Lue keskustelun säännöt.
Miten elämäni muuttui SSRI-lääkkeen puhkaisemien pysyvien seksuaalihäiriöiden jälkeen?
04.11.2024 |
Olin parisuhteessa, kun minulle puhkesivat SSRI-lääkkeen jälkeen jatkuvat seksuaalihäiriöt. Käytännössä minulla ei ollut suhteessani vuosiin seksiä ennen sen loppumista. Se vaikutti parisuhdetta heikentäen. Meillä oli ex kumppanin kanssa ennen hyvä seksielämä ennen lääkeharmia. En tuntenut enää itseäni naiseksi, olin kuin joku sukupuoleton olento, joka hengasi kumppaninsa kanssa. Joskus halasimme. Läheisyyskin ja kaikenlainen kipinä oli kuollut.
Seksistä tuli minulle täysin merkityksetön asia. Miksi harrastaa seksiä jos ei kiihotu eikä genitaaleissakaan tunnu miltään ja ne tuntuvat puudutetuilta? Eron jälkeen kävin baarissa. Lopetin alkoholin koska sekin lakkasi vaikuttamasta pssd:n jälkeen. Kuin joku aivojen mielihyväkeskus olisi tuhoutunut noiden lääkkeiden myötä.
Saatoin pukeutua naisellisesti ja mennä baariin silti. Joku saattoi tulla iskemään. Tunsin kantavani salaisuutta jossa toinen ei tiedä että olen täysin ilman seksuaalisuutta. Ei ole yhtään enää kipinää, kihelmöivää jännitystä toisen seurassa. On vain turra olo. Esitin vain mutta esittäminekin on yhä hankalampaa. Olen aseksuaali lääkkeiden myötä. Totesin että on helpompi olla yksin vaikka onkin yksinäinen.
Jos näen esim TV:ssä seksikohtauksen se on täysin tylsä. Voisin katsoa vaikka uutisia. En enää ymmärrä miksi ihmiset jaksavat harrastaa seksiä. Katson ihmisyyttä kuin ulkopuolelta. Ikääntyminen on helppoa näin, senkin että vanhentuvat naiset ei kelpaa, ymmärtää koska kaikki on vain lisääntymistä ja vaistoja. Minä menetin seksuaalisuuteni aikana jolloin ei biologisesti pitäisi. Olin vielä nuorehko nainen, nyt jo vuosia vanhempi. Perhettä tuskin hankin, olisin varmaan hankkinut ilman näitä lääkkeitä joita en enää edes käytä.
Harmi vaan että mieli muistaa sen. Pitkään etsin sitä palkitsevuutta saamatta sitä kokien aina oloni turhautuneeksi. Yritin mutta tajusin että turhaan. Seksihän oli yksi parhaita asioita mitä olin kokenut. Pitkään yritin harrastaa seksiä ja sain siitä lähinnä ahdistuksen siitä kuinka kehoni on tuhoutunut lääkkeiden myötä.tunnen itseni friikiksi.
Käyn nykyään töissä ja olen sisältä kuollut. Voin olla iloinen hetken ja repiä iloa jostain saavutuksista mutta tajuan kuinka tyhjää kaikki elämässä on. Liikunnasta saan jotain iloa joskus, myös syömisestä. Millään ei ole enää merkitystä. Mieleni on raiskattu koska Jokin osa ihmisyydessäni kuoli näiden lääkkeiden myötä.
Pitää vaan vissiin vuosien aikana oppia elämään tällaisena friikkinä vaikka mieli ihmisellä on evoluution takia rakennettu eri lailla. Sehän tästä tekeekin tuskaista.
Kiitokset lääkeyhtiöille! Kyllä kannatti. Ennen niitä lääkkeitä olin vielä ihminen.
Kommentit (113)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Porvoossa lääkkeet vaikuttavat eri tavalla.
No minäpä en ole Porvoosta vaan kerron ihan elämäntarinaani tilasta nimeltä pssd. Post ssri sexual dysfunction jota tutkitaan. 2019 käytön jälkeen jatkuvien seksuaalihäieiöiden riskistä tuli merkintä Euroopan lääkeviraston toimesta masennuslääkepaketteihin. Lue vaikka.
Jotkut lapsena ja nuorena näitä käyttäneet ei koskaan kehity normaalisti ja voivat kokea itsensä aseksuaaliksi.
Vaikutukdet on ohimeneviä. Lapsille noita ei edes määrätä kuten useimpia muitakaan antidepressantteja.
Lapsillekin ja ainakin nuorille määrätään masennuslääkkeitä. Kehitysiässä oleva nuori teinikin voi saada ongelmia seksuaalikehityksessä aikuisuutta kohti. Ja vaikutukset ei ole aina ohimeneviä. PSSD on oikea ilmiö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voxra tuo tunteet takaisin. Suosittelen! Minulla oli useita vuosia SRI lääkitys, joka puudutti genitaalit. Kun se vaihdettiin Voxraan, alapääkin "heräsi eloon" ...
Vierailija kirjoitti:
Voxra tuo tunteet takaisin. Suosittelen! Minulla oli useita vuosia SRI lääkitys, joka puudutti genitaalit. Kun se vaihdettiin Voxraan, alapääkin "heräsi eloon" ...
Korjaan; SSRI , siis.
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni nainen joka himoitsee miestä on häiriintynyt. Ymmärrän sen sitä kautta, että "seksiin" oppii assosioimaan läheisyyttä ja hellyyttä, mutta ei se parittelu varsinaisesti mitenkään hohdokasta ole. Ei lopulta sen kummempaa kuin masturbointikaan
Kemikaalit muuttivat sitä miten koet, mutta kyllä se himo palautuisi lääkkeiden lopettamisen jälkeen jos olisi aidosti sen arvoista. Meitä on monia, jotka eivät pidä miehiä erityisen kiinnostavina. Tervetuloa joukkoon iloiseen
Seksuaalisuus on terve ja tärkeä osa ihmisyyttä ja suvunjatkamista. Parisuhteessa myös tärkeä asia, ihana asia. Eikä millään lailla "häiriintynyttä".
Tuttu asia. Minä söin lääkettä noin 2 kk, mutta lopetin koska lääkkeen aiheuttama huonovointisuus ei tuossa ajassa edes lieventynyt, ja koska elämäntilanteeni muuttui radikaalisti parempaan päin. Masennukseni oli siis täysin työperäistä. Tuon 2 kk aikana alkoi lääkkeen aloittamisesta heti samat ongelmat, tunnottomuus ja orgasmivaikeus, sekä muutenkin haluttomuus. Onneksi lääkejakso jäi niin lyhyeksi, nyt pari vuotta sen jälkeen tilanne on palannut normaalihkoksi.
E-pillerit aiheuttivat haluttomuutta myös, mutta se ei ollut mitään noihin lääkkeisiin verrattuna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaipa tuo nyt on selvää, jos vain viitsii lukea ne varoitukset. Osalle haitat jäävät pysyviksi. Kukaan ei tule näitä haittoja korvaamaan, se on selvä. Lääkkeetön hoito on aina parempi. Etenkin, kun SSRI/SNRI lääkkeillä hoidettessa pitää hoitaa 10 potilasta, jotta 1 saa niistä hyödyn (NNT).
Eikö olekin todella sen arvoista että yksi jostain kahdeksasta saa hyödyn. Ja kaikki ne vieroitusoireetkin, mitä koin pitkän käytön jälkeen. Enkä edes kokenut että tuo lääke välttämättä säilyttä tehonsa. Kaikki ihan olemattoman hyödyn vuoksi.
Voi itku! Itselle tais tapahtua samalla tavoin! Eli n. 6 vuotta sitten vastavalmistuneena nuorehkona henkilönä sain noita mömmöjä ja ne vei seksuaalisuuteni täysin. Ennen lääkitystä kiihotuin ja innostuin helposti mutta sen jälkeen olen ollut aseksuaali. Seksihalut eivät ole palautuneet vaikka lopetin lääkkeen jo puolen vuoden käytön jälkeen juuri tuon latistuneen seksuaalisuuden takia.
Olo on kuin zombilla: ymmärtää järjellä että jotain puuttuu ja tää ei ole normaalia, mutta tunnetasolla ei osaa kaivata tuota "puuttuvaa palikkaa" koska ei tunne enää himoja eikä kiinnostusta. Ei viitsi aloittaa edes mitään ihmissuhdetta kun ei koe mitään "kipinöitä".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaipa tuo nyt on selvää, jos vain viitsii lukea ne varoitukset. Osalle haitat jäävät pysyviksi. Kukaan ei tule näitä haittoja korvaamaan, se on selvä. Lääkkeetön hoito on aina parempi. Etenkin, kun SSRI/SNRI lääkkeillä hoidettessa pitää hoitaa 10 potilasta, jotta 1 saa niistä hyödyn (NNT).
Eikö olekin todella sen arvoista että yksi jostain kahdeksasta saa hyödyn. Ja kaikki ne vieroitusoireetkin, mitä koin pitkän käytön jälkeen. Enkä edes kokenut että tuo lääke välttämättä säilyttä tehonsa. Kaikki ihan olemattoman hyödyn vuoksi.
Ironisinta on että haitatkin voi aiheuttaa tuskaa mitä lääkkeillä aluksi pyritään pakoon. Ja se jälkikäteistuska voi olla paljon suurempaa kun joutuu kohtaamaan keinotekoisia seurauksia kehon kemioiden sotkemisesta. Olen huomannut että ihan kunnon ruokavalio, itsestä huolehtiminen, puhuminen, trauman läpikäynti, tunteiden hyväksyntä ja kohtaamisen opettelu ja muu toimii. Kontakti ihmisiin, eläimet, luonto, hyvinvointia lisäävät keinot, merkityksellisyyden etsiminen. Kasvaa myös tietoisuus tunteista ja selviytymiskeinot eri tavalla. Ei tarvi mitään keinotekoista buustia. Kyllä olin aivopesty kun näihin aloin, rehellisesti sanottuna.
Enkä koske mihinkään enää. Ymmärrän jos joku kokee hyötyä, mutta kiitos riitti.
Kai ihmisyys nyt muutakin on kuin seksiä sentään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aseksuaalisuus ei tarkoita sitä, että ei kokisi omaa sukupuoltaan tai ei olisi ylipäätään ihminen. Voi kokea vahvaa naiseutta ja/tai naisellisuutta ja silti olla haluamatta seksiä. Lisäksi voi hyvinkin olla ihminen ja samaan aikaan kokematta halua seksiin.
Totta, mutta ap:n tilanne eri.
Niin mielestänikin, mutta ap kuvaan kokemustaan aseksuaalisuudne kautta.
Vierailija kirjoitti:
Kai ihmisyys nyt muutakin on kuin seksiä sentään.
Uskon että pssd on laajempi ilmiö. Olen muuttunut sen myötä muutenkin. Ei se ole psyykessä niin yksinkertaista että yksi tärkeä asia napsaistaan pois ja sitten vaan kaikki on hyvin kun keskittyy muuhun.
Puhumattakaan treffailusta ja kumppanin hankinnasta. Siitä on tullut helkkarin outoa ja se on ajanut minut yksinäisyyteen. Olin ennen hyvin parisuhdekeskeinen ihminen. Sanon suoraan: kumppani ei jaksanut enää tilaani ja seksittömyyttä.
Terapiakaan ei auta koska terapeutilla ei ole käsitystäkään mitä tämä on. Tunnen niinkuin eläisin elämässäni koe-eläimenä seurauksia lääkkeen käytöstä, kemikaalin käytöstä jossa tunnen että asiat ei ole enää normaalisti sen jälkeen. Kehoni on ihan vieras.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aseksuaalisuus ei tarkoita sitä, että ei kokisi omaa sukupuoltaan tai ei olisi ylipäätään ihminen. Voi kokea vahvaa naiseutta ja/tai naisellisuutta ja silti olla haluamatta seksiä. Lisäksi voi hyvinkin olla ihminen ja samaan aikaan kokematta halua seksiin.
Voi tarkoittaa. Mutta siis ongelma on että en ole tyylipuhtaasti aseksuaali vaan seksuaalihäiriöitä saanut joka voisi nykyään siksi lukea itsensä aseksuaaliksi. Olen vastentahtoinen aseksuaali ja haluaisin haluta. Kyse on eri asiasta. Kyllä minäkin voin laittaa vaikka mekon päälle ja kokea olevani naisellisempi mutta toisaalta olen kokenut itseäni sukupuolettomammaksi suhteessa josta tuli kaverisuhde jossa hengattiin ja heitettiin vitsiä mutta mies nainen jännite aspekti lähti pois. Ongelma on se että seksi ei tunnu miltään joten se on karistanut minusta osan pois mitä koin ennen.
Et ole aseksuaali, vaan sinulla on seksuaalisuuteen/sukuelinten tuntoaistiin liittyvä häiriö.
Seksuaalisuus ja sukupuoli eivät liity toisiinsa. Se, että ei halua jotain miestä naisena, ei tarkoita sitä, että olisi sukupuoleton. Mikä ihme on mies-nais-jännite?? On kyllä seksuaalista jännitettä kahden ihmisen välillä. Sekoitat oudosti seksuaalisuuden ja sukupuolen toisiinsa. Sukupuoli on olemassa ilman seksuaalisuuttakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aseksuaalisuus ei tarkoita sitä, että ei kokisi omaa sukupuoltaan tai ei olisi ylipäätään ihminen. Voi kokea vahvaa naiseutta ja/tai naisellisuutta ja silti olla haluamatta seksiä. Lisäksi voi hyvinkin olla ihminen ja samaan aikaan kokematta halua seksiin.
Voi tarkoittaa. Mutta siis ongelma on että en ole tyylipuhtaasti aseksuaali vaan seksuaalihäiriöitä saanut joka voisi nykyään siksi lukea itsensä aseksuaaliksi. Olen vastentahtoinen aseksuaali ja haluaisin haluta. Kyse on eri asiasta. Kyllä minäkin voin laittaa vaikka mekon päälle ja kokea olevani naisellisempi mutta toisaalta olen kokenut itseäni sukupuolettomammaksi suhteessa josta tuli kaverisuhde jossa hengattiin ja heitettiin vitsiä mutta mies nainen jännite aspekti lähti pois. Ongelma on se että seksi ei tunnu miltään joten se on karistanut minusta osan pois mitä koin ennen.
Eikä todellakaan tarkoita! Aseksuaali ei tarkoita, että aseksuaalinen henkilö olisi sukupuoleton ja epä-ihminen. Ota käsitteet haltuun!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voi itku! Itselle tais tapahtua samalla tavoin! Eli n. 6 vuotta sitten vastavalmistuneena nuorehkona henkilönä sain noita mömmöjä ja ne vei seksuaalisuuteni täysin. Ennen lääkitystä kiihotuin ja innostuin helposti mutta sen jälkeen olen ollut aseksuaali. Seksihalut eivät ole palautuneet vaikka lopetin lääkkeen jo puolen vuoden käytön jälkeen juuri tuon latistuneen seksuaalisuuden takia.
Olo on kuin zombilla: ymmärtää järjellä että jotain puuttuu ja tää ei ole normaalia, mutta tunnetasolla ei osaa kaivata tuota "puuttuvaa palikkaa" koska ei tunne enää himoja eikä kiinnostusta. Ei viitsi aloittaa edes mitään ihmissuhdetta kun ei koe mitään "kipinöitä".
Kiitos kokemuksesi jatkamisesta. Uskon meitä olevan enemmän kuin luulisi vaikka tätä vähätellään. Me olemme eräänlainen Prozac/SSRI-sukupolvi mille näitä on määrätty paljon. T. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aseksuaalisuus ei tarkoita sitä, että ei kokisi omaa sukupuoltaan tai ei olisi ylipäätään ihminen. Voi kokea vahvaa naiseutta ja/tai naisellisuutta ja silti olla haluamatta seksiä. Lisäksi voi hyvinkin olla ihminen ja samaan aikaan kokematta halua seksiin.
Voi tarkoittaa. Mutta siis ongelma on että en ole tyylipuhtaasti aseksuaali vaan seksuaalihäiriöitä saanut joka voisi nykyään siksi lukea itsensä aseksuaaliksi. Olen vastentahtoinen aseksuaali ja haluaisin haluta. Kyse on eri asiasta. Kyllä minäkin voin laittaa vaikka mekon päälle ja kokea olevani naisellisempi mutta toisaalta olen kokenut itseäni sukupuolettomammaksi suhteessa josta tuli kaverisuhde jossa hengattiin ja heitettiin vitsiä mutta mies nainen jännite aspekti lähti pois. Ongelma on se että seksi ei tunnu miltään joten se on karistanut minusta osan pois mitä koin enn
En minä ole sanonut olevani sukupuoleton. Mutta minä aloin kokea suhteessa sitä että olen sukupuoleton vähän. Enkä nainen samallalailla enää. Sinä et voi määritellä sitä miten minä sukupuoleni koen. Jos minä koen oloni vähemmän naiselliseksi tai naiseksi seksuaalihäiriöiden jälkeen, sitten koen. Olen nainen edelleen jollain mittapuulla jolla on omalla laillaan mutiloidut sukuelimet ja lääkkeen muuttama tunne-elämä seksuaalisuusmielessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aseksuaalisuus ei tarkoita sitä, että ei kokisi omaa sukupuoltaan tai ei olisi ylipäätään ihminen. Voi kokea vahvaa naiseutta ja/tai naisellisuutta ja silti olla haluamatta seksiä. Lisäksi voi hyvinkin olla ihminen ja samaan aikaan kokematta halua seksiin.
Voi tarkoittaa. Mutta siis ongelma on että en ole tyylipuhtaasti aseksuaali vaan seksuaalihäiriöitä saanut joka voisi nykyään siksi lukea itsensä aseksuaaliksi. Olen vastentahtoinen aseksuaali ja haluaisin haluta. Kyse on eri asiasta. Kyllä minäkin voin laittaa vaikka mekon päälle ja kokea olevani naisellisempi mutta toisaalta olen kokenut itseäni sukupuolettomammaksi suhteessa josta tuli kaverisuhde jossa hengattiin ja heitettiin vitsiä mutta mies nainen jännite aspekti lähti pois. Ongelma on se että seksi ei tunnu miltään joten se on karistanut minusta osan pois mitä koin enn
En ole väittänyt että aseksuaali on jonkinlainen. Aseksuaaliksi itsensä lukevat voi kokea itsensä eri tavoin ja voi kokea itsensä mieheksi tai naiseksi vahvasti. Minä olen KUIN aseksuaali nykyään jossain merkityksessä, mutta en identifioidu aseksuaaliksi. Mitä ihmettä nyt?
Syökää sinkkiä se buustaa naisenkin testosteronia, keho muuttaa muotoaan ja karvat kasvaa.. helokkiöljy saa herkistymään, mm. pms oireet vahvistuu. Eiköhän noilla härnäämällä keho vähän herää.
Enkä viittaa että kukaan on epäihminen. Siltä vain minusta tuntuu kun olen ajautunut tilaan mitä niin harva ymmärtää. Semmoiseksi ulkopuoliseksi seuraajiksi joka on erilainen. En halua ketään aseksuaalia loukata. Jokainen kokee itsensä eri tavoin. Jollekin myös ilman seksuaalisuutta eläminen on ok, minulle se taas ei ole ok.
Ymmärrän tuskasi. Tosin itselläni ei vienyt masennuslääke vaan hormoniehkäisy. Niin järjettömältä kuin se tuntuukin. Mutta kaikki tuo puutuneisuus, en tunne omaa kehoani enää, on niin tuttua. Kun ensin ollut seksuaalinen olento ja yhtäkkiä ei enää olekaan, niin se mielettömän hirveä tunne.
Eikä kyse edes ole pelkästään seksistä. Siihen liittyy kaikki tunteet. Innostus, ilo yms. Olet vain suorittava kone, päässä pelkkää harmaata mössöä.
Oma tilanteeni tuskin jää pysyväksi. Mutta tulipa tällainenkin tila koettua.
Täällä yksi jolla samanlaisia ongelmia. Lääkkeitä olen syönyt minäkin. Osaat hyvin kuvata tätä tilaa, mikä minullakin on. Ja tosiaan muistan vielä miltä kosketus ennen tuntui. Nyt ei mitään. Tsemppiä sinulle, toivon niin, että tämä asia joskus tulisi yleiseen tietouteen, eikä ihmisiä turhaan kemiallisesti kastroitaisi enää.