Olisikohan viroa helppo oppia näin natiivina suomen kielen puhujana?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos olet Varsinais-Suomesta kotoisin, riittää, että avaat suusi ja puhut jo puoliksi viroa.

Jos taas olet Savosta, pitää tehdä paljon enemmän hommia.

Kouluissa tarjotaan niitä kieliä, joita koulussa olevat opettajat ovat päteviä opettamaan ja joista syntyy ryhmä eli vähintään 10 oppilasta, jotka sitoutuvat opiskelemaan kyseistä kieltä joko vitosluokasta ysiin tai kasiluokasta ysiin. Kun keskisuuressa koulussa tarjotaan pitkää ruotsia, saksaa, ranskaa, espanjaa, japania, kiinaa, viroa, italiaa, arabiaa ja kroatiaa, syntyy ehkä yksi saksan ryhmä. Muut sitten valkkailevat kotitaloutta ja käsitöitä.

Savolaiset eivät osaa tehdä hommia.

Miten savolaiset on niin kovasti lisääntyneet, jos ei hommia osaa tehdä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tere! Sulla on raiskaamise probleem.

Millä kielellä yritit ilmaista itseäsi? Tässä on sanoja kahdesta kielestä ja lisäksi siansaksaa. 

Lause on ihan viron kielen opetusmateriaalista. Etsin sinulle sen videon, mutta siinä kestää vähän aikaa.

No siinä tapauksessa kannattaa käyttää lähteenä jotakin muuta. En ymmärrä mitä yrität sanoa. Sulla on - on suomea. Probleem - on viroa. Mutta raiskaamise, ei kyllä ole kummastakaan kielestä. 

Sulla on olisi viroksi sul on tai sinul on. Mutta mikä ongelma on, jää epäselväksi. 

Raiskamine on viroa ja tarkoittaa haaskaamista, esim raha raiskamine

youtubesta löytynee jotakin opetusvideoita. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tere! Sulla on raiskaamise probleem.

 

Tere!Sul on raiskamise probleem.

No nüüd on vähemalt õieti kirjutatud, aga ikka selline lause tundub kuidagi naljakas. Ma ei oska ette kujutada, et millises olukorras ja miks keegi kellekegi sedasi ütleks. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rauma giäl on käytännössä viroa. 

Joo ja karjalaisissa murteissa on paljon samaa kuin viron kielesssä. No sieltähän se taipuu Karjalasta Inkeriin ja Viroon ihan asukkaiden kauttakin historiallisesti. Viron kieli on todella helppoa jos on ns. kielipäätä. Minulla on ja kun viettää aikaansa ja opiskelee itse sanastoa ja vähän kielioppia niin lopun oppiin kuunnellessa ja katsellessa vaikka telkkaa siellä. Puhetta ja tekstiä on helppo ymmärtää mutta lauseiden rakentaminen on vähän vaikeampaa. Turisti pärjää aika yksinkertaisilla ilmaisuilla.

Saatte pitää inkeriläisenne. Ei ole mitään yhteistä virolla ja heidän kielellä keskenään. Eikä liity Viron historiaan muuten, kuin että joitakin tuli sinne asumaan nl:n aikana. Useimmiten äidinkielenään heillä oli muuten myös venäjä, ei viro. 

Alkuperäisten inkeriläisten äidinkieli oli suomi .Heidät pakotettiin NL aikana puhumaan venäjää ja siksi nuoremmat ovat venäjänkielisiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ma arvan, että soidama haiglasse.

En tiedä mihin soidad. Ei ole vironkielen sana tuo. Eikä muuten sanaa edeltävä että:kään. 

Meil eestis öeldakse et: ma arvan, et sõidame haiglasse. 

Nyt hiukka ikävä asenne sulla, kaikki ei edes tiedä mistä õ-kirjain löytyy

Vierailija kirjoitti:

Olis kiva kuulla niiltä, jotka opiskelevat tai ovat opiskelleet viroa. Että kuinka nopeasti oppii alkeet siten, että reissussa pystyy tuosta noin vain puhua viroa esim. kaupoissa ja hotellissa?

Viroa oppii kohtuullisen helposti, jos vain on innokas oppimaan.   "pystyy puhua viroa"-tasolle voi päästä nopeastikin. Pystyy puhumaan viroa - se on jo vaikeampaa. 

Vierailija kirjoitti:

Suomalaisten on helpompi oppia viroa kuin kenenkään muun. Niin moni asia tulee kielten lähisukulaisuuden vuoksi intuitiivisesti toisin kuin muiden kielten puhujille. Opiskeltavaa tietysti on, mutta todellakin on helppoa. Ainoana hankaluutena on se, että niin moni sana vain kuulostaa samalta mutta tarkoittaakin eri asiaa. Ja sitä saattaa suomen pohjalta ikään kuin keksiä sanoja, jotka eivät todellisuudessa ole viroa. Mutta tuo on kovin pieni murhe.

Ja suomalaisten on helpompi oppia viroa kuin virolaisten suomea. Koska viron kielen ne sanat, jotka ovat yhteisiä suomen kielen kanssa, ovat vain (loogisen järjestelmän mukaisesti) lyhentyneet, kun taas virolaisten pitää oppia, mitä sieltä suomen kielen sanoista puuttuu.

Ei muuten pidä paikkaansa. 

Vierailija kirjoitti:

youtubesta löytynee jotakin opetusvideoita. 

Lähdekriittisyyttä suosittelen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ma arvan, että soidama haiglasse.

En tiedä mihin soidad. Ei ole vironkielen sana tuo. Eikä muuten sanaa edeltävä että:kään. 

Meil eestis öeldakse et: ma arvan, et sõidame haiglasse. 

Nyt hiukka ikävä asenne sulla, kaikki ei edes tiedä mistä õ-kirjain löytyy

Näin on. Ikävä asenne, mutta yritän ajatella, että se on vain joku iigori, joka yrittää larpata virolais-suomalaista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olis kiva kuulla niiltä, jotka opiskelevat tai ovat opiskelleet viroa. Että kuinka nopeasti oppii alkeet siten, että reissussa pystyy tuosta noin vain puhua viroa esim. kaupoissa ja hotellissa?

 

Asuin joitain vuosia Virossa ja opiskelin kielellä. Perustason oppii helposti, mutta siitä eteenpäin vaikeutuu, koska ovat niin lähellä toisiaan, se sekoittaa.

Ja mikä tässä sitten jotakuta itketti? Vastasi just siihen mitä kysyttiin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

youtubesta löytynee jotakin opetusvideoita. 

Lähdekriittisyyttä suosittelen. 

Nael Kummi -sarja on esitetty ihan Suomen TV:ssä 90-luvulla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomalaisten on helpompi oppia viroa kuin kenenkään muun. Niin moni asia tulee kielten lähisukulaisuuden vuoksi intuitiivisesti toisin kuin muiden kielten puhujille. Opiskeltavaa tietysti on, mutta todellakin on helppoa. Ainoana hankaluutena on se, että niin moni sana vain kuulostaa samalta mutta tarkoittaakin eri asiaa. Ja sitä saattaa suomen pohjalta ikään kuin keksiä sanoja, jotka eivät todellisuudessa ole viroa. Mutta tuo on kovin pieni murhe.

Ja suomalaisten on helpompi oppia viroa kuin virolaisten suomea. Koska viron kielen ne sanat, jotka ovat yhteisiä suomen kielen kanssa, ovat vain (loogisen järjestelmän mukaisesti) lyhentyneet, kun taas virolaisten pitää oppia, mitä sieltä suomen kielen sanoista puuttuu.

Ei muuten pidä paikkaansa. 

No mikäköhän tuossa EI pidä paikkaansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olis kiva kuulla niiltä, jotka opiskelevat tai ovat opiskelleet viroa. Että kuinka nopeasti oppii alkeet siten, että reissussa pystyy tuosta noin vain puhua viroa esim. kaupoissa ja hotellissa?

 

Asuin joitain vuosia Virossa ja opiskelin kielellä. Perustason oppii helposti, mutta siitä eteenpäin vaikeutuu, koska ovat niin lähellä toisiaan, se sekoittaa.

Ja mikä tässä sitten jotakuta itketti? Vastasi just siihen mitä kysyttiin

Häh?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tere! Sulla on raiskaamise probleem.

 

Tere!Sul on raiskamise probleem.

No nüüd on vähemalt õieti kirjutatud, aga ikka selline lause tundub kuidagi naljakas. Ma ei oska ette kujutada, et millises olukorras ja miks keegi kellekegi sedasi ütleks. 

Olen täitsa nõus sinu arvamusega. 

Opiskelin vuosia sitten jonkin verran venäjää. Sitten tuli ensimmäinen mahdollisuus puhua venäjää oikealle venäläiselle ja se venäläinen sanoi, että "kaikkihan Suomessa venäjää osaavat puhua". =P

Onneksi pian sen jälkeen alkai Valko-Venäjällä kansannousu, jonka tukahduttamiseen Venäjä osallistui. Ei ole tarvinnut sittemmin venäjää opiskella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ma arvan, että soidama haiglasse.

En tiedä mihin soidad. Ei ole vironkielen sana tuo. Eikä muuten sanaa edeltävä että:kään. 

Meil eestis öeldakse et: ma arvan, et sõidame haiglasse. 

Nyt hiukka ikävä asenne sulla, kaikki ei edes tiedä mistä õ-kirjain löytyy

Opetetaan alkeiskursseilla yleensä jo ihan alkuvaiheissa. Samoin kuin saksan kursseilla ß ja ü, viron kursseilla opetetaan õ ja ü. Opiskelija voi toki itsekin selvittää, mistä poikkeavat aakkoset omalta laitteelta löytyvät .Suosittelen ehdottomasti opiskelemaan kieliä, mutta myös tarkastelemaan omia asenteita kieliä ja muita kulttuureja kohtaan. Se, että vähättelee kieltä jo lähtökohtaisesti, ei auta saavuttamaan hyvää kielitaitoa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ma arvan, että soidama haiglasse.

En tiedä mihin soidad. Ei ole vironkielen sana tuo. Eikä muuten sanaa edeltävä että:kään. 

Meil eestis öeldakse et: ma arvan, et sõidame haiglasse. 

Nyt hiukka ikävä asenne sulla, kaikki ei edes tiedä mistä õ-kirjain löytyy

Opetetaan alkeiskursseilla yleensä jo ihan alkuvaiheissa. Samoin kuin saksan kursseilla ß ja ü, viron kursseilla opetetaan õ ja ü. Opiskelija voi toki itsekin selvittää, mistä poikkeavat aakkoset omalta laitteelta löytyvät .Suosittelen ehdottomasti opiskelemaan kieliä, mutta myös tarkastelemaan omia asenteita kieliä ja muita kulttuureja kohtaan. Se, että vähättelee kieltä jo lähtökohtaisesti, ei auta saavuttamaan hyvää kielitaitoa. 

Ei se ole kielen vähättelyä, jos yrittää ilmaista itseään oikein, mutta ei onnistu. Sinulla on kummallinen asenne kielenoppijoita kohtaan, jos vaadit, etteivät he saa tehdä ollenkaan virheitä.

Vierailija kirjoitti:

Suomalaisten on helpompi oppia viroa kuin kenenkään muun. Niin moni asia tulee kielten lähisukulaisuuden vuoksi intuitiivisesti toisin kuin muiden kielten puhujille. Opiskeltavaa tietysti on, mutta todellakin on helppoa. Ainoana hankaluutena on se, että niin moni sana vain kuulostaa samalta mutta tarkoittaakin eri asiaa. Ja sitä saattaa suomen pohjalta ikään kuin keksiä sanoja, jotka eivät todellisuudessa ole viroa. Mutta tuo on kovin pieni murhe.

Ja suomalaisten on helpompi oppia viroa kuin virolaisten suomea. Koska viron kielen ne sanat, jotka ovat yhteisiä suomen kielen kanssa, ovat vain (loogisen järjestelmän mukaisesti) lyhentyneet, kun taas virolaisten pitää oppia, mitä sieltä suomen kielen sanoista puuttuu.

Näin. Juuri näin. Suomi on ns. vaikea vanha kieli, eestikeel on kehittynyt nykyaikainen kieli. Minä tykkään tästä meidän wanhasta haltiakielestä, jota ei kukaan ulkopuolinen (paitsi veli Roman Schatz) voi oppia niin etteivät haltiat aina tietäisi että et ole yksi haltioista. 

Suomi ei ole sen vanhempi kieli kuin mikään muukaan. Kielet kehittyvät koko ajan.