repeytyä. leikatut on paljon helpompi tikata kiinni ja tulee paljon vähemmän vaurioita.

Episiotomia tehdään enää noin 20 %:lle synnyttäjistä. Rutiininomainen välilihan leik

Onkohan tuo per synnytys, varmaankin? Minulla yhdessä tehtiin, muissa ei. Joka kerta kuitenkin 2. asteen repeämät. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Moni ei suostu uskomaan sitäkään,  että synnytysväkivalta on todellista ja arkipäivää. 

Tästäkään ei saisi puhua ääneen, jotta saataisiin naiset porsimaan oman mielenterveytensäkin uhalla. 

Tuo äiti kuoli hoitovirheeseen, siitä oli juttuja aikoinaan, mutta lopputulos oli se tyypillinen eli kukaan ei ollut syyllinen, kun niin moni oli huolimaton.

Synnytykset hoidetaan huolimattomasti koska naisen hengellä ei ole mitään väliä.

T. Katkeroitunut maailmaa vihaava harhainen naisihminen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monen mielestä pitäisi. Tunnen parikymppisiä,  joille tuli shokkina tieto,  että nainen saa usein synnytyksessä repeämiä. En oikeasti tajua, miten tämä tieto voi tulla yllätyksenä, mutta kyllä näitä löytyy. 

Juu, kun koulussa käsitellään synnytystä, kerrotaanko esim. miten monella leikataan saksilla väliliha auki (osalla jopa puuduttamatta). Ja jos ei leikata, se usein repeää.

Netistä löytyy piirroskuvia ja aitoja kuvia, jos joku haluaa googlata "episiotomia". 

Jos koulussa näytetään synnytusvideo, ne on aina sitä ääripäätä kuk äiti hiukan puhisee ja vauva tulee ulos, plop. 

Aatelkaa jos näytettäisiin video episiotomian leikkaamisesta ja sen ompelemisesta ysiluokkalaisille... 😅 Kuitenkin ihan arkipäivää synnytyksissä. 

Meillä oli ysiluokalla paikkakunnalla paha sukupuolitautiepidemia, joten saatiin ylimääräiset pari tuntia seksitautivalistusta, kaikki ysit ja sitten lukiolaiset. Meille sukupuolitautien lääkäri pisti vhs kasetin viseonauhuriin ja sieltä katsottiin sitten sukupuolitautien diagnosointia ja hoitoa. Se nauha oli tarkoitettu ammattilaisille opetusmataeriaaliksi, joten mitään ei peitelty ja kaikki näytettiin. Voin kertoa, että oli parasta suupuolitautivalistusta ikinä. Aina on kumi käytössä lyhyissä suhteissa eikä tauteja ole tullut.

Nykypäivän teinitkin kun saisivat yhtä hyvää valistusta, niin ei olisi heilläkään vaikeuksia ymmärtää kumin käytön ideaa, mutta taitavat olla niin lumihiutaleita ja liian helposti järyttyviä ettei enää nykymaailmassa saa tuollaisia seksielämäänsä aloittaville teineille näyttää. Voi vaikka tulla paha mieli.

aikoinaan synnytysvideokin katsottin. Ensin normaali ja vaivaton synnytys, sitten komplisoitunut ja siihen päälle vielä sektio. Tuli selväksi sekin,e ttä synnytys voi olla helppo, mutta että se voi olla myös hyvin kivulias tai sitten sellainen, että vauvan ja äidin henki on vaarassa.

Vierailija kirjoitti:

Miksi yleensä ajatellaan että on pahempaa että mies jää yksinhuoltajaksi kuin että nainen jää yksinhuoltajaksi? Kaverini äiti kuoli syöpään kun perheen lapset oli alakouluikäisiä. Siellä oli koko suku ja ulkopuolista apua auttamassa kuukausia.

Kuka ajattelee, että se on pahempaa? Nyt sattui olemaan isänpäivä, ja siksi tehtiin juttu yksinhuoltajaisästä. Vai pitäisikö isänpäivänäkin jututtaa yksinhuoltajaäitejä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Moni ei suostu uskomaan sitäkään,  että synnytysväkivalta on todellista ja arkipäivää. 

Tästäkään ei saisi puhua ääneen, jotta saataisiin naiset porsimaan oman mielenterveytensäkin uhalla. 

 

Yhteiskunta periaatteessa pakottaa naiset synnyttämään koska "niinkuuluu olla " ja "äitys on se suurin ilo maailmassa". Silti ei saa puhua siitä millaisia traumoja raskaana oleminen ( jatkuvaa pahoinvointia, kiputiloja yms) ja ennenkaikkea synnytys aiheuttaa. Ei saa puhua myöskään synnytyksen jälkeisestä masennuksesta tai synnyttäjien kaltoinkohtelu sairaalassa (hoitajat tiuskii ja ovat suorastaan aggressiivisia, pakotetaan vauva tissille vaikka maitoa ei tule yms)

 

 

Kotisynnytys? Olen kolmen lapsen äiti , synnytykset ajalta ennen vesialtaita, la

harvassa sairaalassa koskaan on naisia laitettu lavetille synnyttämään. Lavetit ovat alustoja, joiden avulla raskaita työkoneita siirretään paikasta toiseen ja yleensä ne yhdistetään vetävään autoon

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis oikeasti jotkut naiset ovat kateellisia miehelle josta tuli yksinhuoltaja samalla hetkellä kun sai esikoisensa? Eivät näe syytä myötäiloita että hyvin on mennyt vaan pitää alkaa itkeä miksi yh-äitejä ei kehuta ja haukkua miehiä vanhempina?

Miksi siitä pitäisi ilota, että nainen kuolee ja mies saa vauvan? Onko vauvan henki mielestäsi arvokkaampi, kuin naisen?

Noinko ymmärsit? Ei tuossa niin sanottu. Vaan kun se äiti nyt kuoli ja vauva jäi eloon niin iloita siitä että tämä isä eli mies on onnistunut hyvin lapsensa kasvattajana vaikka niin yllättäen ja järkyttävällä tavalla yksinhuoltajaksi joutuikin. Onko nyt tarpeeksi rautalangasta väännetty vai vieläkö joku riidanhaastaja löytää jonkun porsaanreiän johon tarttua?

Vierailija kirjoitti:

Miksi yleensä ajatellaan että on pahempaa että mies jää yksinhuoltajaksi kuin että nainen jää yksinhuoltajaksi? Kaverini äiti kuoli syöpään kun perheen lapset oli alakouluikäisiä. Siellä oli koko suku ja ulkopuolista apua auttamassa kuukausia.

Oman äitini sairasti syöpää ja kuoli kun olin parikymppinen ja sisarukseni teini. Kukaan äitini puoleisesta suvusta ei auttanut mitenkään, vaan päinvastoin katkaisi välit ja osoitti olleensa tekemisissä vain äitini takia eli että oikeasti halusi olla tekemisissä vain äitini kanssa, mutta joutui kuitenkin pakosta olemaan tekemisissä myös äitini kahden lapsen kanssa. Nyt vuosia myöhemmin olen jo keski-ikäinen ja pian sitä on jo sisaruksenikin. Emme ole missään tekemisissä, mutta nuo äitini sisarukset ovat vielä elossa. Pari kertaa olen noita kuitenkin Prismassa nähnyt ja olen yrittänyt mennä piiloon, että eivät huomaa, että olen itsekin siellä. Kärsin mielenterveysongelmista ja olen autismikirjolla. Muutenkin kaupassa asiointi on itselleni välillä todella vaikeaa ja sen lisäksi pitää vielä pelätä sitä, että saattaa törmätä tuttaviin, joita ei halua nähdä.

Vähän kummastuttaa, miksi pitää ruotia tämän yh isän elämää täällä kirjoittamalla, ihmisten jotka ei tiedä heidän elämästään mitään muuta kun ip lehden kirjoittaman lyhyen stoorin. Hyvin pärjää poikansa (5v) kanssa. Toinen juttu, miksi 4 muuta isää jäi nyt huomiotta kun heidätkin palkittiin. Ai niin nyt hoksasin, tässä yh isän jutussa,  akat pääsee nostamaan itsensä turhan tärkeiksi. Niinpä tietty, kade, kade, kade...... loputtoman kade akkaväki. Tehkää lapsia niin saatatte joskus päästä palkittujen äityleiden listalle, mutta kandee tehdä sitten monta jälkeläistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Moni ei suostu uskomaan sitäkään,  että synnytysväkivalta on todellista ja arkipäivää. 

Tästäkään ei saisi puhua ääneen, jotta saataisiin naiset porsimaan oman mielenterveytensäkin uhalla. 

Tuo äiti kuoli hoitovirheeseen, siitä oli juttuja aikoinaan, mutta lopputulos oli se tyypillinen eli kukaan ei ollut syyllinen, kun niin moni oli huolimaton.

Älä kirjoita asiasta mistä et totuutta tiedä. 

Vierailija kirjoitti:

Tapauksissa, joissa äiti kuolee synnytykseen olisi kaikkien kannalta parasta antaa lapsi adoptioon. Ristiriitaisia tunteita lasta kohtaan ei syntyisi ja lapsi saisi kasvaa tietämättömänä tapahtuneesta ja ilman syyllisyyttä. Toki sitten 18-vuotiaana kun lapsi kuulee halutessaan totuuden syntyperästään saattaa iskeä se hirveä syyllisyys ja kriisi. Vaikka välini biologisiksi vanhemmikseni olettamiini ihmisiin onkin huonot ja toinen näistä on jo kuollutkin kauan sitten ja olenkin usein toivonut syntyneeni toisiin olosuhteisiin en haluaisi tietää, jos biologinen vanhempani olisikin oikeasti joku muu, enkä lähtisi asiaa tonkimaan tai uusia ongelmia auttamaan.

Jestas! Ristiriitaiset tunteet syntyvät, totta kai, kun puoliso on juuri menehtynyt. Ihan samalla lailla juuri synnyttänyt äiti IHAN VARMASTI tuntisi ristiriitaisia tunteita jos miehensä kuolisi, ei se tarkoita etteikö se vauva olisi rakas ja tärkeä ja etteikö siitä haluaisi IHAN ITSE huolehtia.

Vierailija kirjoitti:

Miksi yleensä ajatellaan että on pahempaa että mies jää yksinhuoltajaksi kuin että nainen jää yksinhuoltajaksi? Kaverini äiti kuoli syöpään kun perheen lapset oli alakouluikäisiä. Siellä oli koko suku ja ulkopuolista apua auttamassa kuukausia.

No just. Siskoni kuoli kun heillä pienet lapset niin miehensä muutti vanhempiensa luokse.