Helmimussukat06

Lyönkö vetoa, että istut kyttäämässä keskustelua kieli pitkällä...?



Toivonkin todella, että pysyt poissa! Ei keskustelun henki ainakaan ole sinun osallistumisellasi parantunut, päinvastoin. Kärkkäästi olet kommentoinut joka asiaa ja aina " maalaisjärkeen" vedoten. Itse imetin kyllä poikaani 6 kk ja ihan sekä maalaisjärjellä että suositusten mukaan mentiin siinäkin asiassa. Sinullehan nuo kaksi ovat täysin eri asioita.



Come on, käy taisteloon kanssain!!

eihän toi nyt voi olla totta??? Voi elämä...

Senorita:

Come on, käy taisteloon kanssain!!

Senorita, pliis. Vaihtakaa sähköpostiosoitteita ja käykää taisteloa sen välityksellä.

KL.

Kaalilaatikko:

Senorita:

Come on, käy taisteloon kanssain!!

Senorita, pliis. Vaihtakaa sähköpostiosoitteita ja käykää taisteloa sen välityksellä.

KL.

Ei, oikeasti en halua mitään taistelua. I just want peace and understanding. Enkä halua olla missään henkilökohtaisessa yhteydessä niiskun kanssa. Kaikella hyvällä vaan sanon näin. En vain kyllä voi ymmärtää miten tähänkin ketjuun piti linkittää jotain ikivanhoja taisteluketjuja? Mitä sinä haet niisku näillä? Mitä sä kuvittelet voittavasi? Tuleeko susta parempi ihminen näin?

Fassilooran puolesta vaan surettaa. Kun hänet pitää sitten yhdistää minuun eikä meillä kahdella ole mitään tekemistä toistemme kanssa. Toivon, että te muut ymmärrätte tämän ainakin!

Onhan tää kyl hassua, ku käy ajatellee, et onko tääl kaikki ihan oikeesti kuitenkin aikuisia tyyppejä? Mä kans ehdotan, et jätätte kaiken ton taaksenne tai ainaki säästätte muut siltä...



Senjorita(vai mikä hää lienikää)jos et muuten tänne kirjata, ni ilmeisesti luet ahkerasti näit ku heti löysit tiesi keskuuteemme ku vihjaattii yhteydestä? Voi olla, että sattumaa, mut...



No joo... Mitäs jos jatkatte tota edes aihe vapaalla tai jotai? Sinne kyl varmasti tulee keskustelua, ni sinne vaa!

Senjorita(vai mikä hää lienikää)jos et muuten tänne kirjata, ni ilmeisesti luet ahkerasti näit ku heti löysit tiesi keskuuteemme ku vihjaattii yhteydestä? Voi olla, että sattumaa, mut...



-- kuten mä kirjoitin, niin mä olen seurannu näitä keskusteluja jo vuoden verran ainakin ihan siitä yksinkertaisesta syystä, että mulla on kohta vuoden vanha poika (+ kaks vanhempaa lasta). Että kyllä mä käyn täällä aika ahkerasti, ainakin 3-4 kertaa viikossa luen näitä pinoja. Muutenkin roikun täällä Vauvalla ja kaikki erityisesti kiinteät-imetyskeskustelut ovat lähellä sydäntä... Tunnustan olevani imetyksen kiihkeä puolustapuhuja vaikken olekaan kaikkia kolmea lastani imettänyt! Ja sit olen vähän tällainen, että meen herkästi mukaan ja alan puolustaa jotain henkilöä jos satun oleen samaa mieltä kuin hän...

Enkä yleensäkään pidä mistään imetysfasisti sanoista yms.



--- Enkä TODELLAKAAN aio tästä aiheesta aloittaa mitään taistelua ainakaan millään aihe vapaalla. Niisku saa vapaasti niin tehä jos haluaa.

Taas pitkästä aikaa siis!



Minttu täytti eilen 1v. Juhlat oli sunnuntaina, johan oli bileet! Mutta Minttu nautti ihan hirveesti. Vaikkei nukkunut sinä päivänä kun 45min. päikkärit niin jaksoi koko päivän riehua ja juhlia. Mutta sitten heti maanantaiaamuna iholle nousi nokkosihottumaa mikä ei helpottanut millään. Vielä tänä aamuna oli iho ihan läikikäs ja punainen. Käytin sitten tänä iltana lääkärissä ja korvatulehdushan se siellä oikeassa korvassa oli. Saatiin taas antibiottia ja ataraxia kutinaan. Mintulla putkitettiin korvat vajaa 7kk vanhana. Korvatulehdukset helpotti muutamaksi kuukaudeksi, mutta alkuvuosi on nyt ollut huono. Keuhkoputkentulehdus ja kaksi korvatulehdusta on tämän vuoden saldo. Ja sitten oli vielä yksi aika sitkeä mahatauti. Mintun veli sairastaa samaan tahtiin. Ja mun pitäs lähteä ensi kuun viides päivä töihin. Vähän hirvittää. En ole kolmeen vuoteen tehnyt töitä, paria pientä pätkää lukuunottamatta. Harmittaisi heti jäädä saikulle lapsien kanssa. Noh, miehen kanssa vuoronperään! Ja lapset tietenkin etusijalla!



Tasan vuosi sitten synnärillä vannoin etten ikinä tee enää lapsia, mutta niin se on taas vauvakuume minullakin. Oikein menin vihreäksi kateudesta kun luin joidenkin helmiksien olevan taas jo raskaana. =) Tai en nyt ihan, mutta melkein. Ihan iloinen olen kaikkien odottavien puolesta! Mutta mies ei halua enempää lapsia, joten täytyy minun kai tyytyä kohtaloon. Tai siis katsotaan nyt parin vuoden päästä saako sen taivuteltua vielä yhteen. Se kun sitten jää pakostakin viimeiseksi. Sitten olisi kolme sektiota takana ja lääkärit ei minulle enempää suosittele! Enkä kyllä nyt tiedä jaksaisinko kolmatta. Lapsilla ei ole kun 1v7kk ikäeroa. Ja tuntuu, että nyt alkaa vasta elämä " helpottumaan" kun Minttu on isompi. Eli mulla on nyt 1v tyttö ja 2v7kk poika. Ihana taistelupari! Tappelee joka asiasta, mutta silti on rakkaita toisilleen!



Täytyy lopetella!



sitruuna ja mukulat!

Meil onki näköjää saman ikäset muksut :) Mul vaa on tosiaa 2 tyttöö... Taistelutki kuulostaa tutulta ;)

Mä en voi uskoa silmiäni! Miten joku (=Niisku) jaksaa edelleen vetää näihin uusiin pinoihin vanhoja juttuja (esim. imetys/kiinteät), jotka ei mitenkään liity tän hetken elämään. Miksi ihmeessä? Ja oikein linkit ja kaikki. Se Aihe Vapaan linkki oli kyllä ihan mielenkiintoinen (kiitos siitä), koska en aiemmin tiennytkään, että olen päässyt ihan Aihe Vapaalle ruodittavaksi. Saavutushan sekin =)



Milläköhän mä nyt voisin todistaa, ettei mulla ole muita kuin tämä yksi nikki? En ole Senorita, enkä tunne häntä. Mä olen käynyt näillä Vauva-lehden sivuilla n. 5 vuotta eli siitä lähtien, kun esikoinen alkoi olla haaveena, enkä ole koskaan ennen kokenut täällä tälläistä henkilökohtaista " kiusaamista" jonkun ihmisen taholta. Vaikka mullakin (niin kuin varmaan kaikilla muillakin) on myös muuta elämää näiden nettisivujen lisäksi, ehdin ja haluankin käydä pinot päivittäin lukemassa ja kirjoittamassa silloin kun on kerrottavaa. Nyt alkaa kuitenkin tulla sellainen olo, että en viitsi kohta täällä enää käydä, kun ei tiedä, koska Niisku on täällä taas ilahduttamassa muita/mua. Mä olisin tosi iloinen, jos Niisku ei enää mainitsisi mua kirjoituksissaan. Varsinkin se tuntuu tosi ikävältä, kun mäkin kirjoitan tänne asioitani, niin koskaan ei voi tietää, mitä Niisku alkaa niistä myöhemmin kaivella. Pitäis varmaan pysyä jollain " Mukava ilma tänään" -tasoisessa keskustelussa, mutta olen aika avoin ihminen ja mielelläni tänne kirjoitan, jos on ollut esim. huono päivä tai jotain muuta mieltä painavaa. Niin kuin useimmat muutkin tekevät. Ja sitten näitä juttuja lukee myös yksi ihminen, joka ilmeisesti haluaa savustaa mut ulos täältä ja tallettaa varmaan kaikki mun kirjoitukset jonnekin, että voi sieltä sitten aina tilaisuuden tullen laittaa oikein linkin kanssa, mitä se Fassiloora nyt oikein kirjoittikaan. En tajua...



T:Fassiloora



PS. Helmi heräsi tänään päiväunilta n. klo 16, jolloin suljin tietokoneen. Se oli suljettuna siihen asti, kunnes vein Helmin yöunille klo 21 ja aloin katsomaan O.C.:tä. Mies avasi silloin koneen ja mä tulin tähän 22.30 maissa. No, en voi sitä todistaa, joten uskokaa, ketä haluatte...

Täällähän on taas tiivis tunnelma...iiks...



Mekin saatiin pojan yks vee kuvista koevedokset ja tänään sitten tehtiin tilaus. Raasu oli joka kuvassa ihan totinen vaikka muuten on sellainen virnuilija ja iloinen mies :) Hyviä kuvia kyllä olivat kaikki.



Meillä nuha edelleen jatkuu, tai sellainen räkäinen meininki ja hieman vielä yskää. Vaunuilua ei olla harrasteltu ja muutenkin yritetty välttää tuolla pakkasessa kulkua. Jospa se tästä pikkuhiljaa.



Meillä Eetu ottaa jo useampia askeleita ja voi että sitä ylpeää ilmettä kun hän kävelee! Ihan tippa linssissä itsekin seurataan kun meidän vauvasta on tullut iso mies :D Puhua pulpattaa jotain ihan epämääräistä ja välillä sanoo isoon ääneen JOOOO. Osoittelee kokoajan ympäriinsä ja pitää aina selittää mikä osoituksen kohde on.



Ruoan kanssa on sitten vaihteeksi takuttu kun on tämä nuhameininki. Kaikki pitää soseuttaa tosi hyvin ja hyvä jos silti pysyy sisällä. Yritetty sitten antaa enempi jukurtteja ja maitoa, saa edes nestettä enemmän. Virtaa kyllä pikku-ukkelilla riittää eli eipä tuo hirmu sairas ole. Meillä hyvin alkanut " normaali" maito kokeilukin jäi sitten tuon nuhan vuoksi, ei viitsinyt ärsyttää enempää. Kylläpä tässä vielä ehtii totutella.



Mulla olis toukokuussa töihin meno, palaveri huomenna pomon kanssa. Vähän alkaa jänskättää kun on uusi työpaikka odottamassa. Työkavereista onneksi tunnen suuren osan entisen työpaikkani ansiosta.



Onnittelut muuten kaikille syntymäpäiväsankareille! Kohta se on helmikuu ohi :)



Anoppikeskustelusta sen verran, että meillä oli anoppi aluksi ihan säätömeininki päällä. Nyt on jo rauhoittunut, mä kai kiristelin hampaitani sen verran suureen ääneen, että ajatteli ettei kannata ärsyttää. Se nyt vaan on luonnostaan sellainen hössääjä, pitäis ymmärtää ettei se sille mitään voi...otti vaan joskus niin penteleesti pattiin.



Haudataanpas nyt sotakirveet ja nautitaan näistä pakkasista...



Terkuin Sasuliini ja Eetu.

...onpas täällä mennyt meno kiihkeäksi. Tosi surullista että täällä, minkä pitäisi olla vertaistuki, aletaan kääntyä toisia vastaan. Olen yhä sillä linjalla että meittiä kun on monenlaisia niin myös toimintatapoja on monenlaisia. Eikö se ole rikkaus?



Meillä nyt sitten on annettu periksi ja yöimetys on palannut mukaan kuvioihin. Väsymys siinä pisteessä että mulla ei koskaan aamuisin ole kovin tarkkaa muistikuvaa yön tapahtumista. No, ei kai tuo enää koululaisena tissiä liruta...



Vähän on takunnut nämä päivät kun Hertan kanssa en uskalla kovilla pakkasilla ulkoilla.Palellutti poskensa pahasti edellisten pakkasten aikana vaikka käveltiin vain seurikselle (10 min.) Päikkärit nukutan kumminkin hyvin vuorattuna ulkona, koska sisällä ei osaa nukkua.



Syöntipuuhat on vähän parantuneet pitkästä aikaa. Menee purkkiruuat ja itse tekemät. Olen antanut Aurajuustokeitosta tonnikalapastaan. Jos meillä muilla on kiinteää, niin lisään vähän maitoa ja pistän sauvasurvimella kaiken mukavaksi mössöksi. Jonkun aikaa ollessaan kipeä ei mennytkään muu kuin tissi ja leipä. 1-vuotis neuvolassa Hertta oli mennyt vähän painonsa kanssa miinuksen puolelle joten yritän nyt antaa sille mitä vain syöpi. Eihän Hertta mikään mahdottoman pitkäkään ole , olikohan 74 cm. Puolivuotiaana oli michelinmies, ei uskois!



Anoppi onkin sitten tarina erikseen! Nyt on vähän rauhoittunut kun ei asuta enää liian lähellä. Olisi tosin halunnut että rakennetaan niiden tontille, mutta siinä tein ehkä elämäni parhaan ratkaisun. Ei pitäisi valittaa sillä auttavat meitä hirmusesti kaikin puolin, mutta ei ole aina helppoa ottaa ainakaan liiallista apua vastaan. Muunmuassa kerran oli leikannut mun ihanan helpostipyyhittävän pöytäliinan kahtia kun sen mielestä se oli niin parempi...Muista hommista en viitti edes aloittaa etten tule vihaiseksi!



Peace and Love Sisters!



Noora