Nuoret pakenevat Nordeasta
Miksi nuoret eivät kestä edes vuottakaan heillä töissä? Mikä yrityksessä on vialla? Onko jollain jakaa omakohtaisia kokemuksia kyseisestä yrityksestä?
Kommentit (444)
Mihin nämä nuoret pakenevat, johonkin aidatulle leirille?
Vierailija kirjoitti:
Olin Nordealla töissä 33vuotta.
En kyllä päivääkään vaihtaisi pois.
Hyvä työnantaja.
Terv. Pirteä eläkeläinen ja tyytyväinen eläkkeeseen.
Olit pikkasen pidempään, minä olin 29vuotta.
Kyllä oli hyviä etuuksia.
Hyvä paikka oli olla töissä.
Tuttava kävi syöpätaistelua ja voitti. Itkettiin ilosta yhdessä.
Pidettiin sitä silloin kovana vastoinkäymisenä. Hän sit sekaantui näihin ja kertoi sen esimiehen kyykyttämisen olleen paljon pahempaa kuin mikään syöpä.
Nordeahan ei koskaan julkaise lukuja lähtevistä työntekijöistä, enpä ihmettele yhtään näitä lukiessa miks on näin
Kun noihin esimiehiin tuol tutustuu lähemmin niin sen jälkeen ne Halloweenin kyttyräselkäiset noita-akatkin valosilmineen näyttää kauniimmilta nauruineen
Työntekijä on kuin lelu tuol, jonka on oltava helposti ja nopeasti käytettävissä
Pehmeitä puheita, asiantuntijuus taapertamista. Mun vauvakin liikkuu nopeemmin
Vierailija kirjoitti:
Tuttava kävi syöpätaistelua ja voitti. Itkettiin ilosta yhdessä.
Pidettiin sitä silloin kovana vastoinkäymisenä. Hän sit sekaantui näihin ja kertoi sen esimiehen kyykyttämisen olleen paljon pahempaa kuin mikään syöpä.
Ihmettelin kanssa omakohtaisesti et miksi multa lähtee niin paljon ylimääräisiä hiuksia, eka luulin et se oli takuulla syöpää, mut se olikin sit työperäistä stressiä Nordeasta
Uutena työntekijänä mun perehdytys muistutti lukion nöyryyttäviä nasujaisia ainakin mitä tulee nöyryyttämiseen
Poliisi: Nordean nasujaiset alkoivat taas- älä mene
Uusi työntekijä, varaa loppuvuoden nöyryytysrituaali Nordeasta nyt! Ennakkolipuista on kaikki vielä jäljellä!
Vierailija kirjoitti:
Mihin nämä nuoret pakenevat, johonkin aidatulle leirille?
Sinne minne pohjoiskorealaisetkin
Mun ilona oli pakeneminen. Se toi mulle lohtua enemmän kuin mikään muu kestääkseen sen mitä kestin. Valehtelin läheisilleni kaiken olevan kunnossa, vaik mikään ei ollut. Hymyilin vaik sisällä muhun sattui lujaa. Se ei vaan loppunut se kipu. Nukahdin keskellä päivää kun väsyin niin etten edes herännyt vaik kello soi. Tästä väsymyksestä tuli tapa ja ainoa mitä pystyin tekee oli et päästän irti koko lafkasta.
Mä en voinut puhuu kellekkää mun tuntemuksista, olin ihmisten keskellä mut todellisuudessa olin aina yksin Nordeassa.
Tuolkin oli semmosii hyväksikäyttäjii et ne liimautuu suhun niin kauaks aikaa kii kunnes saavat susta jtn itselleen ja sitten heittävät pois kuin räsynuken.
Oman arvonsa tuntevan on mahdotonta kunnioittaa näiden etiikkaa, kun käytännössä sitä ei vaan ole millään mittarilla.
Vuosia sitten yrityspankin puolella työskenteleviä sai joskus edes kiinni, nyt ei mitään edes reagoida
Suomen tekijöiden työaika menee puolalaisten kysymyksiin vastaamiseen, "lähetetäänkö kirje?" No miettisit itse
Vierailija kirjoitti:
Suomen tekijöiden työaika menee puolalaisten kysymyksiin vastaamiseen, "lähetetäänkö kirje?" No miettisit itse
Kuulostaa tosi ammatillisesti kehittävältä hommalta just joillekin korkeakoululaisille :D
Eikä! Mitä mä just luin :D :D?!?