Lue keskustelun säännöt.
Mitä tekisit, jos iäkäs läheisesi ei vastaa puhelimeen ja asuu ysin omakotitalossa?
05.11.2024 |
Meniskö poliisit kattomaan jos pyytäisi? Kun ei muutakaan mahdollisuutta ole.
Kommentit (60)
Vierailija kirjoitti:
Hanki läheiselle rannenappi. Hän voi painaa sitä, jos kaatuu. Se hälyytyää myös talon vieressä vielä.
Jos se läheinen ei vastas, niin sinne rannenappifirmaan voi soittaa ja joku ukko menee katsomaan, onko kaikki kunnossa.
Rannenappifirmaan annetaan avain.
Kaatunut pelästyy usein niin paljon, että ei älyä painaa nappia.
Mun isällä on sellainen turvapalvelun ranneke, ettei tarvitse edes painaa sitä nappia vaan se tekee hälyytyksen pelkästä kolahduksesta. Aina välillä tulee näitä vahinkohälytyksiä, kun isä ei muista, että se ranneke ei saa kolahtaa mihinkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun äiti kun ei vastannut puhelimeen niin oli sappikivikohtaus. Lattialta ei päässyt ylös. Käskin mennä veljeni kattomaan. Ambulanssi kävi mutta ei ottanut kyytiin mitä ihmettelimme kovasti. Äiti meni sitten veljeni kyydillä tk:hon, johon joutui jäämään yöksi. Sieltä sairaalaan tutkimuksiin taksilla. Ei vieläkään saanut ambulanssia. Toinen kipeänä ja silmät keltaiset. Jouduttiin leikkaamaan tähystyksellä.
Menisin katsomaan, jos se ei jostain syystä onnistuisi niin soittaisin naapurille tai poliisille.
Ollaan ajettu parin tunnin matka anoppilaan kun ei saatu anoppia kiinni puhelimitse ja ainoa tuntemamme naapurikin oli reissussa. Kaikki oli onneksi hyvin, anoppi oli vaan jemmannut puhelimensa jonnekin-
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kinkkinen kysymys. Olen eläkkeellä ja asun yksin omakotitalossa. En todellakaan vastaa aina puhelimeen, ja tutut sen tietävätkin. Tietenkin voin liukastua ja kaatua tai saada sairauskohtauksen. Siitä huolimatta en suostuisi olemaan aina tavoitettavissa, vapaus elää omien aikataulujeni mukaan on minulle tärkeämpää. Ehkä sitten voisi huolestua, jos ei päivään tai pariin tavoittaisi yrityksistä huolimatta.
Ehkä mieli muuttuu jos tosiaan kaadut pahasti, saat aivoinfarktin tai vaikkapa sydänkohtauksen. Ehkä siinä tapauksessa soitat itsellesi apua jos siihen kykenet, mutta jos et, eipä sinusta kukaan huolestu vaikket viikkoonkaan vastaisi puhelimeen tai kenellekään soittaisi. Siinäpä sitten saat virua tuskissasi jos ylipäätään jäät eloon. Pääasia että sulla on vapautesi, vaikka joku sinusta ehkä huolta kantaisikin. Olet tehnyt valintasi.
Tuollaisen valinnan tehnyt on kyllä yleensä myös hyväksynyt sen, että voi käydä niin, ettei kukaan kaipaa päiviin tai edes viikkoihin.
Minusta todennäköisesti tulee vanhana tuollainen, etten pidä puhelinta ikinä mukana ja soitan takaisin, jos huvittaa. Ehkä sitten saan sen sairauskohtauksen ja kuolen kotiini tai jonnekin sienimetsään, mutta niin voisi käydä, vaikka puhelin olisi koko ajan kourassa. Ei apu välttämättä ehdi paikalle, vaikka se hälytettäisiin heti.
Ap:na yrittäisin saada jonkun käymään vanhuksen luona, jollen itse pääse välimatkan tai muun syyn takia. Soittaisin vaikka häkeen, jollei muuta vaihtoehtoa ole. Jos ihminen yleensä aina vastaa tai soittaa saman päivän aikana takaisin, melko varmasti on jotain sattunut, jollei pariin päivään vastaa puhelimeen.
Kaikki hyvin loppu hyvin, tällä kertaa! Poika ajoi n. 40 min. matkan päästä katsomaan, elossa oli. Puhelin oli äänettömällä.
Joku mainitsi tuo rannekeen, se olis varmaan nyt aika hankkia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähettäisin kortin ja pyytäisin soittamaan asap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pari vuotta sitten olin laikutusalueella poimimassa vadelmia ja hups, astuin kuoppaan ja olin nenälläni. Nilkka otti osumaa sen verran että kävely ei onnistunut, olin muutaman 100m päässä autoltani jonne olin unohtanut kännykkäni. Vatukossa epätasaisella alueella jalkapuolena raahautuminen oli yhtä helvettiä, eikä meno metsäautotiellä ollut paljoa helpompaa. Tämän jälkeen en liikahda minnekään ilman kännykkää. Ei siihen ole aina pakko vastata jos soittajat närästää, mutta meille kaikille voi sattua jotain ikävää, vaikka kompastua matonreunaan, joten kännykkä on oltava hollilla.
Läheisestä on aina huoli ja vielä isompi jos hän ei vaivaudu vastaamaan puhelimeen. Ei siinä ole pakko tuntia jaaritella, mutta tieto olisi tärkeää että hänellä on kaikki ok. Se olisi hirvittävää löytää hänet loukkaantuneena, menehtyneenä tai ei löytää ollenkaan.
Oma nuori aikuinen kapinoi eikä vastannut meidän vanhempien soittoihin tai viesteihin. Vanha sanonta kuuluu "sitten kissa uimaan kun vesi persieen". Nuorelta tuli yllättäen soitto, että tarvitsee apua. Entäpä jos me emme olisi puhelua noteeranneet? Sinne olisi nyykähtänyt.
Vastatkaa edes "joo joo" jos olette kunnossa tai soittakaa pikaisesti "oon ok" meille läheisillenne ikään katsomatta. Se vie vain hetken, eikä kahlitse itsenäisyyttänne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hanki läheiselle rannenappi. Hän voi painaa sitä, jos kaatuu. Se hälyytyää myös talon vieressä vielä.
Jos se läheinen ei vastas, niin sinne rannenappifirmaan voi soittaa ja joku ukko menee katsomaan, onko kaikki kunnossa.
Rannenappifirmaan annetaan avain.
Kaatunut pelästyy usein niin paljon, että ei älyä painaa nappia.
Mun isällä on sellainen turvapalvelun ranneke, ettei tarvitse edes painaa sitä nappia vaan se tekee hälyytyksen pelkästä kolahduksesta. Aina välillä tulee näitä vahinkohälytyksiä, kun isä ei muista, että se ranneke ei saa kolahtaa mihinkään.
Joku voisi kehittää tuollaisen ns. kuolleen miehen kytkimen, eli vanhuksen pitäisi joka päivä painaa sitä nappia kerran, muussa tapauksessa hälyttää ennalta määrätyssä numerossa.
Vierailija kirjoitti:
Miksi se on oleellista että asuu omakotitalossa? Kerrostaloasuntoonko ei voi muumioitua?
Omakotitaloon ei ole kellään yleisavainta. Siellä on paljon pihaa, jonne voi tuupertua kylmään, eikä kukaan kulje ohi lähimpään vuoteen. Kerrostalossa kuitenkin jos olet ollut viemässä roskia ja liukastut pihalla ja murrat lonkan, kyllä nyt joku lähimpään vuorokauteen kulkee ohi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kinkkinen kysymys. Olen eläkkeellä ja asun yksin omakotitalossa. En todellakaan vastaa aina puhelimeen, ja tutut sen tietävätkin. Tietenkin voin liukastua ja kaatua tai saada sairauskohtauksen. Siitä huolimatta en suostuisi olemaan aina tavoitettavissa, vapaus elää omien aikataulujeni mukaan on minulle tärkeämpää. Ehkä sitten voisi huolestua, jos ei päivään tai pariin tavoittaisi yrityksistä huolimatta.
Ehkä mieli muuttuu jos tosiaan kaadut pahasti, saat aivoinfarktin tai vaikkapa sydänkohtauksen. Ehkä siinä tapauksessa soitat itsellesi apua jos siihen kykenet, mutta jos et, eipä sinusta kukaan huolestu vaikket viikkoonkaan vastaisi puhelimeen tai kenellekään soittaisi. Siinäpä sitten saat virua tuskissasi jos ylipäätään jäät eloon. Pääasia että
Aika monet vanhukset ja miksei keski-ikäsetkin miulummin varmasti kuolevat sinne kotiinsa sairaskohtaukseen.
Entäpä viettävät loppuvuodet vihanneksena hoitokodissa.
Toi että pelastetaan on vielä tänäpäivänä tärkeämpää entäpä elämän laatu.
Toivottavasti muuttuu.
Mikää ei ole niin karmeeta ja surullist kuin ypöyksin sairautee, tapaturmaan tai vanhuutee kuoleva, vailla apuu ja yhtään ketää ihmistä. Kukaa ei haluu kuolla yksin, ehkä jopa lattialla tunti- tai päiväkausii maaten, tuskissaan, kylmissään ja hädissään. Ehkä hänet vois yks puhelinsoitto pelastaa ja hänel vois olla viel vuosii hyvää elämää eessään. Ei myö kaikki hoitolaitoksee jouduta vaan osa meist lähtöö saappaat jalas.
Miu velpoika sai tässä aivoverenvuodon ja ois voinu käyvä pahasti ellei ois vastannu äitimme puheluun ouvosti äännellen. Äiti älys hälyttee ambulanssin ja talohuollon patun oven aukasemmaa. Apu tul suht noppeesti ja veli paranoo hyvvee vauhtii, muute ois voina kuolla tai halvaantuu pysyväst. Muistettaa pittee huoli muista immeisistä, muistakkii kuin omistamme, siitä nuapurin mummostakkii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Odottaisin ehkä.tunnin ja soittaisin uudestaan. Jos ei edelleenkään vastaa, pyytäisin naapuria hätätarkistamaan. Ja valmistsutuisin lähtemään itse jo paikan päälle.
Vierailija kirjoitti:
Jos ei pariin päivään vastaa niin soittaisin naapurille ja pyytäisin katsomaan.
Pariin päivään? Riippuu tietysti läheisestä, mutta jos yleensä soittaa takaisin tai on tavoitettavissa, pari päivää kuulostaa pitkältä ajalta.
Minä pyytäisin jotain naapuria, tuttavaa tms tarkistamaan tilanteen. Tarvittaessa poliisia. Näin on minulle käynytkin, että läheistä ei saanut kiinni, naapuri kävi katsomassa ja asiat eivät todellakaan olleet kunnossa (sairaskohtaus,josta parani kyllä).
Kaikki me tiedämme, että kenelle vain voi sattua mitä vain milloin vain. Tässäkin ketjussa on kerrottu tapauksista, joissa joku on sairastunut tai loukkaantunut, ja saatu pelastettua, koska joku huolestui ajoissa, ja hyvä niin.
Jos tiedetään, että se iäkäs vanhempi tai vaikkapa Hilma-isotäti kököttää lähestulkoon aina yksin kotona ja vastaa puhelimeen aina, tai ainakin soittaa tunnin kuluessa takaisin, ja sitten huolestutaan kun näin ei tapahdukaan, ihan ok.
Kaiken ikäisiä aikuisia asuu yksin niissä omakotitaloissakin, ja nuorempikin voi loukkaantua tai sairastua. En vain suostu uskomaan, että jokainen yksin asuva olisi jotenkin velvoitettu ilmoittamaan menemisistään jollekulle, ettei joku heti huolestuisi kun ei heti tavoiteta. Tälläkin palstalla on käyty keskusteluja puhelimeen vastaamisesta, ja monet ovat kertoneet pitävänsä puhelinta äänettömällä, ja soittelevansa takaisin sitten kun heille sopii. Sama viesteihin vastaamisessa. Mihin tämä oikeus loppuisi, jos sattuu asumaan yksin siellä omakotitalossa?
En edelleenkään vastaa puheluihin tai edes viesteihin nukkuessani, auton ratissa, kaupan kassalla, kokouksessa, elokuvissa, konsertissa, hammas- tai eläinlääkärissä ja monissa muissakaan tilanteissa. Niin holhottava en ole, ja lähipiirini on tästä kyllä tietoinen, kuten jo ensimmäisessä viestissäni sanoin.
Elämässä on aina riskejä, ja kukin ottakoon omat riskinsä. Minä toimin näin, joku toinen toimikoon toisin.
mee ite tai anna ihmisen olla rauhassa. syy ettei halua olla tekemisissä sun kanssa. mee ite koputtelemaan eli häiritsemään. kerrostalossa useimille käy yleisavain,mutta me vaihdetaan ain muutossa oma lukko ja lähtiessä takaisin talon lukko.
joo huolto avaa oven ja poliisi virka-apua. ellei nimeäsi ole huollossa,että just sulle saa avata. toki ensin puhelut, sähköpostit,ovikellon soitot,huutelu postilaatikosta. mutta anna olla. jos kotihoito käy,niin senkin vuoksi anna olla.
Jos ei ole kahteen päivään vastannut, niin kolmannen aamuna soitan Lassila&Tikanojalle.
Vierailija kirjoitti:
Mun äiti kun ei vastannut puhelimeen niin oli sappikivikohtaus. Lattialta ei päässyt ylös. Käskin mennä veljeni kattomaan. Ambulanssi kävi mutta ei ottanut kyytiin mitä ihmettelimme kovasti. Äiti meni sitten veljeni kyydillä tk:hon, johon joutui jäämään yöksi. Sieltä sairaalaan tutkimuksiin taksilla. Ei vieläkään saanut ambulanssia. Toinen kipeänä ja silmät keltaiset. Jouduttiin leikkaamaan tähystyksellä.
Mihin tuossa sitä ambulanssia olisi tarvittu?
Nyt lähti mummolla laukalle 😂