Mikä on niin hienoa Kaurismäki-leffoissa?

Kun joku teos on oikein paska, niin se muuttuu korkeakulttuuriksi, ja sitten se onkin loistava. 

Sen ymmärtäminen  vain vaatii suurta viisautta, jota on vain paremmissa piireissä.

Kaurismäki on luonut oman genren. Näyttelijät puhuvat hieman korostetun kaurismäkeläisesti, puvustus on tarkkaan valittu, autot vielä tarkemmin, musiikki kuin Quentin Tarantinolla tilanteeseen sopiva. Näyttämön paikat ovat korostetun työväenluokkaisia.

Sen mitä olen katsonut niin hahmot ja juonet ovat outoja. Syrjäytyneitä ja köyhiä. Helppo samaistua. Näkisin hyvin, että olen grillikioskilla töissä. 

Miten, et ymmärrä? 

Haluaisitko keskustella kanssani?

Elämän päähänpotkimia hahmoja. Tarvitaanko muuta.

Ja ihan sillee wink, wink, Tarantinon elokuvat ovat lähes toisintoja toisistaan  ja monet pitävät niistä.

Niissä ei ole mitään hienoa. Jos haluaa nauraa, niin silloin katson. Tahatonta koomisuutta alusta loppuun!

Kaikille ei vaan avaudu, leffat antaa aika synkistelevän kuvan suomalaisista, harvakseen puhuvia tyhjään tuijottavia tyyppejä. Tai sitten .... minussa vika kun en tajua taidetta. 

Kaikki!

Katsoin Kuolleet lehdet.

Siinä ei ollut mitään erikoista, paitsi tylsyys. Kun noita kurjailuleffoja on jo tehty aikamoinen läjä.

Koska kylttyyriväki sanoo niin. Jos et tätä hyväksy, niin et ole kylttyrelli vaan juntti. Eikä Kaurismäen tyyliin juntti vaan ihka oikea sivistymätön moukka,

Eräänlainen aikuisille hyväksyttävän kapinoinnin muoto, eli yritetään ärsyttää muita kehumalla jotain aivan pascaa tuotosta.  Sama ilmiö kuin teininä harrastettu umpisurkean musiikin hehkuttaminen ihan parhaana vain sen vuoksi, ettei olisi samaa mieltä muun yhteiskunnan kanssa.

Kiinnitin huomion puheeseen.Lauseet selkeitä.Hitaat liikkeet kun eilen oli leffa kuolleet lehdet.Näissä hänen elokuvissa taitaa olla elämän maku..Hyvin Jussi ja Alma veti.

Tauota, pidä virkkeet lyhyinä ja kirjakielisinä, naamat aina peruslukemilla, pitkiä tuijotuksia, lavasteet 60-luvun retroa, sankarit ovat töissä minimipalkalla jossain lihaleikkaamossa tai siivellä eläviä renttuja.

Toista sama joka elokuvassa.

A kaurismäki ei muuta osaa kuin päihteet ja minäminäminä itsekäs tekotaiteellinen alien 1950 v suomikuva hävettää ku se levittää tollasta totuutena

M kaurismäki on normaalimpi ja monipuolisempi

Kuolleet lehdet oli kuten Aki itsekin sanoi, saman toistoa ja aika sellainen väljähtynyt maku jäi koko leffasta. Ehkä se on tuo genre jo käytetty loppuun, ne vanhemmat 80-luvun teokset oli siinä omassa lajissaan ihan viihdyttäviä.

Eihän kukaan tykkää kaikesta. Itte oon kuullut paljon kehuja just Kuolleista lehdistä muun muassa Sveitsistä. Eläkeläiset tykkäs. 

En minäkään tykkää action elokuvista, enkä james bönteistä, niin eikö se riitä, että Kaurismäellä riittää katsojia, vaikka juuri sinä et tykkäisikään. 

Aki Kaurismäkeäkin voi katsoa niin monella tapaa. Esimerkiksi Tulitikkutehtaam tyttö oli minusta voimaannuttava tragikomedia. Moni kaveri suuttui, kun sanoin, että oli positiivinen ja virkistävä elokuva. Heistä se oli synkkää film noiria. 

Kaikki maalaukset eivät ole realistisia. Onko Helene Schjerfbeckin omakuvat huonoja? Nehän näyttävät ihan joltain haamuilta. 

Kaurismäen leffat ovat myös vähän vinksallaan. Se on kyllä totta että niissä on paljon samoja elementtejä. Ei niitä varmaan jaksaisi katsoa kaikkia putkeen.

Kyllähän maallikkokin näkee että ne ovat taiteellisesti taitavia, miten asioita kerrotaan filmin voimin, ja miten tunnelmaa luodaan pienillä asioilla.

Näissä on sitä jotain.