Aidot turkikset, mitä mieltä ?
Itse pidän aidoista turkulaista koska ne on aidosti todella lämpimiä ja eläin on kuollut täysin turhaan jos jo tehtyjä vaatteita ei käytetä.
Kommentit (134)
Se, että jossakin muualla tehdään ehkä sitä samaa, ei ole mikään peruste sallia se Suomessa. Kyllähän monissa maissa syödään jauhettua uhanalaisen sarvikuonon sarvea potenssilääkkeeksi, mutta ei se tarkoita että meilläkin pitäisi kasvattaa sarvikuonoja ja sitten viedä niiltä sarvet. Se, mitä joku toinen tekee, voi olla tuomittavaa, mutta emme voi sille täältä käsin mitään. Sen sijaan voimme lopettaa tämän paikallisen eläinrääkkäyksen.
Ahneuttahan tuo on ja vielä ruminta sellaista. Vaikka ei välittäisi eläinten tuskasta, voisi ajatella sitä tuhlauksen määrää: tukirahat, joiden avullakaan ala ei kannata, energiaa palaa koko ajan eläirääkkäyksen takia, kun voisimme käyttää sen hyödyksi, puhdasta vettä kuluu, antibioottiresistenssin määrä kasvaa, maaperä ja vedet saastuvat. Ei ole yhtäkään asiallista, järkevää syytä, miksi tätä pitäisi vielä jatkaa. Eurooppa näyttää olevan pullollaan tervejärkisiä valtioita, jotka ovat jo tuon touhun kieltäneet.
Miten turkiksia, villaa, nahkaa ja untuvaa tuotetaan? Millaisissa oloissa eläimiä pidetään? Muun muassa näihin kysymyksiin löydät vastauksen alla olevasta artikkelista Oikeutta eläimille -sivustolta.
https://oikeuttaelaimille.fi/elainperaiset-materiaalit-vaatetuksessa/
Selkeät perustelut alan alasajamiseen löytyy esimerkiksi meneillä olevan, eurooppalaisen kansalaisaloitteen (Fur free Europe) tekstistä. Aloite pyrkii lopettamaan turkistarhauksen Euroopan alueella. Siellä on tiivistettynä tieto, mitä tarvitsee, kun omaa suhtautumistaan asiaan päättää.
Vastenmielistä ja täysin turhaa, elitististä. Käsittämätöntä, että tänä päivänä Suomessa vielä sallitaan. Mitä tulee jossain kommentissa mainittuun broileriateriaan niin aivan sama karmeus vallitsee alalla. Siellä tosin se kidutus kestää vain muutaman viikon kerrallaan per lihakana.
Hyvä mittari ovat ne vaatimukset, joita asetetaan kyseisten lajien pitämiselle eläintarhoilla. Esim. yhtä kettua kohden pitää olla eläintarhassa vähintään 500 neliötä tilaa, jos muistan oikein näin ulkomuistista. Sama laji, sama eläinsuojelulaki, mutta järkyttävällä tavalla eroavat vaatimukset. On selvää, että nykymuotoinen turkistarhaus on tälläkin hetkellä lainvastaista, ei lain hyväksymää, mutta käytännössä sallittua bisnestä, jota katsotaan läpi sormien vain rahan vuoksi.
On eri asia syödä joskus eläintä kuin kovettaa sydämensä ja ahtaa ne pieniin häkkeihin, joissa ne kaihoten odottavat vapautusta, jota ei tule ennen kuin ne tapetaan. Sitten niistä ei käytetä mitään, vain se turki, joka ei sitten edes käy kunnolla kaupaksi. Minkä takia nämä eläimet siis elivät lyhyen elämänsä?
Ehkä sen ois aika loppua tämän hommankin kokonaan.
Niin se loppu orjakauppakin aikanaan, vaikka oli varmasti tuottoisaa pisnestä monelle ja sijoitettu isoja summia laivoihin yms.
Alle neliön pohjaton häkki villille koiraeläimille joiden luonnollinen liikkuminen päivässä voi olla kymmeniä kilometreja, on selvää että tätä ei millään lainsäädännöllä saada kuntoon. Turkistarhaus on rääkkäystä ja täysin turhaa nykypäivänä. Toivon että koko ala katoaa mahdollisimman pian pois, en kannata enää minkäänlaisia siirtymäkorvauksia, ovat saaneet toistakymmentä vuotta sopeutua kuolevaan alaansa.
Tässä argumenttityyppinä on dikotomiaharhautus, missä asia esitetään kahtena vaihtoehtona: öljy tai turkis. Vaihtoehtoja on huomattavan paljon enemmän. Ja turkisten osuus tässä vaatemaailmassa on mikroskooppinen.
Onko sulla ollut joskus jostain paloista tehty turkis? Minkälainen? Mitkä värit?
Mun broidilla taisi olla joku mokkajuttu jossa turkki sisälläpäin. Väri oli ehkä joku harmaanvalkoinen. Ei voi kaikkea muistaa enää. Saumoista näki minkälainen turkis oli kyseessä kun sisäosa oli ikään kuin laitettu pursumaan niistä ulos...
En kannata. Turkistarhaus täytyy ajaa alas käyttäen tarpeeksi pitkää siirtymäaikaa. Sinä aikana turkistarhaajia pitää auttaa jatkosuunnitelmien hahmottelussa ja myös rahallista tukea täytyy harkita.
Itseä inhottaa katsoa niitä verkkopohjaisia häkkejä. En voi käsittää, miten jonkun mielestä eläin voi sellaisessa hyvin - itse tuskin suostuisi päivääkään asumaan moisessa.
Turkisten mainostus ekologisena tuotteena on sekin kielletty jo vuonna -93 kuluttaja-asiamiehen toimesta.
"Laillinen elinkeino" ei käy moraalisesta perusteesta. Oli ne orjakauppias ja pyövelikin joskus ihan laillisia elinkeinoja. Parittaminenkaan ei sentään enää, muttei sekään ole aina ollut kiellettyä. Lakeja voidaan muuttaa ja kyseenalaiset elinkeinot siirtää historiaan luopumalla niiden laillisuudesta siirtymäajalla.
Perinne pitää eläimiä vankeudessa jossa ne ei pysty toteuttamaan luonnolisia tarpeitaan ja eläämänsä on syytäkin lopettaa mahdollisimman pian.
Jos tämä on tarhaajien mielestä luonnollista, niin miten olisi jos heidät pantaisiin häkkiin, lahdattaisiin ja nahka myytäisiin kiinalaisille ?
Eipä esim. Grönlannissakaan enää pukeuduta hylkeennahkoihin. Mikä ei siis ole turkis ja hylkeitä ei ole koskaan tarhattu.
Mitä tulee vaatteen tehokkuuteen kylmässä, niin monellako Mount Everestin vuorikiipeilijällä tai Etelä-mantereen tutkijalla olet nähnyt turkiksia modernien vaatteiden sijaan.
Eläinparat. Jos itse tekisin työtä, joka aiheuttaisi suunnatonta kärsimystä eläville olennoille, vaihtaisin alaa. Miksi tähän elinkeinoon (=eläinten rääkkäämiseen) suhtaudutaan niin pyhänä asiana, ikään kuin muuta vaihtoehtoa ei ole? Vaikka vaihtoehtoja on aina. Se vaatii vain ehkä uskaltautumista pois omista totutuista kuvioista ja ajattelumalleista. Eiköhän tämä ihmiskunta ole jo tarpeeksi aiheuttanut kärsimystä eläimille.
Tarhaus vaatii paljon rehua, vettä ja energiaa. Tilojen fosfori- ja typpipäästöt rehevöittävät vesistöjä. Turkis on materiaalina pitkäikäinen, mutta säilyvyys tulee siitä, että ne käsitellään vahvoilla kemikaaleilla ja kyllästetään säilöntäaineilla. Näiden aineiden "ajautuminen metsään tai mereen", ei liene sen parempi kuin minkään muunkaan sinne ajautuminen. Ajatus turkiksen luonnonmukaisuudesta ei ihmisen käyttötarkoituksissa ja vahvoin kemikaalein kyllästettyinä enää toteudu.
Itse en näe alalla tulevaisuutta. Eläinrääkkäys ei ole suotava tulevaisuuden suunnitelmien sisältö. Jos yhtäkkiä ottaisin otoksen hyvinkin erilaisista ihmisistä koostuvasta ystävä- ja tuttavapiiristä, vaikkapa 40 ihmistä, niin yksi heistä kannattaa (kylläkin vain ehdolla, ettei itse tarvitse olla tekemisissä tuotannon kanssa eikä siitä mitään tietää) ja loput vastustavat.
Eläimen lyhytikäinen ja epäluonnollinen "kasvatus" ja vangitseminen vain siitä rahallisesti hyötyäkseen, ei ole eettistä toimintaa. Ihmisen on nykytietoisuudellaan jo vaikea olla tätä ymmärtämättä. Siten tämä ala on väistämättä katoava ja kaikille parempi, mitä nopeammin se ajetaan alas. Kestävämpää tekemistä löytyy ahkerille miehille varmasti.
Turkistarhaus on epäeettinen, kuoleva menneisyyden ala, ihan samalla tavalla kuin moni muukin maailman muutoksessa tarpeettomaksi ja arveluttavaksi tullut. Eikä sitä voida perustella turkisalan yrittäjien tulonlähteenä.
Silloin kun oma yritystoiminta ei kannata, täytyy miettiä mitä muuta voisi tehdä. Viimeisten kolmen vuoden aikana (korona ja nyt inflaatio) moni yritys on ollut heikoilla ja moni myös mennyt nurin.
Yrittäjyys on aina riski ja yrittäjältä vaaditaan luovuutta ja muutoskykyä, sillä maailma ja sen tarpeet muuttuvat koko ajan.
Maailma on myös täynnä mahdollisuuksia.
Hävettää että Suomi on tässä asiassa yhdessä Kiinan kanssa, ja eri linjoilla kuin muu maailma. Kepulaisten valtakausi saisi jo päättyä.
Perusteltiinhan lapsityövoiman käyttöä kaivoksissakin sillä, että niin on ennenkin tehty. Turkiksia ei tarvitse kukaan. On monia muitakin aloja, joista aika on ajanut ohi ja yrittäjät tai palkansaajat kouluttautuneet muihin ammatteihin. Kun paperitehdas lopetetaan (esim. Kaipola) sanotaan, että kouluttautukaan lähihoitajiksi, töitä riittää. Samaa voi sanoa elinkeinonsa menettäville turkistarhaajille; kouluttautukaa lähihoitajiksi tai koodareiksi, kyllä töitä riittää.
Ei sitä kukaan ajattele itseään "pahiksena", ja kaikille elinkeinoille inkvisiition kiduttajasta, orjakauppiaaseen ja vaikka härkiä tappavaan härkätaisteluviihteeseen, on löytynyt puolustajia. Kun oma elinkeino ja leipä pöydässä tulevat jostain selkeästi epäeettisestä mutta laillisesta toiminnasta, ei se oma ego anna nähdä omaa elinkeinoa minään muuna kun hyvänä jutttuna, ja krittiikki pienen joukon ajojahtina.
Harvassa ovat niin vahvat ihmiset että pystyvät katsomaan omaa toimintaansa ulkopuolelta, ja muuttamaan koko elämänsä ja toimeentulonsa lähteen, kun huomaavat toimintansa epäeettisyyden.
Tässä täysin keskivertoihminen, joka pitää sitä että Suomi on turkistarhauksen kieltämisessä jälkijunassa häpeäpilkkuna. On ymmärrettävää että tässä turkinstarhauksessa elämänsä työn tehneet, ja nuoret joille on luvattu elämä saman asian piirissä, eivät halua uudelleen kouluttautua johonkin muuhun hommaan.
Mutta se etteivät elinkeinon harjoittajat halua muutosta, ei ole oikeutus epäeettisen elinkeinon sallimiselle.