Mitä ruokia Suomessa syötiin ennen vanhaan kun lihaa oli vain juhlapäivinä?
Tiedän että ainakin ruisleipää syötiin paljon, mutta onko kellään mitään ruokaohjeita/ideoita? Liha alkaa olla jo sen verran kallista ettei voi joka päivä sitä syödä ja mietin miten ennen vanhaan saatiin tarpeeksi proteiineja (ja jaksettiin vieläpä tehdä raskasta fyysistä työtä) kun ei silloin mitään tofuja ollut.
Kommentit (115)
1980-luvulla oli kotona leipää ja peruna- tai riisivelliä. Joskus lisäksi lenkkiä paistettuna. Maksalaatikkoa, perunaa ja ruskeaa kastiketta. Silakkapihvejä, kalakeittoa. Illalla meille lapsille mannapuuroa, joskus makaronivelliä. Arkipäivisin saattoi olla myös leipäressua tai lautaselle sipullettua ruisleipää ja päälle kuumaa maitoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paistettuja silakoita aamupalaksi, paitsi meillä oli vain kaakaota ja voileipää. Jouluisin oli lanttulaatikkoa, sianpääsylttyä, sillisalaattia, livekalaa.
Joskus oli suutarinlohta perunan kanssa, etikkasilakoita, jossa sipulia ja pippuria, se oli hyvää.
Kun olimme sairaita, äiti osti appelsiineja. Myös valmisruoka maksalaatikko siihen aikaan.
Mihin "aikaan" valmisruoka maksalaatikko? Ei ainakaan 1950 luvulla.
No höh.
"Suomen ostetuin valmisruoka on maksalaatikko, jota on valmistettu jo vuodesta 1957. Saarioisten teettämän tutkimuksen mukaan yli 45 000 suomalaista syö maksalaatikkoa päivittäin, mutta suurin osa syö maksalaatikkoa kuitenkin muutaman kerran vuodessa. Maksalaatikkoa syödään tasaisesti kaikissa ikäryhmissä läpi Suomen.15.10.2023
Puhuin 60-luvusta, ainakin 70-luvun alussa oli einesmaksalaatikkoa. Ehkä söimme myös 60-luvun lopussa jos muistan oikein.
Maitotuotteita. Voita, piimää, maitoa, viiliä
Kalaa
Jos haluaa syödä kuin ennen vanhaan, niin ota elättisika. Teurastat sen joulun alla, siitä saadaan kinkku. Tämä on kuitenkin vain pieni osa hyötykäyttöä.
Verestä saat aineksen verilettuihin. Suolesta kuoren makkaroihin. Sisäelimet on myös hyvää ruokaa. Kylkipaloista saat ainekset perinteiseen sianlihakastikkeeseen, eli läskisoosiin. Silava korvaa rypsiöljyn ruoanlaitossa. Palvaa osa ruhosta saunassa. Sorkat, saparo ja pää aivoineen, kaikki kelvollista ravintoa.
Eli: käytä koko eläin hyödyksi. Niin ennen tehtiin, eikä vain syöty pannulla käristettyä sika-nautaa.
Ennen ongittiin itse ruokakalat ja kalaa syötiin paljon eri muodoissa. Myös sienillä korvattiin tai jatkettiin vähäistä lihan määrää. Mieleen on jäänyt makaronivelli=kiehautettu maito, jossa muutamat makaronit. Perunat syötiin voin kanssa, jos kastiketarpeita ei sattunut olemaan. Päivttäinen kalanmaksaöljyannos päälle oli ihan yleinen tapa, uskottiin pitävän anemiat loitolla.
Kysästin isoäidiltä ja tämmöistä tuli
- viikonloppuisin aamupala/lounas puuroa, päivällinen liharuokaa tai kalaruokaa
- arkena alkuviikosta lounaaksi viikonlopun tähteet, niiden loputtua joku keitto, aamupala vain kahvi+leipä
- arkena päivälliseksi alkuviikosta kalaa (viikonlopun kalasaalis), sitten yksi lihapäivällinen, torstaisin hernekeitto (keskiviikon liharuuan jämät)+ lätyt, perjantaina kala
Aika yksipuolista ruoka on ollut, varsinkin sotien jälkeen. Meidän isoäiti eli maaseudulla ja kertoi että kalastuspakko oli isommilla pojilla, samoin metsästys. Talossa oli kevätporsas, joka kaltattiin syyskuussa, yksi hirvi kuulema haettiin salaa joka vuosi, sillä pärjäsi jouluun asti, joskus tammikuukin, jos oli ollut kaksi porsasta. kevättalvet olivat ruuan suhteen kaikkein pahimpia, joskus ostettiin nylkyporsas tai sonnivasikka maatilalta. Keväällä pilkittiin kovasti, joskus kuulema saatoi olla koko viikko pelkkää kalaruokaa. Vesien auettua tehtiin taas salaretki ja ammuttiin vesilintuja. 2-3 joutsenta, tai 4-5 hanhea tai kymmenkunta sorsaa, Maito saatiin omalta lehmältä, Alkukesä oli huonoa aikaa, siinä piti turvautua ostoruokaan, tuhlata siis talven tienestejä. Silloin ostettiin vasikka, porsaita (niitä kasvatettiin kesä) ja myös muuta itse kasvatettavaa.
Tämmöisiä mummo haasteli juuri äsken.
Ennen syötiin perunoita, itse pyydettyä kalaa, maitopuuroja- ja vellejä, itse leivottuja leipiä ja muita leivonnaisia, juureksia, itse kerättyjä marjoja jne. Jouluksi hankittiin joulukinkku, ja joskus muulloinkin syötiin sianliakäristystä tai läskisoosia. Hernekeittoa, verilettuja. Naudanlihaa ei juurikaan syöty, eikä kanaa.
Pitkä aiempi keskustelu wanhoista ajoista: https://www.vauva.fi/keskustelu/3954140/entisaikaan-suomalaisten-ruokav…
Kehottaisin kaikkia keskusteluun osallistuneita tutustumaan tähän jokunen vuosi sitten ilmestyneeseen tietopakettiin, Ruoka-Kalevala eli makumuistoja Suomesta.
https://kirjat.finlit.fi/sivu/tuote/ruoka-kalevala-eli-makumuistoja-suo…
https://www.martat.fi/ajankohtaista/ruoka-kalevala-ruokakulttuurimme-to…
https://ruoantuoksu.com/2017/10/11/ruoka-kalevala-tarjoaa-nostalgiaplaj…
Pottua ja silakkaa. Eri variaatioina. Ärtsäriä ja puuroa. Reikäleipää. Terveiset 60-luvulta.
Terveellistä, edullista, ja kotimaista. Mikäs sen parempi
Keskiajalla leipä, puuro, pavut, maito, voi, nauriit, kala, suolaliha. Jossakin vaiheessa papujen kasvatus unohtui ja peruna tuli kuvioihin.
Vierailija kirjoitti:
Puuroja ja vellejä usein.
Ohrauunipuuro, nam. Uuniriisipuuro omenalohkoilla tai ilman, nam. 
Ihan järkyttävää luettavaa nää ruokalistat😂
Vierailija kirjoitti:
Leipää, voita, maitoa, puuroja, pullaa, perunaa ja itse pyydettyä kalaa.
+ marjoja ja sieniä. 
 
Meillä oli todella usein ihan paksua sekasienikastiketta (ei kermaan tehtyä) ja keitettyjä perunoita. Joku lantturaaste tai porkkanaraaste oli se salaatteja vastaava osuus lautasella.
Perunaa ja kastiketta ja seuraavana päivänä kastiketta ja perunaa.
Naurista, perunaa, velliä, naaamm
Tämä on sarkastisesti esitetty vitsi...
Ehkä ap siinun pitää mennä metsään huutaamaan ni metsä huutaa sinulle takaisin vastauksen
Meillä oli aina lihaa,kausi ruokia omasta maasta jne.Viljatkin oli ukin aikaan omat.Lihaa perunaa sipulia söin viikoittain.Sairastin kerran talvessa.Lihaa pitäs syödä enempi.Lohta huomenna..yms isänpäivän lounaan loihtiminen.Kakut päälle..