Lue keskustelun säännöt.
Lapselle - "mitä rakas" yms.
01.11.2024 |
Mikä on tämä uusi ilmiö, jossa joka välissä lasta puhutellaan rakkaana? Lapsen kysyessä, lasta puhutettaessa käytetään rakas-sanaa kuin amerikassa. Se on enemmän viesti sen sanan käytön muille kuulijoille kuin tarkoitettu sille lapselle itselleen.
Pohtikaa ja lopettakaa se. Säästäkää se tilanteisiin, jossa haluatte korostaa sitä erityisestä syystä, jotta se ei kärsisi inflaatiota.
Kommentit (238)
Kun lapsi oli vielä pieni, kutsuin häntä mussukaksi. Nyt isompana kutsun häntä rakkaaksi. Mitä ajattelit tehdä asialle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Eli sä hoet sitä rakasta hoitajille esiintyäksesi!? todistit juuri tämän pointin. Toki karjuminen oli hieman kärjistettyä ja välimuotoon varmaan löytyy."
Mille hoitajille? Ei mulla ole edes lapsia. Kunhan ihmettelen miksi ne hellittely nimet ärsyttää ja kerää huomiota huomattavasti enemmän kuin vaikka se että lapselle karhutaan naama punaisena. Mutta onhan se tietysti monesti sitä aitoa ilmaisua.
Miksi sitten yleensä ihmiset "esittää" tai eivät näytä julkisesti kaikkia tunteitaan aitoina? Sitä kutsutaan käyttäytymiseksi eikä näyttelemiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Kaveri satuilee jatkuvasti pennulleen:
Mitä, rakas? Tule, rakas. Ota tämä, rakas. Mennäänkö, rakas? Haluatko tämän, rakas? Vai haluatko tuon, rakas? Mikä on, rakas? Tuletko äitin syliin, rakas? Onko paha mieli, rakas? Mikä nyt surettaa, rakas? Haluatko mennä leikkimään, rakas? Haluatko karkkia, rakas? Maista edes, rakas? Onko tylsää, rakas? Lähdetäänko kotiin, rakas? Haluatko uuden lelun, rakas? Onko sinulla kylmä, rakas? Onko sinulla kuuma, rakas? Tuleeko äiti mukaan, rakas?
Ei tuollaista yksinkertaisesti jaksa kuunnella. Koko sana menettää merkityksensä.
Et jaksa kuunnella? Eihän kaverisi sinulle puhu vaan lapselleen. :D
Ulkopuolisena olet kateellinen siitä, että kaverisi kutsuu lastaan rakkaaksi? Sen lisäksi sinun mielestäsi sana menettää merkityksensä?
Äidin ja lapsen välillä se ei varmasti tule menettämään merkitystään. Lapset ovat rakkaita aina. Myös puheissa.
Vierailija kirjoitti:
Täällä moni ymmärtää aloituksen tahallaan väärin. Ei tässä ole kysymys siitä että kotonasi sanot lastasi rakkaaksi tai muruksi. Vaan siitä että kun esim. tulet hakemaan lastasi päiväkodista pitkän päivän jälkeen ja lapsi vetkuttelee, ei pue tms. niin silloin alleviivataksesi erinomaista vanhemmuuttasi sanot lapsellesi tekolempeällä äänellä, että puepa nyt rakas, kun meidän pitäisi päästä jo lähtemään. Ja lapsi vastaa, että EN! Ja sitten sä jatkat lässyttämistä, että rakas, kun nyt on aika lähteä kotiin. Vaikka sun tekisi mieli hampaita kiristellen karjaista sille tenaville, että nyt ne vaatteet päälle ja sassiin. Mutta koska sun täytyy esittää kaikenymmärtävää vanhempaa, niin päädyt passivisagressiiviseen rakkaan toisteluun.
Lue aloitus. Ei siinä tuollaisesta mitään puhuttu.
Tuo mitä kirjoitit päiväkodeista oli vain sinun omaa tulkintaa, jota nyt pakotat oikeana aiheena.
Ihan yhtä oikeita tulkintoja ovat ne, jotka puhuvat hellittelynimistä kotona.
Vierailija kirjoitti:
Täällä moni ymmärtää aloituksen tahallaan väärin. Ei tässä ole kysymys siitä että kotonasi sanot lastasi rakkaaksi tai muruksi. Vaan siitä että kun esim. tulet hakemaan lastasi päiväkodista pitkän päivän jälkeen ja lapsi vetkuttelee, ei pue tms. niin silloin alleviivataksesi erinomaista vanhemmuuttasi sanot lapsellesi tekolempeällä äänellä, että puepa nyt rakas, kun meidän pitäisi päästä jo lähtemään. Ja lapsi vastaa, että EN! Ja sitten sä jatkat lässyttämistä, että rakas, kun nyt on aika lähteä kotiin. Vaikka sun tekisi mieli hampaita kiristellen karjaista sille tenaville, että nyt ne vaatteet päälle ja sassiin. Mutta koska sun täytyy esittää kaikenymmärtävää vanhempaa, niin päädyt passivisagressiiviseen rakkaan toisteluun.
Miksi projisoit omia asenteita ja tunteita muihin? se, että sulla menee hermot ei tarkoita, että jollain toisella menee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaveri satuilee jatkuvasti pennulleen:
Mitä, rakas? Tule, rakas. Ota tämä, rakas. Mennäänkö, rakas? Haluatko tämän, rakas? Vai haluatko tuon, rakas? Mikä on, rakas? Tuletko äitin syliin, rakas? Onko paha mieli, rakas? Mikä nyt surettaa, rakas? Haluatko mennä leikkimään, rakas? Haluatko karkkia, rakas? Maista edes, rakas? Onko tylsää, rakas? Lähdetäänko kotiin, rakas? Haluatko uuden lelun, rakas? Onko sinulla kylmä, rakas? Onko sinulla kuuma, rakas? Tuleeko äiti mukaan, rakas?
Ei tuollaista yksinkertaisesti jaksa kuunnella. Koko sana menettää merkityksensä.
Olet aikuinen ja ulkopuolinen. Huolestut siitä, että sana rakkaus menettää merkityksen äidin ja lapsen välillä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä moni ymmärtää aloituksen tahallaan väärin. Ei tässä ole kysymys siitä että kotonasi sanot lastasi rakkaaksi tai muruksi. Vaan siitä että kun esim. tulet hakemaan lastasi päiväkodista pitkän päivän jälkeen ja lapsi vetkuttelee, ei pue tms. niin silloin alleviivataksesi erinomaista vanhemmuuttasi sanot lapsellesi tekolempeällä äänellä, että puepa nyt rakas, kun meidän pitäisi päästä jo lähtemään. Ja lapsi vastaa, että EN! Ja sitten sä jatkat lässyttämistä, että rakas, kun nyt on aika lähteä kotiin. Vaikka sun tekisi mieli hampaita kiristellen karjaista sille tenaville, että nyt ne vaatteet päälle ja sassiin. Mutta koska sun täytyy esittää kaikenymmärtävää vanhempaa, niin päädyt passivisagressiiviseen rakkaan toisteluun.
Tänne on pesiytynyt muutenkin paljon näitä väärinymmärtäjiä tai tahallaan vievät aiheen väärille
Kuinka niin? Aloitus koski ainostaan sitä, että siinä on jotain vikaa, että lapsia kutsutaan rakkaaksi.
Moni onkin vastannut ihan asiallisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua ei lapsena kutsuttu rakkaaksi, joten todellakin haluan kutsua omia lapsiani rakkaiksi. Miten se on muilta pois?
Ap on niitä ihmisiä, joilta on pois kaikki hyvä mitä muut saa.
Mitä hyvää on sanan rakas jatkuvassa toistelussa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaveri satuilee jatkuvasti pennulleen:
Mitä, rakas? Tule, rakas. Ota tämä, rakas. Mennäänkö, rakas? Haluatko tämän, rakas? Vai haluatko tuon, rakas? Mikä on, rakas? Tuletko äitin syliin, rakas? Onko paha mieli, rakas? Mikä nyt surettaa, rakas? Haluatko mennä leikkimään, rakas? Haluatko karkkia, rakas? Maista edes, rakas? Onko tylsää, rakas? Lähdetäänko kotiin, rakas? Haluatko uuden lelun, rakas? Onko sinulla kylmä, rakas? Onko sinulla kuuma, rakas? Tuleeko äiti mukaan, rakas?
Ei tuollaista yksinkertaisesti jaksa kuunnella. Koko sana menettää merkityksensä.
Et jaksa kuunnella? Eihän kaverisi sinulle puhu vaan lapselleen. :D
Ulkopuolisena olet kateellinen siitä, että kaverisi kutsuu lastaan rakkaaksi? Sen lisäksi sinun mielestäsi sana menettää merkityksensä?
Äidin ja lapsen välillä se ei varmasti tule menettämään merkitystään. Lap
Kateellinen? 😂 Voi luoja tätä porukkaa täällä. Miksi ihmeessä olisin?
Kaikki äidit eivät ole niin täydellisiä kuin ehkä haluat ajatella. Et ehkä sinäkään, kun hermostut kirjoituksestani?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua ei lapsena kutsuttu rakkaaksi, joten todellakin haluan kutsua omia lapsiani rakkaiksi. Miten se on muilta pois?
Ap on niitä ihmisiä, joilta on pois kaikki hyvä mitä muut saa.
Mitä hyvää on sanan rakas jatkuvassa toistelussa?
Tuntuu hyvältä. Jopa aikuisena sitä kaipaisi. Lapselle on äärimmäisen tärkeää.
Vierailija kirjoitti:
Kun lapsi oli vielä pieni, kutsuin häntä mussukaksi. Nyt isompana kutsun häntä rakkaaksi. Mitä ajattelit tehdä asialle?
En mitään, muuta kuin ajattelen sinun olevan hiukan päästäsi pehmeä 🤭
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten sekaisin te oikein ootte?
Tasan tarkkaan kutsun jatkossakin mun rakkaita rakkaiksi, koska se on mulle luontevaa.
Eikö heillä ole nimeä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaveri satuilee jatkuvasti pennulleen:
Mitä, rakas? Tule, rakas. Ota tämä, rakas. Mennäänkö, rakas? Haluatko tämän, rakas? Vai haluatko tuon, rakas? Mikä on, rakas? Tuletko äitin syliin, rakas? Onko paha mieli, rakas? Mikä nyt surettaa, rakas? Haluatko mennä leikkimään, rakas? Haluatko karkkia, rakas? Maista edes, rakas? Onko tylsää, rakas? Lähdetäänko kotiin, rakas? Haluatko uuden lelun, rakas? Onko sinulla kylmä, rakas? Onko sinulla kuuma, rakas? Tuleeko äiti mukaan, rakas?
Ei tuollaista yksinkertaisesti jaksa kuunnella. Koko sana menettää merkityksensä.
Et jaksa kuunnella? Eihän kaverisi sinulle puhu vaan lapselleen. :D
Ulkopuolisena olet kateellinen siitä, että kaverisi kutsuu lastaan rakkaaksi? Sen lisäksi sinun mielestäsi sana menettää merkityksensä?
Äidin ja lapsen välillä se ei varmasti tule menettämään merkitystään. Lap
Kyllä se sana vaan menettää merkityksensä, kun sitä koko ajan toistelee. Jos et pysty puhuttelemaan lastasi ilman rakas -sanaa, ehkä se kertoo, ettei lapsi oikeasti olekaan niin rakas, kun sitä pitää koko ajan itselleen ja lapselleen hokea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tulee mieleen äiti, joka hampaat irvessä toistelee rakas, rakas, rakas jottei kenellekään ulkopuoliselle selviäisi, että hän haluaisi vetäistä pallopäälastaan turpaan 😁
Vierailija kirjoitti:
Täytyy näköjään sanoa rakas vieläkin useammin että pääsee ärsyttämään tosikkoja. No ei vaan, se on toisaalta surullista jos joku pahastuu kun lasta sanotaan rakkaaksi, taitaa kertoa enemmän aloittajasta itsestään.
Kyse on sanasta.
Ei aidosta rakkauden tunteesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaveri satuilee jatkuvasti pennulleen:
Mitä, rakas? Tule, rakas. Ota tämä, rakas. Mennäänkö, rakas? Haluatko tämän, rakas? Vai haluatko tuon, rakas? Mikä on, rakas? Tuletko äitin syliin, rakas? Onko paha mieli, rakas? Mikä nyt surettaa, rakas? Haluatko mennä leikkimään, rakas? Haluatko karkkia, rakas? Maista edes, rakas? Onko tylsää, rakas? Lähdetäänko kotiin, rakas? Haluatko uuden lelun, rakas? Onko sinulla kylmä, rakas? Onko sinulla kuuma, rakas? Tuleeko äiti mukaan, rakas?
Ei tuollaista yksinkertaisesti jaksa kuunnella. Koko sana menettää merkityksensä.
Et jaksa kuunnella? Eihän kaverisi sinulle puhu vaan lapselleen. :D
Ulkopuolisena olet kateellinen siitä, että kaverisi kutsuu lastaan rakkaaksi? Sen lisäksi sinun mielestäsi sana menettää merkityksensä?
Äidin ja lapsen välillä se ei varmasti tule menettämään merkitystään. Lap
Kateellinen?
Tässä tyyppiesimerkki äidistä, jolla ei ole kaikki hyvin.
Se, että kutsuu lastaan rakkaaksi ja se, että asettaa rajoja ei ole mitenkään toisensa pois sulkevia. Mulle on ainakin luontevaa vastata, no mitä rakas, jos lapsi kutsuu. Mulla on myös ihan yhtä luontevaa asettaa rajat.
RAKAS RAKAS RAKAS RAKAS RAKAS RAKAS KUULETTEHAN KAIKKI KUN TOISTAN RAKAS RAKAS RAKAS RAKAS HUOMAATTEHAN KAIKKI ETTÄ LAPSENI ON MINULLE RAKAS SIIS RAKAS
R-A-K-A-S
Lapsiparka.
"Kateellinen? 😂 Voi luoja tätä porukkaa täällä. Miksi ihmeessä olisin?
Kaikki äidit eivät ole niin täydellisiä kuin ehkä haluat ajatella. Et ehkä sinäkään, kun hermostut kirjoituksestani?"
Kukaan meistä ihmisistä ei ole täydellinen.
En minä hermostunut. Ihmettelin sitä, miksi koet noin voimakkaasti? Olet huolissasi siitä, että sana "rakkaus" menettää merkityksensä.
Sinulla, kuten kaikilla muillakin on oma käsitys siitä, mitä tarkoittaa rakkaus.
Se, että olet ulkopuolisena tuomitsemassa rakkaus sanan käyttämistä äidin ja lapsen suhteessa ei kuulosta terveeltä.
Tänne on pesiytynyt muutenkin paljon näitä väärinymmärtäjiä tai tahallaan vievät aiheen väärille raiteille.