Parisuhteen raha-asiat
Kuinka mielestänne menee ja miten hoidetaan kulut ja talous yhdessä.
Aiheesta tuli satoja kommentteja ensitreffit alttarilla ketjuun, niin täällä voi jatkaa.
Kommentit (118)
Vierailija kirjoitti:
"Onhan teillä sitten vastaavasti niin, että huonompituloinen tekee enemmän kotitöistä vai onko niissäkin niin, että parempituloiselle kuuluu isompi vastuu?"
En ole se jolta kysyit mutta en ole itse koskaan ymmärtänyt miten kotitöiden jakaminen liittyy tuloihin.
Ex-miehen kanssa silloinkin, kun ansaitsin 100 % talouden tuloista, tein lähes kaikki kotityöt. Siksi ex.
Erilliset tilit, omat rahat, ehdottomasti. Alkuaikoina sovittiin miten suunnilleen asiat maksellaan ja sillä mennään. Taloon kuuluvat menot maksaa puoliso kun talo on hänen, mä hoidan enimmäkseen päivittäisostokset. Isommat menot, esim. matkat maksellaan about puoliksi, ravintoloissa about vuorotellen, miten milloinkin. Autot sun muut kumpikin hoitaa omansa. Koskaan ei ole ollut kiistaa rahasta kun kumpikin hoitaa omat leiviskänsä, omilla rahoillaan. Kuuskymppinen aikuisina tavannut aviopari, minä kotirouva, puoliso osittain työelämässä.
Meillä taas kaikki tulot tulevat yhteiselle tilille, siitä maksetaan kaikki laskut ja siirretään joka kuukausi kummankin rahastoon sama summa eli nykyisin 400€. Kun yhteiselle käyttötilille kertyy rahaa, siirretään niitä yhteiselle säästötilille. Lisäksi on toisessa pankissa varatilit, sinne laitetaan 100€ kummallekin.
Ei ole koskaan tarvinnut miettiä, miten kulut jaetaan tai kumpi maksaa laskut.
Vierailija kirjoitti:
"Onhan teillä sitten vastaavasti niin, että huonompituloinen tekee enemmän kotitöistä vai onko niissäkin niin, että parempituloiselle kuuluu isompi vastuu?"
En ole se jolta kysyit mutta en ole itse koskaan ymmärtänyt miten kotitöiden jakaminen liittyy tuloihin.
Veljen vaimo oli kanssasi samaa mieltä eli kotityöt tasan, mutta parempituloinen maksaa kuluista enemmän. Niinpä veli vähensi työntekoa ja sai enemmän vapaa-aikaa, mutta pienemmät tulot. Nyt veljen vaimo olikin sitä mieltä, että koska hän joutui maksamaan enemmän yhteisistä kuluista kuin ennen, niin veljen pitää tehdä enemmän kotitöitä, olihan hänellä enemmän vapaa-aikaa.
Erohan siitä tuli.
"MInä puolestani en ole koskaan ymmärtänyt sitä, miten perheen menot pitää maksaa tulojen eikä kulutuksen suhteessa."
Koska se helposti johtaa tilanteeseen jossa köyhemmällä ei ole varaa oikein mihinkään. Ja miksi haluaisin että rakastamani ihminen olisi sellaisessa tilanteessa.
"Kukin kykyjensä mukaan osallistuu perheen elatukseen. " jotenkin noin sanoo aviolii
ttolaki ja sanoo myös keskinäisestä elatusvelvollisuudesta. Siitä ei lain edessä, jos puoliso hakee elatusta oikeuden kautta, nakkilaskelmia näyttämällä pääse eroon.
Eli kotiäitiys perustui työpanokseen perheen edestä.
Oikeasti tiedän perheen jossa sossut neuvoivat äidille ja lapsille hakemaan oikeudessa elatusta mieheltä. Miehen palkka oli ulosotossa, vain sen omaosuuden sai.
He asuivat miehen perimässä tönössä, mies joi ansionsa ja humputteli. Ero ei jostain syystä ollut ratkaisu, ei kai kovin välkky tämä perheen äiti ollut, ei työelämässä. Ja pieni paikkakunta, ei töitä.
Vierailija kirjoitti:
Ööh. No jos on yhteistalous eli avioliitto, niin rahat ovat yhteiset. Muussa tapauksessa erillistalous, eli asutaan erillään ja molemmilla oma lompakko
Okei. Ei meillä naimisiin mennessä mitenkään tilit eikä rahat yhdistyneet... Melko vanhoillinen ajattelumaailma tässä.
Vierailija kirjoitti:
Meillä lasketaan kappalehinta leipäsiivuille, nakeille, munille, yms merkitään kirjanpitoon mitä kumpikin on syönyt. Kuun lopussa katsotaan sitten ostot ja syömiset ja tasoitetaan tilit.
Mä kans pyllistelen vessan kaapin alla katsoen vesimittaria,kuinka paljon kukakin vettä käyttää suihkussa ja hampaita harjatessa. Kirjaan ylös myös wcpöntön huuhtelut. Loppulaskusta miinustan ne,niin tiedän omat kulutukset.
"Veljen vaimo oli kanssasi samaa mieltä eli kotityöt tasan"
En sanonut että kotityöt tasan vaan että kotityöt ja raha-asiat ovat kaksi ihan irrallista asiaa. Rahat jaetaan niinkuin sille parille on parasta ja kotityöt samoin niin kuin sille parille on parasta. Ja näillä ei ole mitään suoraa kytköstä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Onhan teillä sitten vastaavasti niin, että huonompituloinen tekee enemmän kotitöistä vai onko niissäkin niin, että parempituloiselle kuuluu isompi vastuu?"
En ole se jolta kysyit mutta en ole itse koskaan ymmärtänyt miten kotitöiden jakaminen liittyy tuloihin.
MInä puolestani en ole koskaan ymmärtänyt sitä, miten perheen menot pitää maksaa tulojen eikä kulutuksen suhteessa. Jos molemmat asuvat samassa asunnossa, niin ilman muuta asumiskulut jaetaan 50/50 eikä tulojen mukaan, koska eihän se parempituloinen kuluta asuntoa enempää kuin pienituloinenkaan.
Vuokran tai vastikkeen voi jakaa helposti puoliksi, mutta miten jaetaan ruokakulut, vesi ja sähkö kulutuksen mukaan? No, ruokakulut onnistuu jakaa niin, että kumpikin ostaa ja tekee omat ruokansa, mutta sekin menee hankalaksi, jos perheessä on lapsia.
En ole sossun asiakas mutta siellä kuulemma perheen tulot ja kulut ovat yhteisiä ja pitävät kiinni elatusvelvollisuudesta. Ei se rahaton saa mitään toimeentulotukea vaan sitä maksetaan koko perheen tulot ja menot huomioiden.
Olemme avopari, yhteinen ok-talo. Meillä on yhteinen talotili mihin kumpikin laittaa kuukausittain saman summan. Tältä tililtä maksetaan vedet. sähköt, netit yms. kiinteät kulut. Lisäksi sieltä maksetaan yhteisiä hankintoja kuten esim. huonekaluja, remppatarvikkeita jne. Muuten meillä on omat rahat ja taloudet. Ruuat ja herkut ostetaan erikseen kun kumpikin hoitaa viikolla kuitenkin lounaansa itse. Viikonloppujen yhteisten ruokien tarvikkeet jaetaan kaupassa n. tasan kummankin ostoskoriin. Jos toinen ostaa joskus toiselle jotain enemmän, tasataan tätä vaikka niin että toinen maksaa kaikki ruokaostokset seuraavalla kerralla. Ei mitään sentilleen tasan laskemisia, maalaisjärjellä mennään ja hyvin toimii.
Hermo menis jos olis yhteinen käyttötili, jolta siirretään rahaa säästötilille, jolta siirretään rahaa matkatilille, jolta siirretään rahaa... ja lisäksi vielä siirretään rahaa omalle säästötilille, omaan rahastoon, omalle käyttötilille... lasketaan prosentteja...
Oma tili, omat rahat ja oma taloudellinen vastuu. Raha-asioissa ei pidä luottaa kuin itseensä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Onhan teillä sitten vastaavasti niin, että huonompituloinen tekee enemmän kotitöistä vai onko niissäkin niin, että parempituloiselle kuuluu isompi vastuu?"
En ole se jolta kysyit mutta en ole itse koskaan ymmärtänyt miten kotitöiden jakaminen liittyy tuloihin.
MInä puolestani en ole koskaan ymmärtänyt sitä, miten perheen menot pitää maksaa tulojen eikä kulutuksen suhteessa. Jos molemmat asuvat samassa asunnossa, niin ilman muuta asumiskulut jaetaan 50/50 eikä tulojen mukaan, koska eihän se parempituloinen kuluta asuntoa enempää kuin pienituloinenkaan.
Vuokran tai vastikkeen voi jakaa helposti puoliksi, mutta miten jaetaan ruokakulut, vesi ja sähkö kulutuksen mukaan? No, ruokakulut onnistuu jakaa niin, että kumpikin ostaa ja tekee omat ruokansa, mutta sekin menee hankalaksi, jos perheessä on lapsi
Ruokakulut voi jakaa kun ostaa tarkan vaa'an joka punnitsee pienetkin grammat, desin mitan ja laskee kappalehinnat mille sen voi tehdä.
Sitten per perheenjäsen syömiset ylös.
Vierailija kirjoitti:
"MInä puolestani en ole koskaan ymmärtänyt sitä, miten perheen menot pitää maksaa tulojen eikä kulutuksen suhteessa."
Koska se helposti johtaa tilanteeseen jossa köyhemmällä ei ole varaa oikein mihinkään. Ja miksi haluaisin että rakastamani ihminen olisi sellaisessa tilanteessa.
Miksi se johtaisi tuohon? Eikö yhteistä kulutusta voi mitoittaa huonommintienaavan mukaan? Vai onko niin, että jos toisella on varaa kolmioon keskustassa ja toisella yksiöön lähiössä, niin se lähiötasoinen haluaa asua keskustassa toisen siivellä? Eikö rakkaus ole nimenomaan sitä, että otetaan toinen huomioon ja varakkaampi mitoittaa yhteistä kulutusta siten, että huonompituloiselle jää käyttövaroja. Varakkaampi voi sitten hemmotella toista ja ostaa/maksaa lomamatkoja haluamiinsa kohteisiin, huonompituloinen antaa lahjaksi itsetekemänsä kakun ja kaikki ovat tyytyväisiä.
en asu avoliitossa, mutta jos mennään yhdessä vaikka syömään ravintolaan, niin maksetaan vuorotellen.
Ruokakulut voi jakaa kun ostaa tarkan vaa'an joka punnitsee pienetkin grammat, desin mitan ja laskee kappalehinnat mille sen voi tehdä.
Sitten per perheenjäsen syömiset ylös.
Kenen tehtäviin tuo kotityö kuuluu?
Vierailija kirjoitti:
"Kukin kykyjensä mukaan osallistuu perheen elatukseen. " jotenkin noin sanoo aviolii
ttolaki ja sanoo myös keskinäisestä elatusvelvollisuudesta. Siitä ei lain edessä, jos puoliso hakee elatusta oikeuden kautta, nakkilaskelmia näyttämällä pääse eroon.
Eli kotiäitiys perustui työpanokseen perheen edestä.
Oikeasti tiedän perheen jossa sossut neuvoivat äidille ja lapsille hakemaan oikeudessa elatusta mieheltä. Miehen palkka oli ulosotossa, vain sen omaosuuden sai.
He asuivat miehen perimässä tönössä, mies joi ansionsa ja humputteli. Ero ei jostain syystä ollut ratkaisu, ei kai kovin välkky tämä perheen äiti ollut, ei työelämässä. Ja pieni paikkakunta, ei töitä.
Oikeudessa katsotaan, että kotiäitiys on oma valinta. Ainoa poikkeus on puolison ulkomaankomennus, jos voi osoittaa, että kohdemaassa ei ole voinut tehdä töitä esim. lastenhoidon tai työviisumin puuttumisen takia. Muissa tapauksissa oikeus Suomessa olettaa, että terve aikuinen menee ensisijaisestit töihin, lapsille meillä on subjektiivinen päivähoito-oikeus.
Siirretään tietty summa yhteiselle taloustilille kuukausittain ja lopuilla tekee mitä haluaa.