Lue keskustelun säännöt.
Huokuuko ihmisten ystävällisyys tai pahuus jotenkin ulospäin niin että herkät ihmiset vaistoavat sen?
03.11.2024 |
Pakko oli tehdä aloitus kun asia on mielen päällä. Samalla opiskelukurssilla oli eräs henkilö joka oli aikanaan pahasti koulukiusattu, kuulin vasta jälkikäteen asiasta. Kurssilla oli varmaan kolmekymmentä ihmistä, mutta hän hakeutui aktiivisesti tiettyjen ihmisten seuraan (eri porukoista, jos niitä nyt voi porukoiksi sanoa), tiettyjen taas ei. Ne joiden kanssa hän viihtyi, ovat osoittautuneet omastakin mielestä aidosti mukaviksi ihmisiksi.
Voi kuulostaa aivan hullulta keittiöpsykologialta, mutta voiko tällainen ihminen nähdä jotenkin ihmisten läpi paremmin kuin muut+
Kommentit (225)
Semmonen kirja on ku Gift of Fear jonka on kirjoittanut FBI psykologinen profiloija. Sen mukaan ihmisen vaisto on AINA oikeassa. Kannattaa lukea. Youtubessa löytää joitakin jätkän koulutuksia, jotka on mielenkiintoisia myös.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä aistin. Joskus työpaikalla on sellainen tilanne ja olosuhteet, etten pysty välttämään niitä ihmisiä, joiden lähellä en haluaisi olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut monin tavoin kiusattu ja huonosti kohdeltu. Se on tehnyt minusta herkemmän. Ilkeitä ihmisiä on paljon. Mun pitäisi kasvattaa kuorta hiukan.
Olen todella herkkä ihmisille. Saatan menettää yöunet ja tulla levottomaksi. Jos tapaamisesta jää huono fiilis. Se voi olla ilkeä sana tai ilkeä äänenpaino. Jos en mieti tapaamista sen enempää ja on kevyt olo, se tarkoittaa hyvää.
Joskus tunnen kehossa ikäviä tuntemuksi toisen ihmisen lähellä. Niska jännittyy, tai mahassa tuntuu pelko. Joskus tunnen limanvihreää väriä, mätää ihmisen ympärillä.Ihmisen ympärillä on aura. Siinä näkyy tunnetilat ja sairaudet. Joistain ihmisistä tulee vain mieleen, että on pieni masennus tai taipumusta alkoholinkäyttöön. Olen käynyt Tinder-treffeillä ja vaikeaa on ollut. Löytyisi ihminen, josta ei tule n
Väitän etten ole. Olen innostunut ja nostan keskustelun liekkeihin. Haluan nähdä muiden menestyvän. Autan ja tuen muita, koska haluan itselleni samaa.
Mutta joo, mutta on pyrkimyksenä löytää ihminen, josta ei tule negatiivisiä tunteita.
Saan siis joistain ihmisistä mielikuvia. Liman vihreä räkäinen on yksi. Toinen on kuiva juustomainen reikäinen, huokoinen. Jostain tulee teräviä välähdyksiä. Sitten on sellainen jytinä heiluminen, muljahtelu, matto vedetään alta. (Tästä mietin, että usein näillä alkoholitaustaa, tai juovat itse.)
Eräs ystäväni valaistui pari vuotta sitten. Sen jälkeen lähes joka kertaa kun tapaamme, joku tuntematon alkaa puhumaan hänelle hyvässä hengessä niitä näitä. Hän on kuin magneetti joka vetää puoleensa ihmisiä ja hyvää mieltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Semmonen kirja on ku Gift of Fear jonka on kirjoittanut FBI psykologinen profiloija. Sen mukaan ihmisen vaisto on AINA oikeassa. Kannattaa lukea. Youtubessa löytää joitakin jätkän koulutuksia, jotka on mielenkiintoisia myös.
On. Ja meidän ympärillä on todistetusti aura. Aurat ovat erivärisiä ja niistä näkyy myös sairaudet. Ehkä jotenkin aistin sen.
Vierailija kirjoitti:
Eräs ystäväni valaistui pari vuotta sitten. Sen jälkeen lähes joka kertaa kun tapaamme, joku tuntematon alkaa puhumaan hänelle hyvässä hengessä niitä näitä. Hän on kuin magneetti joka vetää puoleensa ihmisiä ja hyvää mieltä.
Kiva. Minä lähinnä välttelen kadulla epämiellyttäviä ihmisiä. Huumeidenkäyttäjiä on paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole ikinä nähnyt mitään auroja ihmisten ympärillä, enkä haluaisi nähdäkään.
Vierailija kirjoitti:
Helppo naureskella, mutta kyllä intuitio monesti pitää paikkaansa.
Ei ole olemassa intuitiota. On kyse eleistä ja äänensävyistä, jotka ihminen huomaa, mutta ei tajua tietoisesti huomanneensa. Siksi puhutaan intuitiosta, vaikka kyse on vain havainnoinnista. Tämän todistavat jo lukuisat haastattelut, joissa jonkin ikävän tapahtuman jälkeen naapurit toteavat, että ei olisi voinut arvata, tekijä oli niin mukava jne. Samoin ihminen kiinnittää huomiota sellaiseen, missä osuu oikeaan, ei erehdyksiinsä. Vaikka yhdeksän kertaa kymmenestä olisi väärässä, ihminen muistaa vain sen yhden kerran, kun sattui ajattelemaan toisesta ihmisestä negatiivisesti ja tämä osoittautuikin epäluotettavaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei intuitiossa ole mitään yliluonnollista. Eläimet vaistoavat asioita herkemmin, eikä kukaan tule urputtamaan, että ovat sekopäitä ja että ei tuollainen ole mahdollista. Ihmisen kyky ajatella ehkä heikentää muita vaistoja, jotka eläimille ovat ihan luonnollisia. Kiusatulla on ehkä pakosta kaikki aistit herkistyneet, koska aina pitää olla valppaana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on vahva intuitio. Se helposti varoittaa ja on vain harvoin väärässä. Minulla on myös kiusaamistaustaa.
Voi kyynel 😢. Heitettiinkö penaalisi roskikseen ala-asteella?
Tässä elävä todiste siitä, että kiusaaja ei välttämättä muutu miksikää aikuistuttuaan. Kerran kiusaaja, aina kiusaaja. Toivottavasti sinulla ei ole lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ole ikinä nähnyt mitään auroja ihmisten ympärillä, enkä haluaisi nähdäkään.
Joidenkin ihmisten lähellä on todella hyvä olla. Kerran Lontoon metrossa menin samaan hissiin jonkun aasialaisen papin kanssa. Hänellä oli kaksi henkivartijaa. Minun tuli valtavan hyvä olo hänen lähellään. Rakkaus täytti minut (oli komea, mutta ei ollut seksuaalista). Pyhillä ihmisillä kuten Jeesuksella tai Äiti Teresalla on ollut monen kilometrin pituinen aura.
En näe, mutta luulen tuntevani herkästi tuon auran.
Ystävällisyys joillakin tuntuu olevan tekopyhää (ei oikea, eri motiivit) tai sitten muodon vuoksi ollaan siinä paikassa ystävällisen oloisia. Onko joku aidosti ystävällinen tai ns. auttava, väärin ei saisi auttaa. Osa saa palkkaa että auttanut muita jossain tai sitten luonut lisää ongelmia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei voi nähdä läpi. Voi nähdä vain sen, mitä silmä erottaa ja korvat kuulee. Toiset osaa tulkita paremmin niitä ilmeitä ja eleitä, mitä toisella on. Toiset ei välttämättä edes rekisteröi samoja asioita, kuten mikroilmeitä.
Mm. traumat opettaa meitä tehokkaasti tällaiseen (yli)tulkintaan. Luonto huolehtii siitä, ettei ihminen tai eläin joutuisi enää samaan tilanteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Ystävällisyys joillakin tuntuu olevan tekopyhää (ei oikea, eri motiivit) tai sitten muodon vuoksi ollaan siinä paikassa ystävällisen oloisia. Onko joku aidosti ystävällinen tai ns. auttava, väärin ei saisi auttaa. Osa saa palkkaa että auttanut muita jossain tai sitten luonut lisää ongelmia.
Tällaista teeskenneltyä pyyteetöntä rakkautta ja ystävällisyyttä kohtaa usein hörhöpiireissä ja henkilöpalvontakulteissa. Ihan jäätävää menoa, jossa takana on vaikeamuotoista narsismia ja kieroutuneinta mahdollista hyväksikäyttöä.
Minuun tarttuu aina innokkaasti ne ikävät ihmiset. Väistän heti kun pystyn, mutta aina ei ole sellaiset olosuhteet,että pääsisi fyysisesti pakoon. Silloin pitää vain olla aika viielänä eikä puhua itsestään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sekopäitten ketju.
Siksi koska jotkut ovat herkempiä kuin sinä?
Ei se ole välttämättä hyvä. On raskasta nähdä enemmäm ihmisistä kuin haluavat näyttää. Olen tehnyt virheitä, halunnut uskoa ihmisten hyvyyteen ja koittaa muutta ihmistä. Uskoa, että havaitsemani tunne kateudesta on ohimenevää. Aina olen vain loukannut itseäni ja lopulta uupunut suhteessa. Eli vaisto on ollut oikeassa. Vaikka olen koittanut ohittaa sen.
Herkkyys havaitsemaan toisen tekemisiä, olemusta ja eleitä: normaalia.
Vihreiden aurojen ja kuviteltujen tunteiden "havaitsemista" tyhjästä ilmasta: mielen ongelma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on vahva intuitio. Se helposti varoittaa ja on vain harvoin väärässä. Minulla on myös kiusaamistaustaa.
Just juu. Te sekopäät oletatte ihmisestä jotain ja sitten juoruatte sitä paskaa ympäri.
#naiset
Totuus sattuu!
T. M55
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole ikinä nähnyt mitään auroja ihmisten ympärillä, enkä haluaisi nähdäkään.
Joidenkin ihmisten lähellä on todella hyvä olla. Kerran Lontoon metrossa menin samaan hissiin jonkun aasialaisen papin kanssa. Hänellä oli kaksi henkivartijaa. Minun tuli valtavan hyvä olo hänen lähellään. Rakkaus täytti minut (oli komea, mutta ei ollut seksuaalista). Pyhillä ihmisillä kuten Jeesuksella tai Äiti Teresalla on ollut monen kilometrin pituinen aura.
En näe, mutta luulen tuntevani herkästi tuon auran.
Äiti Teresa ei ollut todellisuudessa mikään pyhä ihminen, ei edes mukava ihminen.
Tätä juuri tarkoitan.