Lapsen mt-ongelmat ja syyllisyys
Lapsellani on hoitoa vaativaa ahdistuneisuutta. Huomaan, että pelkään hullun lailla että hoitotaho syyttää siitä minua, osoittaa miten minä olen omalla toiminnallani aiheuttanut lapsen oireilun. Ja kun yöllä en vessakäynnin jälkeen pystykään jatkamaan unia näitä ajatuksia pyöritellessäni tajuan, että sanoi hoitotaho sitä ääneen tai ei, tottahan se on!
Se että minä pelkään kuollakseni tehneeni tai tekeväni virheitä, olen huolissani ja stressaantunut, suoritan ja vaadin (lähinnä itseltäni, mutta myös esim. tapakasvatuksen muodossa lapsiltani) koska pelkään epäonnistumista, onhan se väistämättä vaikuttanut lapsiin. Lapsi on neurokirjolla, joten osa "hössötyksestäni" (esim. ennakointi) on kummunnut hänen tarpeestaan, mutta olen varmasti ollut välillä liian joustamaton ja kireä yrittäessäni toimia oikein.
Nyt pitäisi jotenkin päästä yli tästä syyllisyydentuntoisesta oman navan kaivelusta, rauhoittua ja valmistautua ottamaan vastaan mitä ikinä hoitoneuvottelussa otetaankaan puheeksi, ja keskittyä siihen, mitä lapsi nyt minulta tarvitsee. Helpommin sanottu kun tehty, koska tuohan se tavoite on ollut koko ajan, mitä lapsi tarvitsee. Ja pieleen meni.
Kommentit (32)
Olet itse epävarma hermoraunio ja odotat lapsen olevan terve?
Jos lapsesi on neurokirjolla, eihän hän edes ole hullu.
Moni aikuisena diagnoosin saanut on joutunut olisi onnellinen, jos olisi saanut diagnoosin aikaisemmin.
Minuakin yritettiin kaikenlaisilla psyykelääkkeillä "korjata" normaaliksi.
Joo ehkä olet osittain syypää mutta kyllä ihan nyky-yhteiskunnan vaatimukset ja meininki muutenkin aiheuttaa ahdistusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Autismi periytyy. Miksi autistit ovat niin kovia sikiämään?
Eiköhän tilastollisesti autistit lisäänny vähemmän kuin muut.
Väärin. Autismi on lisääntynyt.
Puhut nyt eri asiasta. En mä puhunut autismin lisääntymisestä, vaan autistien lisääntymisestä. Jos esim. autismin kirjolla olevat miehet päätyy harvemmin parisuhteeseen kuin neurotyypilliset miehet, niin tästä seurannee, että päätyvät harvemmin lisääntymäänkään. Naispuoliset autistit on useammin parisuhteessa, kuin miespuoliset autistit, mutta harvemmin kuin neurotyypilliset naiset.
Aivan varmasti ei ole tilastollisesti niin, että autismin kirjolla olevat ihmiset saisivat useammin ja enemmän lapsia kuin neurotyypilliset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Autismi periytyy. Miksi autistit ovat niin kovia sikiämään?
Eiköhän tilastollisesti autistit lisäänny vähemmän kuin muut.
Väärin. Autismi on lisääntynyt.
Puhut nyt eri asiasta. En mä puhunut autismin lisääntymisestä, vaan autistien lisääntymisestä. Jos esim. autismin kirjolla olevat miehet päätyy harvemmin parisuhteeseen kuin neurotyypilliset miehet, niin tästä seurannee, että päätyvät harvemmin lisääntymäänkään. Naispuoliset autistit on useammin parisuhteessa, kuin miespuoliset autistit, mutta harvemmin kuin neurotyypilliset naiset.
Aivan varmasti ei ole tilastollisesti niin, että autismin kirjolla olevat ihmiset saisivat useammin ja enemmän lapsia kuin neurotyypilliset.
Autismi on periytyvää. Mitä et tästä yhtälöstä siis ymmärrä?
Vierailija kirjoitti:
Ahdistuneisuustaipumus kulkee geeneissä. Eiköhän paremminkin ole toisinpäin, ammattilainen toteaa, että teitä molempia rauhoittamalla ette ainakaan ruoki niin pahasti toistenne stressiä. Vedä ihminen henkeä ja opettele rentoutumaan. Hetki kerrallaan jne.
Sosiaalinenperimä on kuitenkin voimakkaampi. Ensin täytyy hoitaa vanhemmat, sit voidaan keskittyä lapseen. Epävakailla vanhemmilla on epävakaita lapsia, eikä sillä ole mitään tekemistä geenien kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen lämpimästi ulkopuolista keskusteluapua itsellesi. Jotta saisit purkaa oikeasti tunteita ja huomaisit että kaikki vanhemmat ovat epätäydellisiä. Pitää heittää vielä tällainen hassu ajatus että jos lapsella olisi mielen sairauden sijasta vaikkapa jotain muuta, kuten ärtyvän suolen oireyhtymä, kokisitko siitäkin syyllisyyttä? Jos vastaat kieltävästi mieti mitä sanoisit ystävälle joka syyttää lapsensa sairastelusta itseään. Tsemppiä!!
Ärtyvän suolen oireyhtymän aiheuttaa huono ja prosessoitu ravinto, joten ravinnon tarjoaja voi aiheellisesti syyttää itseään. Tajutkaa jo, mäkkäriruoka ja pitkälle jalostetut einekset ovat vaarallisia eikä siihen kannata lapsia totuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Autismi periytyy. Miksi autistit ovat niin kovia sikiämään?
Eiköhän tilastollisesti autistit lisäänny vähemmän kuin muut.
Väärin. Autismi on lisääntynyt.
Puhut nyt eri asiasta. En mä puhunut autismin lisääntymisestä, vaan autistien lisääntymisestä. Jos esim. autismin kirjolla olevat miehet päätyy harvemmin parisuhteeseen kuin neurotyypilliset miehet, niin tästä seurannee, että päätyvät harvemmin lisääntymäänkään. Naispuoliset autistit on useammin parisuhteessa, kuin miespuoliset autistit, mutta harvemmin kuin neurotyypilliset naiset.
Aivan varmasti ei ole tilastollisesti niin, että autismin kirjolla olevat ihmiset saisivat useammin ja enemmän lapsia
Autismi on periytyvää. Mitä et tästä yhtälöstä siis ymmärrä?
Kyllä mä autistina, autistin tyttärenä ja autistin äitinä olen hyvin tietoinen siitä, että autismi on voimakkaasti periytyvää.
Autismin mahdollisesta lisääntymisestä ei kuitenkaan voida mitenkään päätellä, että syy autismin mahdolliseen lisääntymiseen olisi siinä, että autistit lisääntyisivät neurotyypillisiä ihmisiä tehokkaammin. Näin ei vain yksinkertaisesti ole, vaan päinvastoin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Autismi periytyy. Miksi autistit ovat niin kovia sikiämään?
Eiköhän tilastollisesti autistit lisäänny vähemmän kuin muut.
Väärin. Autismi on lisääntynyt.
Puhut nyt eri asiasta. En mä puhunut autismin lisääntymisestä, vaan autistien lisääntymisestä. Jos esim. autismin kirjolla olevat miehet päätyy harvemmin parisuhteeseen kuin neurotyypilliset miehet, niin tästä seurannee, että päätyvät harvemmin lisääntymäänkään. Naispuoliset autistit on useammin parisuhteessa, kuin miespuoliset autistit, mutta harvemmin kuin neurotyypilliset naiset.
Aivan varmasti ei ole tilastollisesti niin, että autismin kirjolla
Autismi on periytyvää. Mitä et tästä yhtälöstä siis ymmärrä?
Kyllä mä autistina, autistin tyttärenä ja autistin äitinä olen hyvin tietoinen siitä, että autismi on voimakkaasti periytyvää.
Autismin mahdollisesta lisääntymisestä ei kuitenkaan voida mitenkään päätellä, että syy autismin mahdolliseen lisääntymiseen olisi siinä, että autistit lisääntyisivät neurotyypillisiä ihmisiä tehokkaammin. Näin ei vain yksinkertaisesti ole, vaan päinvastoin.
Aivan kuten minkään muunkaan periytyvän ominaisuuden lisääntyminen populaatiossa ei tarkoita sitä että kyseistä ominaisuutta kantavat sikiäisivät. Perinnöllisyydellä ei ole mitään tekemistä minkään asian kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Autismi periytyy. Miksi autistit ovat niin kovia sikiämään?
Eiköhän tilastollisesti autistit lisäänny vähemmän kuin muut.
Väärin. Autismi on lisääntynyt.
Puhut nyt eri asiasta. En mä puhunut autismin lisääntymisestä, vaan autistien lisääntymisestä. Jos esim. autismin kirjolla olevat miehet päätyy harvemmin parisuhteeseen kuin neurotyypilliset miehet, niin tästä seurannee, että päätyvät harvemmin lisääntymäänkään. Naispuoliset autistit on useammin parisuhteessa, kuin miespuoliset autistit, mutta harvemmin kuin neurotyypilliset naiset.
Aivan varmasti
Aivan kuten minkään muunkaan periytyvän ominaisuuden lisääntyminen populaatiossa ei tarkoita sitä että kyseistä ominaisuutta kantavat sikiäisivät. Perinnöllisyydellä ei ole mitään tekemistä minkään asian kanssa.
Voi pyhä yksinkertaisuus.
Tilastollinen fakta nyt vain on, että autistit eivät lisäänny neurotyypillisiä ihmisiä enemmän.
Btw autismi ei aina johdu perinnöllisyydestä. Esim. D-vitamiinin puute raskausaikana on yhdistetty vakavaan autismiin (josta toki itse miettisin, että kyse ei ehkä silloin ole oikeasti samasta asiasta, kuin ns. lievemmän autismin, aspergerin, kohdalla).
Äidin itsesyyttely usein lisääntyy lapsen aikuistuessa ja vanhemman vanhentuessa. Aikuisuudessa ei lapsella menekään ehkä niin hyvin, kuin hänen ollessaan lapsi vanhempi toivoi.
Kuitenkin on hyvä muistaa, että äiti/isä ei ole ainoa tekijä, joka on vaikuttanut lapsen elämään. Ja osa lapsen hankaluuksista voi olla perittyä tai myös malliopittua siitä, milä lailla vanhemmat elämänsä elää. Jos stressaat, voi olla, että lapsikin stressaa. Ihminen ei voi muuttua malli-ihmiseksi lapsen saatuaan. Niillä mennään mitä on. Anna armoa itsellesi. t. neljän aikuisen lapsen äiti, jonka tytär suhtautuu välillä ironisesti siihen kun äiti kipuilee jotain äitiyden virheitä: joo, varmaan meidän kaikki ongelmat johtuu sinusta...
Väärin. Autismi on lisääntynyt.