Iltapäivälehdessä oli juttu isästä josta tuli yh kun äiti kuoli synnytykseen

Hyvä viestin 94 kirjoittaja!

Itsekin sain aikoinaan aivan liian nuorena sellaista pelotteluvalistusta, joka antoi ymmärtää, että heti kun ei käytä ehkäisyä saa HIV:n, joka tuohon aikaan oli paljon pahempi asia kuin nykyään, vaikka ilmeisesti tuolloin kuitenkin oli jo joitakin alkukantaisiakin estolääkkeitäkin saatavilla ja että nainen on heti raskaana. En edes ymmärtänyt kaikkea kerrottua, enkä tietenkään kehdannut kysyä. Toki myös sanottiin ainakin rivien välistä, jos ei suoraan, että yhdyntä kuuluu avioliittoon ja sitten kun on aika hankkia lapsi. Nettiä, kuten nykyään ei ollut. Tuossa ei ollut edes kyse mistään tehoiskusta kriisin jo ollessa kyseessä, vaan ihan koulun oppikirjaan painetusta. Lamaannuin ja ilmeisesti traumatisoiduinkin. Pelottelu ja syyllistäminen kuitenkin tehosi kohdallani, enkä liian aikaisin ns. aikuisten asioita harjoittanut. Irtosuhteita en ole koskaan harrastanut ja olen aseksuaali, joten haluan pidättäytyä loppuelämäni. Raskaanakaan en ole koskaan ollut, eikä sukupuolitautiakaan ole koskaan ollut

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi yleensä ajatellaan että on pahempaa että mies jää yksinhuoltajaksi kuin että nainen jää yksinhuoltajaksi? Kaverini äiti kuoli syöpään kun perheen lapset oli alakouluikäisiä. Siellä oli koko suku ja ulkopuolista apua auttamassa kuukausia.

No just. Siskoni kuoli kun heillä pienet lapset niin miehensä muutti vanhempiensa luokse.

On niin yksilöllistä. Ystäväni oli ihan pieni ja sisaruksensa taapero kun äitinsä kuoli, isä kasvatti tyttärensä ja hyvin, ilman apuarmeijaa. Mutta jos on sukua ja läheisiä jotka haluavat ja pystyvät auttamaan ja kokee että sitä tarvitsee niin miksi ei saisi ottaa vastaan? Onhan se lapsellekin hyvä että on useampia turvallisia ja tuttuja aikuisia. Ei kai se sitä tarkoita että isä on ihan kädetön eikä itse pystyisi mihinkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi yleensä ajatellaan että on pahempaa että mies jää yksinhuoltajaksi kuin että nainen jää yksinhuoltajaksi? Kaverini äiti kuoli syöpään kun perheen lapset oli alakouluikäisiä. Siellä oli koko suku ja ulkopuolista apua auttamassa kuukausia.

No just. Siskoni kuoli kun heillä pienet lapset niin miehensä muutti vanhempiensa luokse.

Miksi et yrittänyt itse auttaa? Vaikka et tuosta miehestä olisi pitänytkään niin olisit vähintään voinut noita lapsia hoitaa. Jos olit huolissasi tilanteesta olisit myös voinut ottaa yhteyttä sosiaalitoimeen ja lastensuojeluun. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi yleensä ajatellaan että on pahempaa että mies jää yksinhuoltajaksi kuin että nainen jää yksinhuoltajaksi? Kaverini äiti kuoli syöpään kun perheen lapset oli alakouluikäisiä. Siellä oli koko suku ja ulkopuolista apua auttamassa kuukausia.

No just. Siskoni kuoli kun heillä pienet lapset niin miehensä muutti vanhempiensa luokse.

Miksi et yrittänyt itse auttaa? Vaikka et tuosta miehestä olisi pitänytkään niin olisit vähintään voinut noita lapsia hoitaa. Jos olit huolissasi tilanteesta olisit myös voinut ottaa yhteyttä sosiaalitoimeen ja lastensuojeluun. 

Mistä päättelet että ei olisi auttanut?

Ilmeisesti kuitenkin saanut apua takuulla sieltä omilta vanhemmiltaan. Sisaruksilla on itsellään voinut olla pieniä lapsia, tai vaikka itsekin yksinhuoltaja.

Isäni kuoli kun olin lapsi ja minulle sanottiin useampaan kertaan, että ai, no onneksi se oli isäsi joka kuoli, ajattelepa tätä kun "Pirjormalla" ei ole äitiä.

Vierailija kirjoitti:

Yhden vanhemman lapsiperheitä oli  Tilastokeskuksen Perheet 2022 -tilaston mukaan Suomessa 552 034 eli  24 %  kaikista lapsiperheistä. Äitilapsi-perheitä oli 109 810 ja  Isälapsi-perheitä 20 202.

Oho, olisin kuvitellut, että isä-lapsi-perheitä olisi ollut suhteellisesti tuotakin vähemmän. Onko tuossa mukana myös yhteishuollossa olevat lapset, jotka luokiteltu isälle tai äidille sen mukaan, kumpi on lähihuoltaja? Esim. lapsilisän yh-korotuksen saa myös yhteishuoltajista se, joka on lähihuoltaja, vaikka lapsi olisi vanhemmilla 50-50 -sopimuksella.

Eikös tuosta isästä tehty esimerkki siksi että hän toimii useissa valtakunnallisissa järjestöissä. Onhan näitä yksinhuoltajaäitejä ja isiä tuhansia, itsekin tiedän isän joka kasvatti kaksi lasta kunnialla täysi-ikäiseksi, naisia on kymmeniä tuttuja yksinhuoltajia. En usko että tuossa oli tarkoitus ketään loukata, päätettiin vain palkita hänet kun on muutenkin aktiivinen yhteiskunnassa.

Mä luulen että niitä miehiä harmittaa se ettei heistä itsestä ole yksinhuoltajaksi lapselle jos ovat edes kyvykkäitä vanhemmiksi ylipäätään. 

Yh-äidit haukutaan aina ja heitä syyllistetään vieraannuttamisesta ja milloin mistäkin. Tarpeen vaatiessa haukutaan viranomaisetkin ja ihan vain siitä "ilosta" ettei itsestä ole vanhemmaksi. 

Lasten hoitohan oli "naisten juttuja" samoin kodinhoito ym. ja on kohtuutonta että miehen pitäisi perheen elättämiseksi lisäksi tehdä kaikki muutkin hommat.

Ja sitten palkitaan yh-isä joka on vastuussa jälkikasvusta huolehtimesta ja kaikesta talouteen liittyvistä asioista, niin eihän se sovi näiden reppanoiden kuvioihin millään tavalla. 

muka ihmettelevät tuollaista palkitsemista julkaisuineen kun on alhainen syntyvyyskin... Niinpä niin

Surullinen tapa jäädä yh:ksi. Lapsellani on koulukaveri, jonka äiti kuoli samana päivänä kuin tämä lapsi syntyi. En tiedä tarkemmin, oliko kyseessä synnytyksen komplikaatio vai esim. onnettomuus. Perheessä on myös vanhempi lapsi. Hesarissa oli samassa numerossa lapsen syntymäilmoitus ja äidin kuolinilmoitus. Muistaakseni Vauva-palstallakin huomioitiin tämä.

Vierailija kirjoitti:

Monen mielestä pitäisi. Tunnen parikymppisiä,  joille tuli shokkina tieto,  että nainen saa usein synnytyksessä repeämiä. En oikeasti tajua, miten tämä tieto voi tulla yllätyksenä, mutta kyllä näitä löytyy. 

Näistä ei kerrota missään vaiheessa esim. neuvolassa, kun ei ole enää synnytysvalmennuksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sydäntä lämmittävä juttu isästä ja pojasta, mutta kuinka moni äitikin kasvattaa lapsensa yksin saamatta siitä mitään Vuoden äiti -tunnustusta?

En ihan äkkiä muista yhtäkään jossa äiti olisi jäänyt yllättäen yksinhuoltajaksi isän kuollessa synnytyksen aikana. Onhan tuo oikeasti ollut tosi shokki sille isälle.

Moni isä hylännyt lapsensa ja tämän äidin synnytyksen jälkeen. Sekö ei merkkaa mitään? Kuolema ei ole sentään tarkoituksellista ja harkittua.

Joo ihan totta mutta pitääkö jätettyjen ja petettyjen tulla nyt saamaan sääliä tähän tarinaan? Ko kuolema oli yllättävä ja äkillinen ja varmasti melkoisen ristiriitaista ilo omasta vauvasta ja epäusko, suru ja sho

Jos terveysongelmia on ollut ennestään niin tietoinen riski otettu. Harvemmin tällaista hyväkuntoiselle ja terveelle sattuu, jos koskaan

Joku aneurysma ei välttämättä ole oireillut mitenkään eikä tiedossa, ennen kuin se repeää esim rasituksen vuoksi. Ja synnytyshän on aika äärimmäinen rasitus äidille. 

Olen kyllä nähnyt juttuja naisista, joitten mies on kuollut naisen ollessa esim. viimeisillään raskaana tai vasta synnyttänyt. Kyllä kaikkea surullista vaan sattuu. Toki tuo, että äiti kuolee synnytyksessä on aika dramaattista, isät harvemmin on valmistautuneet jäämään pitkäksi aikaa vanhempainvapaalle ja pikkuvauvan mielletään edelleen usein olevan "äidin juttu" jossa isän rooli on avustava. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monen mielestä pitäisi. Tunnen parikymppisiä,  joille tuli shokkina tieto,  että nainen saa usein synnytyksessä repeämiä. En oikeasti tajua, miten tämä tieto voi tulla yllätyksenä, mutta kyllä näitä löytyy. 

Näistä ei kerrota missään vaiheessa esim. neuvolassa, kun ei ole enää synnytysvalmennuksia.

Kai jokainen normaali odottaja googlaa netistä suunnilleen kaiken mahdollisen synnytykseen liittyvän? 

Se se oiskin iso juttu jos isä kuolis siihe synnytykseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monen mielestä pitäisi. Tunnen parikymppisiä,  joille tuli shokkina tieto,  että nainen saa usein synnytyksessä repeämiä. En oikeasti tajua, miten tämä tieto voi tulla yllätyksenä, mutta kyllä näitä löytyy. 

Juu, kun koulussa käsitellään synnytystä, kerrotaanko esim. miten monella leikataan saksilla väliliha auki (osalla jopa puuduttamatta). Ja jos ei leikata, se usein repeää.

Netistä löytyy piirroskuvia ja aitoja kuvia, jos joku haluaa googlata "episiotomia". 

Tämä on silkkaa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Maailmalla eppareita ei oikeastaan enää tehdä koska siitä ei ole todettu olevan mitään hyötyä. Eikä todellakaan tehdä epparia ilman puudutusta ja "varmuuden  vuoksi". Osaava kätilö saa vauvan tulemaan ilman repeämiäkin, niin kiire ponnistaa ei voi olla (paitsi kuin on) että lapsi pitää pukertaa ulos ennen kuin paikat on siihen valmiit. Lisäksi synnytysasento ei ole luonnollinen. Painovoima auttaa lapsen ulos kun äitiä ei sidota vaaka-asentoon ponnistamaan itselleen pukamia ja peräsuolta ulos. Tehotalous määrää tässäkin ja lääkäreitten laiskuus. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monen mielestä pitäisi. Tunnen parikymppisiä,  joille tuli shokkina tieto,  että nainen saa usein synnytyksessä repeämiä. En oikeasti tajua, miten tämä tieto voi tulla yllätyksenä, mutta kyllä näitä löytyy. 

Juu, kun koulussa käsitellään synnytystä, kerrotaanko esim. miten monella leikataan saksilla väliliha auki (osalla jopa puuduttamatta). Ja jos ei leikata, se usein repeää.

Netistä löytyy piirroskuvia ja aitoja kuvia, jos joku haluaa googlata "episiotomia". 

Tämä on silkkaa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Maailmalla eppareita ei oikeastaan enää tehdä koska siitä ei ole todettu olevan mitään hyötyä. Eikä todellakaan tehdä epparia ilman puudutusta ja "varmuuden  vuoksi". Osaava kätilö saa vauvan tulemaan ilman repeämiäkin, niin kiire ponnistaa ei voi olla

Anteeksi, mutta oletko synnyttänyt? Minä olen synnyttänyt kolmesti, ei ole todellakaan tehty episiotomioita, enkä tiedä mikä on tuo mainitsemasi yksi ja ainoa synnytysasento. Itse olen aina asentoni valinnut. 

Tuo käyttämäsi käsite maailma on myös hieman ongelmallinen. Suomi nimenomaan kuuluu kätilövetoisiin maihin. Itse en kolmessa synnytyksessäni nähnyt yhtään lääkäriä paitsi kotiin lähtiessä lastenlääkäri tarkasti vauvan. Niissä maissa, missä lääkärit hoitavat rutiininomaisesti synnytykset, tehdään yleensä myös enemmän toimenpiteitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sydäntä lämmittävä juttu isästä ja pojasta, mutta kuinka moni äitikin kasvattaa lapsensa yksin saamatta siitä mitään Vuoden äiti -tunnustusta?

En ihan äkkiä muista yhtäkään jossa äiti olisi jäänyt yllättäen yksinhuoltajaksi isän kuollessa synnytyksen aikana. Onhan tuo oikeasti ollut tosi shokki sille isälle.

Moni isä hylännyt lapsensa ja tämän äidin synnytyksen jälkeen. Sekö ei merkkaa mitään? Kuolema ei ole sentään tarkoituksellista ja harkittua.

Joo ihan totta mutta pitääkö jätettyjen ja petettyjen tulla nyt saamaan sääliä tähän tarinaan? Ko kuolema oli yllättävä ja äkillinen ja varmasti melkoisen ristiriitaista ilo omasta vauvasta ja epäusko, suru ja sho

Minä olen hyväkuntoinen ja terve ja silti olin kuolla synnytykseen verenvuodon takia.

Miesten mielestä koko vauvahommasta menee fiilis jos äiti kuolee synnytykseen ja jääkin yksin vauvan kanssa. Koska ajatus on, että äiti hoitaa. Kaiken.

Monista kommenteista saa kuvan, että repeämät voisi jotenkin "valmistautumalla" tai synnytysasennolla estää. No ei voi. Vaikka kuinka välilihaa venyttäisi, ponnistaisi pitkään ja hartaasti eikä imukuppia käytettäisi, voi kudostyyppi olla sellainen että repeämiä tulee episotomiastakin huolimatta. Tämä ei nyt liittynyt varsinaiseen aiheeseen, mutta on typerää syyttää jotain asentoja tms. repeämistä. Ihan kuin synnyttäjä olisi itse jotenkin syyllinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monen mielestä pitäisi. Tunnen parikymppisiä,  joille tuli shokkina tieto,  että nainen saa usein synnytyksessä repeämiä. En oikeasti tajua, miten tämä tieto voi tulla yllätyksenä, mutta kyllä näitä löytyy.

Miehenä ajatus alateitse ("normaalisti") synnyttämällä kuulostaa aivan kauhealta. Naisten biologia mahdollistaa alatiesynnyttämisen, mutta silti suunniteltu sektio (siis suunniteltu, ei paniikkiratkaisuna tehty) kuulostaa siedättävimmältä tavalla synnyttää lapsi. M51

 

Se onkin naiselle paras tapa. Pitäisi saada oikeasti mahdolliseksi kaikille sitä haluaville naisille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monen mielestä pitäisi. Tunnen parikymppisiä,  joille tuli shokkina tieto,  että nainen saa usein synnytyksessä repeämiä. En oikeasti tajua, miten tämä tieto voi tulla yllätyksenä, mutta kyllä näitä löytyy.

Miehenä ajatus alateitse ("normaalisti") synnyttämällä kuulostaa aivan kauhealta. Naisten biologia mahdollistaa alatiesynnyttämisen, mutta silti suunniteltu sektio (siis suunniteltu, ei paniikkiratkaisuna tehty) kuulostaa siedättävimmältä tavalla synnyttää lapsi. M51

 

Se onkin naiselle paras tapa. Pitäisi saada oikeasti mahdolliseksi kaikille sitä haluaville naisille.

Onko kuolema naiselle parempi kohtalo kuin vanhemmuus? Jos sektiot ilman lääketieteellistä syytä yleistyisivät, joka vuosi Suomessa kuolisi joku perusterve nainen veritulppaan tai massiiviseen verenvuotoon turhaan, vain valintansa vuoksi.