Lue keskustelun säännöt.
Miten elämäni muuttui SSRI-lääkkeen puhkaisemien pysyvien seksuaalihäiriöiden jälkeen?
04.11.2024 |
Olin parisuhteessa, kun minulle puhkesivat SSRI-lääkkeen jälkeen jatkuvat seksuaalihäiriöt. Käytännössä minulla ei ollut suhteessani vuosiin seksiä ennen sen loppumista. Se vaikutti parisuhdetta heikentäen. Meillä oli ex kumppanin kanssa ennen hyvä seksielämä ennen lääkeharmia. En tuntenut enää itseäni naiseksi, olin kuin joku sukupuoleton olento, joka hengasi kumppaninsa kanssa. Joskus halasimme. Läheisyyskin ja kaikenlainen kipinä oli kuollut.
Seksistä tuli minulle täysin merkityksetön asia. Miksi harrastaa seksiä jos ei kiihotu eikä genitaaleissakaan tunnu miltään ja ne tuntuvat puudutetuilta? Eron jälkeen kävin baarissa. Lopetin alkoholin koska sekin lakkasi vaikuttamasta pssd:n jälkeen. Kuin joku aivojen mielihyväkeskus olisi tuhoutunut noiden lääkkeiden myötä.
Saatoin pukeutua naisellisesti ja mennä baariin silti. Joku saattoi tulla iskemään. Tunsin kantavani salaisuutta jossa toinen ei tiedä että olen täysin ilman seksuaalisuutta. Ei ole yhtään enää kipinää, kihelmöivää jännitystä toisen seurassa. On vain turra olo. Esitin vain mutta esittäminekin on yhä hankalampaa. Olen aseksuaali lääkkeiden myötä. Totesin että on helpompi olla yksin vaikka onkin yksinäinen.
Jos näen esim TV:ssä seksikohtauksen se on täysin tylsä. Voisin katsoa vaikka uutisia. En enää ymmärrä miksi ihmiset jaksavat harrastaa seksiä. Katson ihmisyyttä kuin ulkopuolelta. Ikääntyminen on helppoa näin, senkin että vanhentuvat naiset ei kelpaa, ymmärtää koska kaikki on vain lisääntymistä ja vaistoja. Minä menetin seksuaalisuuteni aikana jolloin ei biologisesti pitäisi. Olin vielä nuorehko nainen, nyt jo vuosia vanhempi. Perhettä tuskin hankin, olisin varmaan hankkinut ilman näitä lääkkeitä joita en enää edes käytä.
Harmi vaan että mieli muistaa sen. Pitkään etsin sitä palkitsevuutta saamatta sitä kokien aina oloni turhautuneeksi. Yritin mutta tajusin että turhaan. Seksihän oli yksi parhaita asioita mitä olin kokenut. Pitkään yritin harrastaa seksiä ja sain siitä lähinnä ahdistuksen siitä kuinka kehoni on tuhoutunut lääkkeiden myötä.tunnen itseni friikiksi.
Käyn nykyään töissä ja olen sisältä kuollut. Voin olla iloinen hetken ja repiä iloa jostain saavutuksista mutta tajuan kuinka tyhjää kaikki elämässä on. Liikunnasta saan jotain iloa joskus, myös syömisestä. Millään ei ole enää merkitystä. Mieleni on raiskattu koska Jokin osa ihmisyydessäni kuoli näiden lääkkeiden myötä.
Pitää vaan vissiin vuosien aikana oppia elämään tällaisena friikkinä vaikka mieli ihmisellä on evoluution takia rakennettu eri lailla. Sehän tästä tekeekin tuskaista.
Kiitokset lääkeyhtiöille! Kyllä kannatti. Ennen niitä lääkkeitä olin vielä ihminen.
Kommentit (113)
Itselläni samanlaisia kokemuksia, mutta kun yritin viritellä keskustelua aiheesta täällä muutama vuosi sitten, viestit poistettiin välittömästi. Nykyisin ne näemmä saavat jopa pysyä täällä, mutta nuo ensimmäiset viestit on aina laatua "terveisiä porvoosta", "ei ihanan ja aina turvallisen big pharman tuotteet voisi tuollaista aiheuttaa" ja vihjailuja kuinka kaikki on korvien välissä ja "jokin lääkitys olisi selvästi tarpeen". Yritä kestää nuo kommentit, et ole yksin ja olisi tärkeää että mahdollisimman moni saisi tietää tästä SSRI-lääkkeiden puolesta ennen lääkkeiden aloittamista. Ne seksuaalipuolen ongelmat eivät nimittäin välttämättä katoa, vaikka lääkkeiden käytön lopettaakin. En ole itse kyennyt saamaan orgasmia lääkkeiden aloittamisen jälkeen (lopetin vuosia sitten), vaikka jonkin verran tuntoa ja halua on jäljellä. En ole yrittänyt harrastaa seksiä tai ollut parisuhteessa, joten en tiedä olisiko intiimipuolella mitään jäljellä mielekästä suhdetta ajatellen, enkä todennäköisesti tule koskaan kokeilemaankaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen mies. SSR ja/tai SNRI-lääkkeet olivat kuin kemiallinen kastraatio. En kiihottunut mistään, myös tunto oli poissa genitaaleista. Erektiovaikeudet sekä orgasmin saamisen mahdottomuus vaikka joskus olisikin saanut eretktion. Masennus oli poissa, mieli virkeä, joten yhdistän lääkkeisiin, ei muita lääkityksiä. Asia lieveni kahden vuoden jälkeen lääkkeiden käytön lopettamisesta, mutta normaaliksi se ei ole palautunut. Aikaa on kulunut noin 15 vuotta. Jotain peruuttamatonta tuntui tapahtuneen.
Nykyajan "normaali" on hyperseksuaalinen. Normaali seksuaalisuus on se, kun elimet toimivat, mutta elämä ei pyöri niiden ympärillä
En koe koskaan olleeni hyperseksuaalinen. Ihastumisvaiheessa kyllä sukat pyöri jaloissa ja seksiä oli paljon. Kokoajan hamusi toisen kosketusta nähdessä ja jo vierellä köllöttely teki lämpimän tunteen.
Pitemmässä parisuhteessa seksi väheni mutta seksi saattoi silti olla ihanaa ja palkitsevaa vaikkei se kokoajan mielessä pyörinytkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni nainen joka himoitsee miestä on häiriintynyt. Ymmärrän sen sitä kautta, että "seksiin" oppii assosioimaan läheisyyttä ja hellyyttä, mutta ei se parittelu varsinaisesti mitenkään hohdokasta ole. Ei lopulta sen kummempaa kuin masturbointikaan
Kemikaalit muuttivat sitä miten koet, mutta kyllä se himo palautuisi lääkkeiden lopettamisen jälkeen jos olisi aidosti sen arvoista. Meitä on monia, jotka eivät pidä miehiä erityisen kiinnostavina. Tervetuloa joukkoon iloiseen
Seksuaalisuus on terve ja tärkeä osa ihmisyyttä ja suvunjatkamista. Parisuhteessa myös tärkeä asia, ihana asia. Eikä millään lailla "häiriintynyttä".
Turhaa. Ihminen kykenee lisääntymään ihan ilman himoakin, nainen ei tarvitse kuin siemenen. Naisella on paljon "väkevämpiä" suvullisia tuntemuksia, kuin klitorisorgasmit. Klitoris vastaa terskaa, siinä missä vauvan ollessa kohdussa koko raskaus voi olla orgastinen. Ja synnytys, sekä imetys. Naisen seksuaalisuus on redusoitu miehen seksuaalisuudeksi, panemiseksi
Vierailija kirjoitti:
Voi itku! Itselle tais tapahtua samalla tavoin! Eli n. 6 vuotta sitten vastavalmistuneena nuorehkona henkilönä sain noita mömmöjä ja ne vei seksuaalisuuteni täysin. Ennen lääkitystä kiihotuin ja innostuin helposti mutta sen jälkeen olen ollut aseksuaali. Seksihalut eivät ole palautuneet vaikka lopetin lääkkeen jo puolen vuoden käytön jälkeen juuri tuon latistuneen seksuaalisuuden takia.
Olo on kuin zombilla: ymmärtää järjellä että jotain puuttuu ja tää ei ole normaalia, mutta tunnetasolla ei osaa kaivata tuota "puuttuvaa palikkaa" koska ei tunne enää himoja eikä kiinnostusta. Ei viitsi aloittaa edes mitään ihmissuhdetta kun ei koe mitään "kipinöitä".
En ymmärrä, miksi tämä nähdään ongelmana. Jos alkoholisti vapautuu himostaan alkoholiin, oneglma on ratkaistu. Seksiaddiktin menettäessä himonsa hän kokee uhriutta. Miksi? Tuo ei millään tasolla kuitenkaan rajoita mahdollista sukupuolielämäänne ja pystytte lisääntymään edelleen, toiminnan addiktiivisuus ja kompulsiivisuus on vaan poissa. Mitä hohdokasta on elämässä, joka pyörii 50 vuotta panemisen ja siitä saatavan nautinnon ympärillä? Oksettavaa se mielestäni on
Vierailija kirjoitti:
Syökää sinkkiä se buustaa naisenkin testosteronia, keho muuttaa muotoaan ja karvat kasvaa.. helokkiöljy saa herkistymään, mm. pms oireet vahvistuu. Eiköhän noilla härnäämällä keho vähän herää.
Niin, yleensä se entinen alkoholistikin repsahtaa nimenomaan siihen alkoholiin palaamalla ja "vauhtiin pääsemällä". Mutta miksi tätä pitäisi tavoitella? Kuulostaa äärimmäisen vammaiselta, kun ottaa huomioon miten paljon ongelmia ja haittoja yliseksuaalisuus aiheuttaa. Maailma olisi huomattavasti parempi paikka, jos himo ohjaisi ihmisten elämiä vähemmän
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla ei halut hävinneet lääkityksen aikana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni nainen joka himoitsee miestä on häiriintynyt. Ymmärrän sen sitä kautta, että "seksiin" oppii assosioimaan läheisyyttä ja hellyyttä, mutta ei se parittelu varsinaisesti mitenkään hohdokasta ole. Ei lopulta sen kummempaa kuin masturbointikaan
Kemikaalit muuttivat sitä miten koet, mutta kyllä se himo palautuisi lääkkeiden lopettamisen jälkeen jos olisi aidosti sen arvoista. Meitä on monia, jotka eivät pidä miehiä erityisen kiinnostavina. Tervetuloa joukkoon iloiseen
Seksuaalisuus on terve ja tärkeä osa ihmisyyttä ja suvunjatkamista. Parisuhteessa myös tärkeä asia, ihana asia. Eikä millään lailla "häiriintynyttä".
Turhaa. Ihminen kykenee lisääntymään ihan ilman himoakin, nainen ei tarvitse kuin siemenen. Naisella on paljon "väkevämpiä" suvullisia tuntemuksia,
No koko ihmisen anatomia suvunjatkamistakin varten on linkittynyt naisen seksuaalisuuteen. Naisen orgasmikin voi olla sitä varten, ylipäätään halu alkaa miehen kanssa millekään. Pelkkä kostuminen kiihottuessa. Kuulehan nunna nyt, mene hiiteen niiden väkevämpien tuntemustesi kanssa.
Parisuhde voi myös liimautua paremmin yhteen seksin kautta. Muuten kumppani voi kokea halua käydä vierailla laitumilla.
Ei kukaan halua turrana. On kamalaa harrastaa seksiä turrana. Jotkut voi jatkaa sukua niinkin mutta jo parisuhteen pitäminen voi olla hankalampaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi itku! Itselle tais tapahtua samalla tavoin! Eli n. 6 vuotta sitten vastavalmistuneena nuorehkona henkilönä sain noita mömmöjä ja ne vei seksuaalisuuteni täysin. Ennen lääkitystä kiihotuin ja innostuin helposti mutta sen jälkeen olen ollut aseksuaali. Seksihalut eivät ole palautuneet vaikka lopetin lääkkeen jo puolen vuoden käytön jälkeen juuri tuon latistuneen seksuaalisuuden takia.
Olo on kuin zombilla: ymmärtää järjellä että jotain puuttuu ja tää ei ole normaalia, mutta tunnetasolla ei osaa kaivata tuota "puuttuvaa palikkaa" koska ei tunne enää himoja eikä kiinnostusta. Ei viitsi aloittaa edes mitään ihmissuhdetta kun ei koe mitään "kipinöitä".
En ymmärrä, miksi tämä nähdään ongelmana. Jos alkoholisti vapautuu himostaan alkoholiin, oneglma on ratkaistu. Seksiaddiktin menettäessä himonsa hän kokee uhriutta. Miksi? Tuo ei millään tasolla kuite
Siis ei tää voi olla enää muuta kuin trollausta. Joo, melkoinen seksiaddikti olen ollut. Ei hyvää päivää!
Vierailija kirjoitti:
Itselläni samanlaisia kokemuksia, mutta kun yritin viritellä keskustelua aiheesta täällä muutama vuosi sitten, viestit poistettiin välittömästi. Nykyisin ne näemmä saavat jopa pysyä täällä, mutta nuo ensimmäiset viestit on aina laatua "terveisiä porvoosta", "ei ihanan ja aina turvallisen big pharman tuotteet voisi tuollaista aiheuttaa" ja vihjailuja kuinka kaikki on korvien välissä ja "jokin lääkitys olisi selvästi tarpeen". Yritä kestää nuo kommentit, et ole yksin ja olisi tärkeää että mahdollisimman moni saisi tietää tästä SSRI-lääkkeiden puolesta ennen lääkkeiden aloittamista. Ne seksuaalipuolen ongelmat eivät nimittäin välttämättä katoa, vaikka lääkkeiden käytön lopettaakin. En ole itse kyennyt saamaan orgasmia lääkkeiden aloittamisen jälkeen (lopetin vuosia sitten), vaikka jonkin verran tuntoa ja halua on jäljellä. En ole yrittänyt harrastaa seksiä tai ollut parisuhteessa, joten en tiedä olisiko intiimipuolella mitään jäl
Olen pahoillani mitä olet joutunut kokemaan. Itse en tiedä olenko enää valmis kokeilemaan vai identifoidunko tässä suhteessa aseksuaaliksi ja yritän löytää aseksuaalisen kumppanin jos haluaisin vielä kumppanin. En tiedä miten sekään onnistuu. Minulle olisi painajainen yrittää tapailla ja toinen toivoisi fyysisyyttä ja paljastaisin tämän asian. Myös esittäminen olisi kamalaa,siitä ei tulisi mitään. En tiedä edes miten suhdedynamiikka toimii aseksuaalisessa suhteessa koska olen tottunut siihen että se suhde hitsautuu seksin ja fyysisen vetovoiman myötä yhteen.
Yksin on helpompi olla. Enpä tiennyt mihin joudun kun kosken näihin pillereihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syökää sinkkiä se buustaa naisenkin testosteronia, keho muuttaa muotoaan ja karvat kasvaa.. helokkiöljy saa herkistymään, mm. pms oireet vahvistuu. Eiköhän noilla härnäämällä keho vähän herää.
Niin, yleensä se entinen alkoholistikin repsahtaa nimenomaan siihen alkoholiin palaamalla ja "vauhtiin pääsemällä". Mutta miksi tätä pitäisi tavoitella? Kuulostaa äärimmäisen vammaiselta, kun ottaa huomioon miten paljon ongelmia ja haittoja yliseksuaalisuus aiheuttaa. Maailma olisi huomattavasti parempi paikka, jos himo ohjaisi ihmisten elämiä vähemmän
Ihminen on luotu seksuaaliseksi ja kärsii jos jotain otetaan pois mitä kuuluu olla. Eläimet tietysti myös on luotu samoin. Normaali seksuaalisuus ei ole yliseksuaalisuutta. Tietysti on häriintyneitä ja sairaita jotka sotkee seksin kaikkeen ja tekevät pahaa. Nyt ei puhuta heistä. Monet uskovaiset on tosi outoja kun eivät paheksu sotia, murhaajia, vallanpitäjiä, kiusaajia, läheskään niin paljon kuin vapaaehtoisen seksin harrastajia. En minäkään hyväksy mitään orgioita ja rietasteluja missä taudit leviää, mutta nyt puhutaan tavallisesta perus seksuaalisuudesta.
Kerran tapailin nelikymppistä miestä, joka oli siinä vaiheessa käyttänyt jo muutaman kuukauden ajan masennuslääkettä. Hänellä oli isoja vaikeuksia saada orgasmia. Lisäksi hän ei vaikuttanut viehättävältä vaikka oli tosi huipputyyppi. Mä varmaan vaistosin alitajuisesti, että se mies ei ole sopiva minulle, koska hän on masennuslääkkeiden käyttäjä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aina te naiset ajattelette klitoriksellanne, hyi.
No itseasiassa kuvasin kuinka suhteessakin sytyin miehestä lähinnä mielessäni suurimmaksi osaksi lääkkeitä käyttäessä. Minulla oli tunnottomuutta jo silloin. Orgasminsaantivaikeuksia. Seksistä tuli ajatuksen tasolla syttymistä siitä että toinen saa nautintoa jossa kieltäydyin suuseksistä usein. Sain jotain iloa seksistä pienemmälläkin tuntoaistilla. Suostuin myös seksiin vielä pahempien seksuaalihäiriöiden jälkeen miestä miellyttääkseni mihin en enää suostu koska se aiheutti niin pahaa ahdistuneisuutta. Melkoinen klitoriksella ajattelija olen kun tulin käytännössä vielä jätetyksi kun minusta johtuvista syistä ei ollut enää seksiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se välttämättä lääkkeistä johdu, ikä, hormoonit, elämäntilanne vaikuttaa, monesti seksi loppuu kun perheeseen tulee lapsia...
Kyllä se oli ajallisesti todennettavissa lääkkeisiin. Lääkkeet samantien laukaisivat orgasmihankaluuksia ja tunto-ongelmia. Kun lääkettä kerran nostettiin orgasmi lähti lähes täysin. Pienemmällä annoksella oli jotain, vähän heikompiorgasmista ja tunnottomampaa seksielämää. Kun alasajoin lääkityksen joku napsahti pois kohdaltaan ja seksielämäni kuoli silloin. Vuosia takaperin.
Ei nuorempana pitäisi seksielämän kuolla noin. Voisi ymmärtää joskus vanhana.
Aloitin tuon aikana jolloin seksielämän draivini oli korkea eikä ollut vaikeuksia sillä saralla ja vaikeudet alkoi heti. Uskon että vika on sataprosenttisesti lääkityksen.
En tiedå, mihin sinulla on sitä määrätty, mutta myös masennus tekee saman tempun lääkitsemättömänä tai lääkittynä. Siksi varmaan lääkärit eivät ota kokemaasi haittaa tosissaan. Kyllä sitä pärjää ihan hyvin ilman peiton heilutusta yksin asuessaan, mutta parisuhteen kuolemaksi se enimmäkseen on.
Toisen osapuolen pitäisi olla kärsivällinen ja odottaa, että lääkityksellä saada rakas kuntoon ja lääkitys voidaan lopettaa. Kaikilla tuntuu nykyään olevan niin kiire kokemaan sitä omaa mielihyvää, että jätetään sairastunut kumppani tuosta vaan ja lähdetään sekstaamaan muiden kanssa. Minä en arvosta tuollaisia ihmisiä ja puolestani saavat mennäkin.
Ap nokka pystyyn, olet arvokas ihminen. Ota motoksi: ei tukita, kun ei tykätä. Sitten vaan eespäin tekemään sitä, mistä sinä tyikäät! Tsemppiä, et ole todellakaan ainut!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
LouLou kirjoitti:
Kerran tapailin nelikymppistä miestä, joka oli siinä vaiheessa käyttänyt jo muutaman kuukauden ajan masennuslääkettä. Hänellä oli isoja vaikeuksia saada orgasmia. Lisäksi hän ei vaikuttanut viehättävältä vaikka oli tosi huipputyyppi. Mä varmaan vaistosin alitajuisesti, että se mies ei ole sopiva minulle, koska hän on masennuslääkkeiden käyttäjä.
Masennuslääkkeet voi sotkea parisuhteita. Myös e pillerit haluttomuutta lisäten. Eikö siitä joskus ollut jotain uutisia että masennuslääkkeet esim vaikeuttaa ihastumista ja e pillerit jotenkin vaikeuttaa kumppanin valintaa. En muista mikä se syy oli. Mietin lähteekö joskus jotkut suhteesta kun ei enää jotenkin ole kipinää ja suhde muuttuu mutta syypää onkin lääkkeiden vaikutukset tunne-elämään ja seksuaalisuuteen jommalla kummalla jotka voi sotkea johonkin muuhunkin.
Lääkärit voi ajatella mitä vain mutta tunnen kehoni miten se lääkkeisiin reagoi ja millainen oli seksuaalisuuteni ennen, käytön aikana ja jälkeen. On suorastaan ilkeämielistä lääkäreiltä vähätellä PSSD:tä.
Mihin tieteelliseen tutkimukseen perustuu väite että masennus vie genitaalialueen tunnon? Että oikeasti alapää muuttuu kumileluksi tunnoltaan.
Jonkin aikaa sitten olin tosi iloinen elämässäni. Sain saavutuksia aikaan minkä eteen olin punnertanut kunnolla. Ajattelin kokeilla vibraattoria. Ihan sama kumiankka siellä oli. Anna mä arvaan, jos joskus on ollut masennusdiagnoosi niin kaikki elämässä hamaan loppuun asti sillä diagnoosilla jonka on saanut esim tosi vaikeessa tilanteessa elämässä.
Nainen 22v käytin teininä essitalopraamia. Näiden lopettamisenkin jälkeen ollut vaikeuksia seksin kanssa :(
Ei ollu vuosiin seksiä ennen sen loppumista?? Täh??
Kaltaisiasi on varmasti nykyään paljon. Voisitko kuvitella olevasi jonkun kohtalonkumppanisi kanssa. Ei tarvitsisi ainakaan esittää mitään.
Seksuaalisuus on myös aika visuaalista. Saatko iloa muista visuaalisista ärsykkeistä, jotka eivät seksiin liity. Esim. kauniit kukkaset, jos olet sellaisista joskus pitänyt.
Vierailija kirjoitti:
Lääkärit voi ajatella mitä vain mutta tunnen kehoni miten se lääkkeisiin reagoi ja millainen oli seksuaalisuuteni ennen, käytön aikana ja jälkeen. On suorastaan ilkeämielistä lääkäreiltä vähätellä PSSD:tä.
Mihin tieteelliseen tutkimukseen perustuu väite että masennus vie genitaalialueen tunnon? Että oikeasti alapää muuttuu kumileluksi tunnoltaan.
Jonkin aikaa sitten olin tosi iloinen elämässäni. Sain saavutuksia aikaan minkä eteen olin punnertanut kunnolla. Ajattelin kokeilla vibraattoria. Ihan sama kumiankka siellä oli. Anna mä arvaan, jos joskus on ollut masennusdiagnoosi niin kaikki elämässä hamaan loppuun asti sillä diagnoosilla jonka on saanut esim tosi vaikeessa tilanteessa elämässä.
Ei mihinkään. Itse olen käynyt synkkiä ajanjaksoja läpi. Silloin ehkä niin paljoa haluttanut, mutta jos siihen rupesi, kyllä kaikki toimi.
Vasta kun alettiin aivoja kemiallisesti sorkkimaan, alkoi totaalinen tunnottomuus.
Ei naisellisuus ole sidoksissa seksiin. Sinulla on erilainen hormonitoiminta ja keho miesten kanssa ihan siitä riippumatta, kuinka paljon haluat tai olet haluamatta. Aivosi toimivat eri tavalla, äänesti on erilainen, jne. Mielestäni naisellisuudella ja seksuaalisuudella on hyvin vähän tekemistä keskenään: iso osa naisista esim. pitää pitkistä hameista, teestä ja kynttilöistä, ja trans-naiset ovat yliseksualisoituja
Yliseksualisoitu naiskuva on "maskuliininen" naisen kuva. Naiseuden määrittävät kuitenkin loppukädessä naiset, eivät media tai miehet