Näin jälkikäteen taakepäin katsottuna, pilasiko korona-aika mitään elämässänne? Menikö parisuhde, kaverisuhteita, työpaikka, opiskelupaikka?

Jo ennestään unettomuuden takia venyneet opinnot venyivät vähän lisää, kun en päässyt mihinkään työpaikkaan työssäoppimaan. Sitä olen ihmetellyt, että piti käydä läpi jokin hemmetin virus, jotta ihmiset ymmärsivät esimerkiksi että etänäkin voi tehdä asioita. Ei ihan oikeasti tarvitse matkustaa kymmeniä kilometrejä johonkin työhaastatteluun vain, jotta voisi tavata välittömästi kasvotusten. Sen ehtii kyllä myöhemmässäkin vaiheessa. 

Samoin se, että monessa paikassa kuitti otetaan nykyään itse. Tällaisenkin takia täytyy ihan oikeasti kokea jokin korona, että tajutaan miten kätevää on kun asiakas voi ihan itse ottaa kuitin🥱 Itse tykkään siitä siksi, etten halua koskea randomeiden käsiä. 

"Luojan" kiitos nykyään hyvin harvassa tilanteessa tarvitsee kätellä. Olen aina inhonnut sitä. 

Ei, oikeastaan päin vastoin. Opiskelin tuolloin ja etätyöskentely sopii minulle hyvin. Kurssit olivat joustavampia ja sain suoritettua niitä nopeammin. Muut kamppailivat sellaisten työkalujen kanssa, jotka olivat minulle jo tuttuja

Paransi. Ei koskaan enää toimistolle. Kumpikaan. Koira ja kissa nauttii :).

Ei. Työpaikka meni, mutta opiskelin jo tuolloin töiden ohessa, joten keskityin sitten niihin, ja plussaa oli, että kaikki luennot oli etänä mikä sopi erinomaisesti koska olin myös raskaana tuolloin ja phoinvoinnin ja väsymyksen takia se etänä opiskelu ilman töitä oli oikeastaan onnenpotku.

Lisäksi etätyö tuli jäädäksen, joten valmistuttuani pahimman korona-ajan jälkeen minulla oli paljon enemmän vaihtoehtoja uudella alalla, mitä oli ennen koronaa kun maantieteellinen sijainti rajoitti vaihtoehtoja, ja työllistyinkin heti sellaiseen työpaikkaan, mitä en olisi voinut edes hakea ennen koronaa ja palkka on paljon parempi, mitä omalla alueella on tarjolla.

Koronan aikana työt vielä säilyi mutta koronan jälkeen kun tilauskannat romahti sai moni lähtöpassit, myös minä. Ei elämä jatkunut pandemian jälkeen heti normaalina vaan moni kerrannaisvaikutus toteutui vasta viiveellä.  Saman ongelman kanssa vpainii myös nykyhallitus vaikka vassaritrollit muuta mussuttaa.

Kaveri jaksoi opiskella etänä ja opinnot edistyi ihan ajallaan. Valmistuminen on venähtänyt kun ei saanut harjoittelupaikkaa juuri siinä pahimpaan korona-aikaan. Eikä oikein ole onnistunut sen jälkeenkään koska sieltä on jo seuraavat vuosikerrat tulossa ja saavat kaikki työ+harjoittelupaikat. Työttömänä ollut ja opiskelu piti tietenkin lopettaa. Työkkärin mukaan vastaavia tarinoita on paljon.

Se eskaloi pitkän jatkumon, jossa meni mielenterveys ja työkyky. Ehkä se olisi tapahtunut muutenkin, tuskin kuitenkaan tällä tavalla.

Menetin työn mutta sain paremman tilalle. Uuden työn myötä sain uuden parhaan ystäväni, mikä ei aina ole välttämättä ihan helppoa näin nelikymppisenä. Löysin uuden rakkaan harrastuksen.

Menetin työkaverit etätöihin. Minulla on sosiaalisia kontakteja muutenkin vähän, niin ne yhteiset lounaat oli tärkeitä

Vierailija kirjoitti:

Juu. Opintojen takia olisi pitänyt olla pienessä huoneessa, kun kirjastot oli kiinni ja siitä ei tullut mitään. Mä sitten vietin aikani sosiaalisesti muiden sellaisten kanssa, jotka ei viitsineet kököttää kotona ja meitä oli melko paljon liikkeellä. Opinnot ei silloin jääneet kesken, mutta kun kirjastot oli kiinni ja yliopisto oli kiinni eikä päässyt hakemaan graduun aineistoa, mulla tuli aika paljon muuta tekemistä. Korona-aikana oli tarkoitus kirjoittaa gradu valmiiksi, mutta mulla ei ollut mahdollisuutta työskennellä kotona ja elämä sitten vei toiseen suuntaan melko vauhdilla. Se gradu on vieläkin kesken. 

Eikö iso osa materiaalista ole nykyään saatavilla sähköisenä. Ja kirjastoon etäyhteydet eri tietokantoihin. 

Töissä kävin kuten siihenkin asti ja sen jälkeenkin koko ajan. Kun jotkut sukulaiset saivat tietää kiertotietä että olen töissä koronapotilaiden osastolla niin puheissa lyötiin ruttotautisen leima minuun ja vaimooni myöskin. Eipähän ole tähän päivään mennessä pahimpien kohdalla enää tarvinnut pelätä että kylään tulisivat. Sukujuhlissakin kiertävät kaukaa mikä toisaalta vain positiivista. Omaan elämääni vaikutus oli että juuri valmiiksi pohdittu pitempi lomamatka jäi sitten toteutumatta. Vasta ensi kesänä sitten toteutetaan. Kaikkinensa minuun pienesti vaikutuksia koska työn ulkopuolella olen aina ollut kotona viihtyvä.

Vaimoltani taas loppuivat työt ja häneltä meni sitten ammatti vaihtoon mutta ei toisaalta ollut ajatellutkaan aiempaa koko elämän kestäväksi. Hänelle tilanne oli kaikin tavoin kuitenkin haastavampi koska hän näki ihmisiä huomattavasti vähemmän kuin aiemmin. 

Jos muuttikin, niin parempaan suuntaan. Monet turhat ja rasittavat ihmissuhteet karsiutuivat pois ja oli ihanaa, kun oli hyvä syy jättää väliin kaikki tyhjänpäiväiset kissanristiäiset.

Korona-aika oli introvertin unelma-aikaa kaikin puolin. Kaupoissakin ihmiset ymmärsivät olla tulematta liian lähelle, mikä onneksi jäi vähän päällekin. Kassajonot ovat nykyään väljempiä kuin ennen koronaa, mikä on todella hyvä asia. 

Vierailija kirjoitti:

Töissä kävin kuten siihenkin asti ja sen jälkeenkin koko ajan. Kun jotkut sukulaiset saivat tietää kiertotietä että olen töissä koronapotilaiden osastolla niin puheissa lyötiin ruttotautisen leima minuun ja vaimooni myöskin. Eipähän ole tähän päivään mennessä pahimpien kohdalla enää tarvinnut pelätä että kylään tulisivat. Sukujuhlissakin kiertävät kaukaa mikä toisaalta vain positiivista. Omaan elämääni vaikutus oli että juuri valmiiksi pohdittu pitempi lomamatka jäi sitten toteutumatta. Vasta ensi kesänä sitten toteutetaan. Kaikkinensa minuun pienesti vaikutuksia koska työn ulkopuolella olen aina ollut kotona viihtyvä.

 

Vaimoltani taas loppuivat työt ja häneltä meni sitten ammatti vaihtoon mutta ei toisaalta ollut ajatellutkaan aiempaa koko elämän kestäväksi. Hänelle tilanne oli kaikin tavoin kuitenkin haastavampi koska hän näki ihmisiä huomattavasti vähemmän kuin aiemmin. 

Huojentavaa kuulla, että perheellinenkin kärsi siitä, ettei tavannut ihmisiä riittävästi. Itsellä oli ihan kestämätön tilanne, kun muutenkin on ihmisiä liian vähän elämässä ja sitten eristettiin yksinoloon.

Meni luottamus viranomaisiin. Valehtelu on valehtelua, vaikka olisi omasta mielestä kuinka jalo tarkoitus. 

Lapseni ei viihtynyt yhtään etäkoulussa, mutta pärjäsi ja hoiti homman, kun taas osalta luokkakavereista kynä putosia ja kirjat jäi pölyttymään. Ne ei sitten pärjänneet. 

Vaimo oli vähän aikaa palkallisella mutta osan aikaa lojmautuettuna. 

Minulle kävi tuuri: vuosia pohdittuun etätyöhön päästiin parin päivän säädöllä. Ja jäätiin, Nyt riittää kun käy toimistolla joka viikko. Tämä järjestely sopii minulle loistavasti.

Toinen korona aiheinen ketju on hyvin sensuroitu. Jokainen kriittinen fakta ja sivuvaikutus rokotteista poistettu. Jaljella jokseenkin vain kommentit tyyliin "Otin 5 rokotetta, ei ole yhtaan koronaa. 

Ja noita kommentteja kymmenia ihan samaan malliin kirjoitettuja. Taidatte pitaa ihmisia todella yksinkertaisina.

Runsas sata kuitenkin peukutti sita etta miksi koronarokotetuilla on kaikilla ollut kova korona.

Totuus ei pala tulessakaan

Ei muuttanut mitään. Ennen koronaa, korona-aikana ja koronan jälkeen käyn töissä ja kaupassa, vapaalla olen kotona. 

Korona-aikana ei ollut niin minkäälaisia ongelmia.

En tunne yhtään joilla olisi ollut kova korona, rokotettuja tai rokottamattomia. Lehdestä toki luin että vanhuksia on kuollut koronaan ja nuoriakin teholla.  Mm tv-ohjelmassa ollut rokotevastainen saarnaaja.

Viidesti rokotettu, ei yhtään koronaa. Ajatelkaa ihmiset itse, älkää antako tuon yhden ryhmittymän aivopestä itseänne.  

Vierailija kirjoitti:

Toinen korona aiheinen ketju on hyvin sensuroitu. Jokainen kriittinen fakta ja sivuvaikutus rokotteista poistettu. Jaljella jokseenkin vain kommentit tyyliin "Otin 5 rokotetta, ei ole yhtaan koronaa. 

Ja noita kommentteja kymmenia ihan samaan malliin kirjoitettuja. Taidatte pitaa ihmisia todella yksinkertaisina.

Runsas sata kuitenkin peukutti sita etta miksi koronarokotetuilla on kaikilla ollut kova korona.

Totuus ei pala tulessakaan

Se kertoo että täällä on noin sata rokotevastaista joilla ei juuri kontakteja oikeaan elämään.

Ystävyyssuhteet, kyläilyt vähenivät eivätkä vieläkään ole palanneet. Tosin olen pohtinut, miten paljon oma ikääntyminen eli vaihdevuodet vaikutti. En kaipaa enää vieraita kuin ennen. Ennen joka viikonloppu kyläiltiin puolin ja toisin.