Lue keskustelun säännöt.
Mitä ruokia Suomessa syötiin ennen vanhaan kun lihaa oli vain juhlapäivinä?
09.11.2024 |
Tiedän että ainakin ruisleipää syötiin paljon, mutta onko kellään mitään ruokaohjeita/ideoita? Liha alkaa olla jo sen verran kallista ettei voi joka päivä sitä syödä ja mietin miten ennen vanhaan saatiin tarpeeksi proteiineja (ja jaksettiin vieläpä tehdä raskasta fyysistä työtä) kun ei silloin mitään tofuja ollut.
Kommentit (115)
Siis kuinka vanhaa aikaa tarkoitat. Mun äiti ruokki ja kasvatti pari kesäsikaa. Toisen möi ja toisen jätti perheen ruokiin. Lihoja suolasi ja osan palvautti, oli kyllä hyvää. Ei voi edes verrata nykyisiin lähes rasvattomiin harmaasuolattuihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä ruokia Suomessa syötiin ennen vanhaan kun lihaa oli vain juhlapäivinä?
Mistä ihmeestä olet moisen keksinyt?
Ennen syötiin paljon lihaa, ja silloin syötiin ihan kaikki eläimestä. Ei pelkkiä parhaita paloja.
Vierailija kirjoitti:
Täällä moni on kirjoittanut, miten maaseudulla syötiin. Helsingissä perunat, kaali ja silakka olivat tärkeitä arjen ruoka-aineita työväen piirissä. Oli myös sanonta "leipä miehen tiellä pitää". Maitoa juotiin paljon ja aamu käynnistyi kaurapuurolla. Tuontihedelmistä kuten sitruunoista ja appelsiinista sai C-vitamiinia.
Esim50-luvun alkupuolella ei ollut sitrushedelmiä joka perheessä tarjolla. Olennsyntynyt 49 ja olin jotain 7 v, kun Hesasta tuli eno käymään ja sain ekan appelsiinin häneltä.
Kansakoulussa kouluruokana 1950-luvulla oli erilaisia puuroja ja vellejä, lauantaisin aina hernekeittoa. Eväsleivät ja maito- tai mehupullo oli kotoa tuotu. En muista, että kukaan olisi juonut pelkkää vettä. Ruokailuvälineinä oli emalinen "kissankuppi" ja lusikka. Opettaja annosteli ruoan kauhalla emaliämpäristä. Pulpettien päällä oli jokaisella kotoa tuotu ruokaliina, vohvelikangasta tai vastaavaa. Juomalaseja ei ollut käytössä. Lihaa ei meillä ainakaan ollut koulussa koskaan. Oppikoulussa ei ollut maksutonta ruokailua. Pyörällä ajettiin keskipäivällä syömään kotiin. Olikohan ruokatunti silloin tunnin pituinen, en muista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ruokia Suomessa syötiin ennen vanhaan kun lihaa oli vain juhlapäivinä?
Mistä ihmeestä olet moisen keksinyt?
Ennen syötiin paljon lihaa, ja silloin syötiin ihan kaikki eläimestä. Ei pelkkiä parhaita paloja.
Kyllä lihankulutuksen kasvaminen on ihan fakta, eikä kenenkään keksintö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paistettuja silakoita aamupalaksi, paitsi meillä oli vain kaakaota ja voileipää. Jouluisin oli lanttulaatikkoa, sianpääsylttyä, sillisalaattia, livekalaa.
Joskus oli suutarinlohta perunan kanssa, etikkasilakoita, jossa sipulia ja pippuria, se oli hyvää.
Kun olimme sairaita, äiti osti appelsiineja. Myös valmisruoka maksalaatikko siihen aikaan.
Mihin "aikaan" valmisruoka maksalaatikko? Ei ainakaan 1950 luvulla.
No höh.
"Suomen ostetuin valmisruoka on maksalaatikko, jota on valmistettu jo vuodesta 1957. Saarioisten teettämän tutkimuksen mukaan yli 45 000 suomalaista syö maksalaatikkoa päivittäin, mutta suurin osa syö maksalaatikkoa kuitenkin muutaman kerran vuodessa. Maksalaatikkoa syödään tasaisesti kaikissa ikäryhmissä läpi Suomen.15.10.2023
https://www.iltalehti.fi ruoka-arti...
Vierailija kirjoitti:
Leipää, voita, maitoa, puuroja, pullaa, perunaa ja itse pyydettyä kalaa.
Pullaa vähemmän, mutta enemmän leipää, maitotuotteita, kananmunia. Riistaa siihen aikaan, kun ei ollut edes kauppoja, joista ostaa lihaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli aina lihaa pakastearkku täynnä, kun isä metsästi ja kalasti.
Meillä ei ollut sähköjä, lihat oli aitassa suolatiinussa ja kalat otettiin järvestä tuoreena, verkoilla, rysillä ja katiskoilla.
Vierailija kirjoitti:
Meillä vedettiin pienviljelijäperheessä juuri tuota tofua 1970-luvulla. Silloin vouhotettiin uuden jääkauden olevan nurkan takana, niin torjuttiin sitä koko perhe syömällä tofua.
Ei 70-luvulla ollut tofua kuin tuolla Aasian maissa. Sielläkö asuit?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ruokia Suomessa syötiin ennen vanhaan kun lihaa oli vain juhlapäivinä?
Mistä ihmeestä olet moisen keksinyt?
Ennen syötiin paljon lihaa, ja silloin syötiin ihan kaikki eläimestä. Ei pelkkiä parhaita paloja.
Kyllä lihankulutuksen kasvaminen on ihan fakta, eikä kenenkään keksintö.
On fakta, mutta milloin sinä olet viimeksi syönyt maksaa, munuaista, sydäntä, kieltä tai veriruokaa? Maksalaatikkoa ja mustaamakkaraa ei lasketa. Entä aivoja, utareita, sorkkia tai muuta erikoisempaa, joita ennen syötiin. Eläimestä ei yleensä mennyt hukkaan muuta kuin henki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli aina lihaa pakastearkku täynnä, kun isä metsästi ja kalasti.
Entisaikaan ei ollut pakastearkkuja.
70-luvulla oli pakastimia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
kauan sitten, kun sähköä ei ollut ja joet olivat vapaana, syötiin lohta. Niin paljon, että lailla jouduttiin kieltämään lohen syöttäminen rengeille jotenkin, että sitä sai olla vain n:nä päivänä viikossa.
Näin oli, ja hauet vietiin Ruotsiin kuninkaille ja Roomaan katolisille paastoruuaksi. Lohet syötiin itse, koska ne eivät säilyneet yhtä hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kalaa (silakkaa, muikkua tai mitä satuttiin saamaan), perunaa ja jauhokastiketta, hernekeittoa, ruispuuroa, ohrauunipuuroa, kaalia, lanttua, puolukkaa, suolasieniä... Äitini on elänyt köyhän lapsuuden maalla 1950-luvulla ja hän sanoi, että kalaa syötiin monena päivänä viikossa ja lihaa oli vain syksyllä teurastusaikaan.
Myytinkö ne lihat sitten kun ei itselle jäänyt teurastuksesta mitään? Meillä teurastettiin ja varattiin itselle sopiva määrä lihaa talveksi.
Liha ei oikein hyvin säilynyt, koska ei ollut pakastimia vaan piti suolata. Pohjoisessa tehtiin talvella kuivalihaa.
Sisäelin- ja veriruokia syötiin aivan eri tavalla kuin nykyisin. Pienviljelijät eivät todellakaan mitään tofua ostaneet, kun eivät olleet sellaisesta koskaan kuulleetkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli aina lihaa pakastearkku täynnä, kun isä metsästi ja kalasti.
Entisaikaan ei ollut pakastearkkuja.
70-luvulla oli pakastimia.
Oli, mutta ei niin yleisesti kuin nykyisin. Se on nyt jäänyt vähän epäselväksi, mitä aikaa tässä "ennen vanhaan" tarkoitti. 1800- vai 1970-lukua?
Vierailija kirjoitti:
Mitä aikakautta mahdat tarkoittaa sanomalla "ennen vanhaan"? Sen verran voin valaista 1950 syntyneenä, että Suomi oli tuolloin vielä agraariyhteiskunta ja pienviljelystiloja oli maaseudulla pilvin pimein, joissa kasvatettiin paljon eläimiä, lehmiä ja kanoja, hevosia ja sikoja. Silti ei lihaa syöty joka päivä, mutta noin 3x viikossa kylläkin. Lihaa säilöttiin syksyllä teurastuksen jälkeen isoihin saaveihin ja suolattiin hyvin. Tehtiin makkaroita isot kasat, savustettiin kinkkua ja saunapalvia tehtiin. Kalaakin savustettiin itse. Kasvimaalta ja puutarhasta säilöttiin kaikki mahdollinen talveksi, mehuja/hilloja, maustekurkkua. Punajuuret, porkkanat ja potut kellarissa, sipuleita jättimäärät tallin vintillä sanomalehtien päällä, että pysyivät kuivana. Herneitä ja jauhoja oli säkkikaupalla leivintuvassa. Kahvia, sokeria ja hiivaa haettiin kaupasta. Voi tuli meijeristä. Miten oli ennen 1950 ja sodan aikana, tiedän vain vanhempien ja isovanhempien kertomuksis
Mietin ihan samaa. Meillä oli etenkin syksyllä lihaa lähes kaikilla aterioilla, kevätpuolella taas kalaa ja kesällä syötiin ruokaa käytännössä suoraa kasvimaalta, tämä tosin vasta 1960-luvulla. Isoäiti oli syntynyt 1800-luvun lopulla ja hänen kertomansa mukaan näin oli ollut jo hänen lapsuudessaan. Hedelmistä oli pulaa, niitä ei ollut välttämättä lainkaan, mutta marjoja oli sitäkin enemmän. Joskus läskisoosissa ei todellakaan ollut kuin sitä läskiä ruskeassa kastikkeessa, mutta lihaa se oli sekin. Mutta prosessoitu ruoka puuttui, kaurapuuro ei hautunut valmiiksi parissa minuutissa, höyryttämätöntä hiutaletta piti keittää pitkään. Tofu tai karsinogeeneillä kyllästetty lohenkorvike puuttuivat kokonaan.
Vierailija kirjoitti:
Juureksia syötiin paljon enemmän.
Ennen kuin peruna tuli Suomeen, täällä kasvatettiin ja syötiin nauriita. Niitä kypsytettiin esimerkiksi nuotion hiilillä pehmeämmiksi. Varakkaissa talouksissa nauriit puolitettiin, pintojen päälle laitettiin hunajaa, mausteita ja sitten nauriit uuniin kypsymään. Köyhälle rahvaalle suolakin oli kallista ja hunaja harvinaista herkkua.
Vierailija kirjoitti:
Ennen oli ennen. Nylyään syödään poropaistia noin viitenä päivänä viikossa
"Äiti, eikö meilläkin voisi joskus olla jotain muuta ruokaa kuin aina vaan poroa?" Näin kysyi köyhän lappilaisperheen lapsi äidiltään 1970-luvulla. Ei se aina paistia ollut, mutta enimmäkseen omaa poroa.
Vierailija kirjoitti:
Herne- ja papuruokia, kaalia, perunaa ja muita juureksia.
Härkäpapu kasvoi silloin ja kasvaa nyt taas hyvin Suomessa. Niitä syötiin etenkin talvella, koska papuja ja herneitä oli helppo säilyttää kuivassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli aina lihaa pakastearkku täynnä, kun isä metsästi ja kalasti.
Entisaikaan ei ollut pakastearkkuja.
70-luvulla oli pakastimia.
Oli, mutta ei niin yleisesti kuin nykyisin. Se on nyt jäänyt vähän epäselväksi, mitä aikaa tässä "ennen vanhaan" tarkoitti. 1800- vai 1970-lukua?
No joka kodissa oli. Meillä oli 70-luvulla iso arkkupakastin, ja huoneen kokoinen kylmiö. Sitten vielä iso jääkaappi. Ja hyvin normaali 70-luvun koti oli.
1950 - 1960 -luvulla köyhässä perheessä syötiin perunaa ja kaikkea itse kasvatettua eli porkkanaa, sipulia, punajuurta, kaalia, lanttua. Kalastettiin itse (säynettä, särkeä - nämä laitettiin lihamyllyn läpi ja saatiin kalapullia, isommat savustettiin) ja silakka ostettiin, se oli halvinta ostokalaa. Viikonloppuna oli lihaa eli esim. makkarakastikeeseen ostettiin n. 10 cm:n pala halpamakkaraa, viipaloitiin ja paistettiin. Isälle eniten, koska teki fyysisesti raskainta työtä. Savuluita ostettiin ja laitettiin herne- tai kaalikeittoon. Makua oli, eipä juuri lihaa. Paljon syötiin perunaa ja sienikastiketta. Syksyisin sieniä kerättiin urakalla, samoin marjoja talveksi. Eräänä vuonna kasvatettiin kolme kania ruuaksi ja muutamana vuonna pidettiin kanoja, että saatiin omia kananmunia ja ehkä joskus keitetty kana. Muuten ei lihaa saatu. Jouluksi oli iso pala sian lapaa uunissa. Kevät mentiin perunoilla ja suolasilakalla. Leipää syötiin aika paljon, ei mitään leikkeleitä koskaan, paitsi sitä suolakalaa. Maitoa ja piimää. Maidosta tehtiin kesällä itse viiliä. Joskus äiti teki myös kotijuustoa, jota minä teen vielä nykyisinkin toisinaan. Tämä ison kaupungin laitamalla. Pakastinta ei ollut, kaiken piti säilyä kellarissa tai kylmäkomerossa. Meillä leivottiinkin paljon itse, ettei olisi tarvinnut ostaa kaupan kallista leipää.
t. tasan ei käy onnen lahjat