Somessa muualta tulleet miehet hämmästelevät Suomen deittailukulttuuria
Äskenkin tuli vastaan tt, jossa meksikolainen mies hämmästeli, miten kotimaassaan mies suunnittelee ja maksaa deitit sekä panostaa romantiikkaan ostamalla kukkia, ja täällä mennään joko pelkälle kävelylle tai kahvilaan, jossa lasku jaetaan 50/50.
Kommenteissa suominaiset puhuvat tasa-arvosta, mutta itsekin ulkomailla asuneena ja erilaista deittailukulttuuria kokeneena näen, ettei täällä osata vaatia mieheltä mitään ja ollaan tottuneita minimiin. Sitten parisuhteessa valitetaan, kun mies onkin yksi lapsista eikä kanna arjestaan vastuuta.
Miksi opetamme poikamme ja tyttäremme tällaiseen? Parisuhteeseen pitää panostaa ja kumppania arvostaa, mikä näytetään teoin!
Kommentit (535)
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata syöttää ja juottaa tuntemattomia nonstoppina.
Niinpä Jossain vanhoillisessa maassa ekatreffit voi olla kuin kosinta. On tutustuttu jo muutoin ennestään. Tai ei...
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on kahden laisia naisia. Toiset ovat näitä perinteisen roolin naisia, jotka haluavat että mies maksaa, tuo lahjoja ja kohtelee naisena. Toiset ovat näitä feministejä tasa-arvon kannattajia, jotka saattavat jopa loukkaantua kauppakassin kantamisesta tai oven avaamisesta, jota perinteinen nainen pitää nimenomaa toivottavana.
Suomessa on monelaisia naisia. Mainitsit vain ääripäät.
Lihavaan sinkkuäitiin ei nyt oikein kannata panostaa, kun juuri sen kahvin verran.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kai se pian huomaa, ettei ole vara kovin montaa kertaa tavata jos Suomessa meinaa tuolla tyylillä deittailla. Joku normi ravintolaruoka kahdelle maksaa täällä 100€.
Perheellistyminen on kallista. Pitää elättää vaimo ja pitää elättää lapset. Jos ei ole varaa tähän niin sitten ei kannata mennä parisuhteeseenkaan vaan miettiä tarkemmin, mihin itsellä onkaan varaa. Kumipimppa on suhteessa halpa ja chatgpt:lle puhuminen ilmaista
Kyllä on maailma paha paikka.
Vierailija kirjoitti:
Jos minä vien naisen deitille, minulla on valmius maksaa. En tee sitä randomien kanssa sarjoissa enkä todellakaan kenen tahansa kanssa. Jos nainen haluaa maksaa puolet, se on ok.
Avaan ovet ja otan takin. Niin minut on kasvatettu ja jos nainen ei tykkää siitä niin sekin on ok, enkä minä aio itseäni muuttaa jonkun randomitapaamisen palautteiden/kiukutteluiden vuoksi jos en siihen näe oikeasti aihetta.
Jos deitit ovat kivat, voin ostaa ruusun naiselle jos se tuntuu siinä hetkessä hyvältä ajatukselta ja jälleen, jos nainen loukkaantuu siitä, olen entistä varmempi, että meitä ei ole tarkoitettu mihinkään.
Kannattaa yleistyksien-. tutkimusten-, gallupien- ja keskustelupalstojen sijaan mennä sillä tyylillä joka tuntuu omimmalta itseltä. Enemmistön mielipide ei ole sama asia kuin 100%.
Näin toimii itsevarma mies, joka tuntee itsensä. Onnea naisen etsintään!
Vierailija kirjoitti:
Meksiko on vain yksi esimerkki. Itselläni on sama kokemus Yhdysvalloista. Siellä naiset kulkivat släbäreissä, hiukset sotkunutturalla, päällä collegepaita ja pyjamahousut... Ja miehet olivat treenattuja, hiukset hyvin leikattu ja muotoiltu, päällä trendikkäät vaatteet. Ja miehet olivat tosi kohteliaita ja romanttisia keskusteluissa ja deittipyynnöissä. Siellä on itsestään selvää, että mies panostaa. Tuntui virkistävältä ja auttoi kyllä tajuamaan, että olen Suomessa tyytynyt aivan liian vähään.
Riippuu varmaan siitäkin, missä päin maata olet.
Näissä kannattaa muistaa myös sellainen asia kuin hintataso. Monissa maissa ruoka ja alkoholijuomat ei maksa edes paikalliseen tulotasoon suhteutettuna juuri mitään, kun taas Suomessa ruoka ja alkoholijuomat ovat suhteellisesti todella kalliita. Näin ollen Suomessa on suhteellisesti paljon suurempi panostus maksaa ruoka ja viinilasillinen treffikumppanille, kuin vaikkapa Espanjassa tai Väli-Amerikassa. Ja ihan naisena sanon tämän.
Mielestäni hyvä tapa on mennä vain kahville tai vaikka vain sille viinilasilliselle. Silloin kustannukset eivät ole kohtuuttomat tilanteessa, jossa ei ole varmuutta jatkosta.
Toki kannattaa myös miettiä, että kannattaako ravata kymmenien eri naisten kanssa treffeillä kuukaudessa, vai kannattaisiko vaikka tinderöidessä panostaa siihen, että esim. kirjoittelee vähän enemmän niiden naisten kanssa, että oikeasti on jo kiinnostusta ilmassa ennen tapaamista, niin sitten ehkä ei tunnu niin pahalta se tarjoaminenkaan.
Itselle ainakin tulee mieleen, että jos mies ei tarjoa, että mies varmaan ravaa kokoajan treffeillä, eikä näin ollen viitsi kymmenelle naiselle viikossa tarjota. Lähtöasetelma olisi siis heti aika luotaantyöntävä.
Oma kokemukseni on kyllä, että suomalaiset miehet ovat pitkähkön kirjoittelun jälkeen olleet aina valmiita tarjoamaan ne juomat. Syömään en menisi ensitreffeillä, vaan vasta sitten, kun tietää, että tapailu jatkuu ja kuluja voi jakaa siten, että toinen maksaa toisella kertaa ja toinen toisella.
Olen asunut Suomessa jo vuosikymmeniä mutta en koskaan ollut suhteessa suomalaisen naisen kanssa.
Konservatiivissa maissa ei mennä yhtä kevein perustein treffeille kuin Suomessa. Konservatiivisessa maissa ensitreffit on jo lupaus jatkosta. Siksi silloin voi panostaakin enemmän ensitreffeihin. Suomessa näin ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Mikä järki panostaa ja sijoittaa rahaa treffeihin kun ei ole tietoa tulevasta? Jos mies joutuu tekemään aloitteen ja maksamaan taksirahat ja kukat ja dinnerin niin siinä tulee helposti yli 100e. Ja sitten treffien jälkeen nainen ilmoittaa että ollaan vaan kavereita hihii. Mikä järki sijoittaa "kaveruuteen"?
Sijoittaisitteko itse yritykseen joka sanoo ettei tiedä mitä tekee ja että vitsillä kokeillaan tehdä jotain epämääräistä? Ette varmaan mutta miehen odotetaan sijoittavan treffeihin.
Sä panostat siksi, että saat annettua itsestäsi mahdollsimman hyvän kuvan ja saat ne tokat treffit, mahdollisesti vielä suhteen. Ei sen panostamisen tarvi maksaa satasia. Treffien suunnittelu ei edes maksa mitään, se vie vaan aikaasi. Ei sitten tarvi niitä satoja muita ensitreffejäkään.
Yksi suomalainen mies toi ensitreffeille kukkia ja se tuntui oudolta. Toki hän oli valmis panostamaan minuun, mutta oli liian innostunut, emmekä olleet keskusteluissa samoilla aaltopituuksilla. Hän oli liian kiinnostunut materiasta. Harvemmin ne pelkät kävelytreffit ovat mihinkään johtaneet. Joku nyt on sentään hoksannut ottaa kahvia termariin mukaan, mutta moni ei sitäkään. Kyllä se, että mies on ollut valmis tarjoamaan minulle ravintolassa, on tehnyt vaikutuksen. Niissä tilanteissa, joissa en selvästi ole kuitenkaan ollut kiinnostunut tapaamaan toista kertaa, olen tarjoutunut maksamaan oman osuuteni.
Olen treffannut paria latinoa Suomessa ja heistä on jäänyt tosi hyvä kuva, koska eivät ole olleet pyrkimässä heti sänkyyn. Liian usein suomalaisen miehen kanssa jo toisella tapaamisella tulee olo, kuinka hän haluaisi seksiä.
Ehkäpä suomalaisten miesten kannattaisi panostaa enemmän treffeihin, niin voisi niitä suhteitakin syntyä.
Tasa-arvoisessa maassa jokainen maksaa itse omat ravintolatilauksensa, etenkin jos on moderni feministi. Miksi miehen kuuluisi noudattaa perinteisiä sukupuolirooleja, jos nainenkaan ei niitä halua noudattaa?
Vierailija kirjoitti:
Ensitreffeillä pitäisi saada noin joka toisella kerralla seksiä, jotta kannattaisi maksaa. Jos saa 5/100 seksiä ensitreffeillä, se tulee liian kalliiksi pitkällä aikavälillä ja liikaa kuluu aikaa hukkaan.
Kuinka usein te miehet pääsette treffeille? Viikottain? Joka ilta?
Mä luulin, ettei miehet pääse treffeille edes ja se on se ongelma. Tuolla hepulla on satoja ensitreffejä takana!
Mielenkiintoista, miten moni tässäkin ketjussa ampuu alas ajatuksen, että miehet voisivat oikeasti panostaa enemmän huomaavaisuuteen.
Ja teille, joiden tekee mieli vähätellä muualla deittailleiden kokemuksia - kannattaa oikeasti kokeilla itse, mitä soidinmenot voivat ulkomailla olla, ja kommentoida sen jälkeen. Veikkaanpa, että mieli saattaa hivenen avartua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Melko paksua tuubaa. Deittaillut ulkkiksia eikä ne kyl panosta yhtään. Tulevat myöhässä deiteille ja vaikka olis todella surkeat deitit olettavat saavansa seksiä.
Älä valitse deittikumppaneiksi a r a b e j a tai muita m u s l i m i miehiä. He eivät naista kunnioita.
Nimenomaan, näiltä on turha odottaa mitään. Ehkä osa jaksaa alussa esittää herrasmiestä, mutta jossain vaiheessa nainen kyllä tulee saamaan pataan, se on varmaa.
Oletko saanut?
Tuttavapiirissä on useampi, jotka saaneet näiden nyrkkeihin ja vainoamiseen tutustua. Itse olen tapaillut vain suomalaisia miehiä.
Kuka käskee seurustella ja asua yhdessä? Minä tiedän naisen, joka käy tällaisten luona vain yökylässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäs jos ne miehet panostaisivat treffeihin lähtemällä niille?
Baarissa tutustutaan, sen jälkeen miestä ei saa sinne naisen kanssa millään. Eikä minnekään, keikoille tai ulos syömään.
Vain asioita tosissaan harrastavat entusiastit tekevät poikkeuksen.
Ei oikein huvita lähteä treffeille, koska 95% todennäköisyydellä jää käteen arpa, jossa lukee ei voittoa. Korkeintaan voi lähteä kävelemään johonkin lähistölle, missä ei voi kulua rahaa. Tai sitten mennä syömään johonkin opiskelijaruokalaan, koska ohjelmassa on muutenkin ruokailu siellä.
Mitä httiä selität? Et
Olen käynyt sadoilla ensitreffeillä ja aina olen naiselta seksiä saanut.
En ole kertaakaan panostanut kahvikuppia enempää.
Ei sen panostamisen tarvi välttämättä ollakaan rahallista. Jos olet ollut kiva seuramies ja saanut naisen viihtymään, ei ihmekään että olet saanut seksiä.
Vierailija kirjoitti:
Lihavaan sinkkuäitiin ei nyt oikein kannata panostaa, kun juuri sen kahvin verran.
Miksi sitten edes menet treffeille hänen kanssaan, jos et ole kiinnostunut? Kannattaisiko treffailla sellaisia, jotka kiinnostavat? Vai eikö rahkeet riitä sellaiseen?
Vierailija kirjoitti:
Yksi suomalainen mies toi ensitreffeille kukkia ja se tuntui oudolta. Toki hän oli valmis panostamaan minuun, mutta oli liian innostunut, emmekä olleet keskusteluissa samoilla aaltopituuksilla. Hän oli liian kiinnostunut materiasta. Harvemmin ne pelkät kävelytreffit ovat mihinkään johtaneet. Joku nyt on sentään hoksannut ottaa kahvia termariin mukaan, mutta moni ei sitäkään. Kyllä se, että mies on ollut valmis tarjoamaan minulle ravintolassa, on tehnyt vaikutuksen. Niissä tilanteissa, joissa en selvästi ole kuitenkaan ollut kiinnostunut tapaamaan toista kertaa, olen tarjoutunut maksamaan oman osuuteni.
Olen treffannut paria latinoa Suomessa ja heistä on jäänyt tosi hyvä kuva, koska eivät ole olleet pyrkimässä heti sänkyyn. Liian usein suomalaisen miehen kanssa jo toisella tapaamisella tulee olo, kuinka hän haluaisi seksiä.
Ehkäpä suomalaisten miesten kannattaisi panostaa enemmän treffeihin, niin voisi niitä suhteitakin syntyä.
Oletko itse perinteinen nainen? Vai miksi haluat, että mies toimii perinteisten sukupuoliroolien mukaisesti?
Vierailija kirjoitti:
Olen asunut Suomessa jo vuosikymmeniä mutta en koskaan ollut suhteessa suomalaisen naisen kanssa.
Minä olen ulkomaalainen nainen ja asunut Suomessa jo vuosia, mutta en tule ikinä seurustelemaan suomalaisen miehen kanssa. Ei ikinä. Ja tällaiset ketjut vain vahvistavat ajatustani. Ennemmin vaikka koko elämäni yksin.
Hieman ristiriitaista tekstiä. Eikö se miehen sitten pitäisi tarjotakin ne treffit, eikä niin että lasku jaetaan 50/50? Varsinkin jos mies on itse niitä treffejä ehdottanut.