Lue keskustelun säännöt.
En päässyt haastatteluun julkisella, vaikka varmasti olin pätevimpiä hakijoita
29.10.2024 |
Uskon erittäin vahvasti, että olin pätevimpien hakijoiden joukossa. Kaikki ilmoituksessa mainitut asiat täyttyivät, ja lisäksi melkein 15 vuoden työkokemus ja alan vahva tuntemus vapaa-ajan toiminnan myötä. Enkä ole vanhakaan vielä, kun sekin valitettavasti vaikuttaa. Hakemus oli hyvin viimeistelty. Kyllä tuli valtava pettymys, kun tajusin ettei edes haastattelukutsua tule. Toivo on jo mennyt, kun työn oli määrä alkaa marraskuun puolivälissä. Jos hakijoita on vaikka muutama kymmenen (tuskin enempää näin syrjäisellä seudulla), haastatteluun kutsutaan ehkä max 5 henkilöä. En voi uskoa millaisia upeita yksisarvisia muut hakijat olivat, kun minä jäin kisasta pois jo ennen kuin se alkoi.
Kommentit (87)
Mä pääsin yksityiselle työnantajalle haastatteluun asti ja taatusti olin kyseiseen työhön täysin pätevä, koska olen tehnytkin täysin vastaavaa useamman vuoden. Ei siis tosiaan mikään ydinfysiikka kyseessä ja muutenkin tuollainen muutaman kk:n pätkä.
Kaveri on tuossa samassa firmassa töissä ja ihmetteli sitten, että enkö mä mennytkään haastatteluun kun kuulemma sinne ei voida palkata ketään avuksi kun ei ole halukkaita tulijoita..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä hoidin julkisen puolen virkaani 8 vuotta viransijaisena. Aina kun oli mahdollista palkata uusi henkilö pysyvään virkaan, virka laitettiin hakuun ja pisimpään sijaisena ollut vakinaistettiin. Minut vakinaistettiin vuorollani 5v sitten. En edes tiedä, oliko talon ulkopuolisia hakijoita. Näin julkisen puolen sairaalassa.
Luulo ei ole tiedon väärti. Monta apn jaltaista koeajalla kävelemään on pitänyt laittaa, suuret luulot itsestä mutta yksinkertaisinkaan asia ei onnistunut. Tradenomit varsinkin on käyneet jonkun ihmeellisen höpöhöpö koulutuksen, ei ammattitaitoa, ei omaksumiskykyä, hyvä että osaavat tietsikan käynnistää.
Olin mielestäni pätevä julkisen puolen paikkaan, jota hain. Ihmettelin, kun mitään ei kuulunut. Aloin ns. kysellä perään, ja sain oman kontaktiverkostoni kautta tietoon, että paikka oli jo luvattu eräälle henkilölle. Silti tehtävä oli auki.
Työpaikat ovat avoinna lainvuoksi. Moneen paikkaan on jo valittu koulukaveri tai serkku. Muille sanotaan ettei koulutus-työkokemus riitä.
Omalla paikkakunnalla mt-tapauksia esim; lastentarhoissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sama käynyt minulle, mutta ikääkin jo 55 v, joten se on yksi syy ettei haastatteluja niin helpolla tule. Se tuntuu oudolta ettei edes haastatteluun pääse, jos kaikki vaatimukset ja kokemukset natsaa.
Nykyään olen soittanut etukäteen. Kysynyt miksi rekrytoi ja onko aiempi lähdössä tms. Vastauksesta jo usein saa tiedon onko valmiiksi pedattu paikka vai aito haku mikä onkin reilua tietää ettei turhaan hae ja toivo.
Vierailija kirjoitti:
Luulo ei ole tiedon väärti. Monta apn jaltaista koeajalla kävelemään on pitänyt laittaa, suuret luulot itsestä mutta yksinkertaisinkaan asia ei onnistunut. Tradenomit varsinkin on käyneet jonkun ihmeellisen höpöhöpö koulutuksen, ei ammattitaitoa, ei omaksumiskykyä, hyvä että osaavat tietsikan käynnistää.
Sama kokemus, huvittaa katsoa kun nämä tulevat selittämään kuinka he osaavat ja tietävät kaiken, mutta mitään ei itsenäisesti osata, ei minkäänlaista ammattitaitoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä oli määräaikainen harjoittelijan paikka auki ja saatiin yli 180 hakemusta. Ja joukossa aivan tehtävään ylikoulutettuja, kuten valmistuneita tohtoreita, maistereita ja yamk-tutkinnon tehneitä.
Vain 10 kutsuttiin haastatteluun ja olivat valmistumisvaiheessa olevia maisteriopiskelijoita, jotka sopivat harjoittelijoiksi.
Ajat ovat huonot. Tällä hetkellä osaan työpaikoista saattaa tulla jopa 500 hakemusta ja noilla määrillä kilpailu paikoista on kovaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti nuo paikat on pakko laittaa julkiseen hakuun. Meilläkin on tällä hetkellä esihenkilön paikka auki julkisessa haussa, mutta minulle on jo suoraan sitä tarjottu ja olen sen ottanut vastaan.
Paljonkohan tämä joutava sirkus kuluttaa yhteiskunnan varoja? Ja sitoohan tuo tuollainen ruljanssi _ainakin siis jos hakijoita ihan haastatellaankin jne_ ihan hirvittävän paljon aikaa ja energiaakin, jolle luulisi olevan näinä säästöaikoina parempaakin käyttöä.
"Tässä taloussuhdanteessa avoimet paikat julkisella puolella menevät poikkeuksetta ns. vanhalle työntekijälle. Ei julkiselle puolelle edes haluta osaavia ja motivoituneita työntekijöitä. "
No se vanha työntekijä on usein ollut siellä jo vuosia määräaikaisena tai osa-aikaisena "kyttäämässä" sitä vapautuvaa virkaa tai työtä. Ja osaa sen jo valmiiksi hyvin. Joten ei se nyt ole ihan väärinkään ottaa sellainen.
Aloittajalle voin lohduttaa että jos olet oikeasti hyvä ja pätevä niin olet saattanut kyllä jäädä jo papereistä mieleen. Itsekin hain nykyistä työpaikkaani jo aikaisemmin mutta en silloin tullut valituksi. Sitten kun pari vuotta myöhemmin oli taas haku niin pääsinkin haastatteluun ja tulin valituksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti nuo paikat on pakko laittaa julkiseen hakuun. Meilläkin on tällä hetkellä esihenkilön paikka auki julkisessa haussa, mutta minulle on jo suoraan sitä tarjottu ja olen sen ottanut vastaan.
Paljonkohan tämä joutava sirkus kuluttaa yhteiskunnan varoja? Ja sitoohan tuo tuollainen ruljanssi _ainakin siis jos hakijoita ihan haastatellaankin jne_ ihan hirvittävän paljon aikaa ja energiaakin, jolle luulisi olevan näinä säästöaikoina parempaakin käyttöä.
Haastattelu ei välttämättä ole turha koska siinä saadaan kontakteja potentiaalisiin työntekijöihin jotka voivat sitten tulle valituksi joskus myöhemmin. Aika usein meillä valittu henkilö on hakenut meiltä paikaa jo aikaisemminkin ja on huomattu että hänessä on potentiaalia vaikka ei silloin olisikaan tullut valituksi.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä sinne ei edes haluta niin osaavia tekijöitä. Sulle pitäisi maksaa kaikenlaisia lisiä kokemuksesta ja osaamisesta. Helpompi ottaa se tuttu Pirkko sinne istuskelemaan, kun se ei oikein mitään osaa eikä se maksa niin paljoa.
Aivan eli se julkisella puolella jo valmiiksi oleva määräaikaisessa työsuhteessa oleva henkilö on automaattisesti ihan surkea, mutta vakinaistetaan kumminkin. Jos tämä selitys helpottaa oloanne, niin mikäs siinä. Itse olen julkisen puolen duunissa nähnyt, että on ihmisiä, jotka eivät saa työsuhteeseen jatkoa ja sille on usein hyvä syy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ajat ovat huonot. Tällä hetkellä osaan työpaikoista saattaa tulla jopa 500 hakemusta ja noilla määrillä kilpailu paikoista on kovaa.
Googlailin tätä paikkaa ja löysin julkisia kokousasiakirjoja viime vuodelta tähän kyseiseen osastoon liittyen. Silloin ainakin juuri vastaavan paikan ollessa auki, oli vaikea löytää pätevää tekijää ja hakua oli jouduttu jatkamaan. Vaikeuksien kerrottiin jatkuneen jo pidempään. Ehkä asiat on tosiaan merkittävästi muuttuneet tässä vuoden aikana, tai sitten siihen paikkaan oli tällä kertaa joku tuttu. Minulla ei kyllä siitä pätevyydestä jäänyt kiiinni. Ap
Meni maku julkiselle puolelle hakemisesta parin kokemuksen jälkeen. En itse päässyt haastatteluun, ja okei, uskon etten ollut tarpeeksi vahva ehdokas. Mutta sitten kun näin kenet valittiin...
Viestintähommiin valittiin nuori nainen, joka oli hiljattain valmistunut biotekniikan insinööriksi tai jotain tuonsuuntaista. Ei ainakaan LinkedInin mukaan mitään kokemusta viestinnästä.
Toiseen samankaltaiseen paikkaan valittiin nuorehko nainen, joka oli sentään hiljattain valmistunut jotenkuten viestintään liittyvältä alalta. Mutta työhistoria oli LinkedInin mukaan mielenkiintoinen - nainen oli hyppinyt (melko) nuoresta iästään huolimatta alalta alalle, tyyliin oli opiskellut taideopistossa, sitten toiminut vähän aikaa ripsiteknikkona, sitten perustanut vaatekaupan, sitten opiskellut kuosisuunnittelijaksi, ja niin edelleen. Juuri sellainen CV, jota ei kuulemma SAISI olla. Mutta hänellä oli kylläkin sama erikoinen sukunimi kuin yhdellä tunnetulla paikallispoliitikolla, mikä oli vähän hmmmmm.
No, ainakin on selvää, että vähemmän ihanteellisella CV:lläkin on mahdollista päästä töihin, mikä on lohdullista. Tosin en tiedä, mitä ekstraa sitten pitäisi olla CV:n tilalle.
En minäkään palkkaisi ketään tuntematonta, jos hakijoiden joukossa on jo valmiiksi tunnettu, tehtävään kykenevä henkilö.
Suhteet ratkaisee, ja niin ne on aina tehneet.
Tiedän tapauksen jossa oli ainoastaan yksi kelpoinen hakija: virka jätettiin täyttämättä, koska juuri tätä henkilöä ei missään nimessä haluttu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti nuo paikat on pakko laittaa julkiseen hakuun. Meilläkin on tällä hetkellä esihenkilön paikka auki julkisessa haussa, mutta minulle on jo suoraan sitä tarjottu ja olen sen ottanut vastaan.
Paljonkohan tämä joutava sirkus kuluttaa yhteiskunnan varoja? Ja sitoohan tuo tuollainen ruljanssi _ainakin siis jos hakijoita ihan haastatellaankin jne_ ihan hirvittävän paljon aikaa ja energiaakin, jolle luulisi olevan näinä säästöaikoina parempaakin käyttöä.
Ja sen sirkuksen hyvä tarkoitus menee ihan hukkaan, kun paikka on etukäteen täytetty. Hyvä esimerkki siitä miten turhaa on luoda sääntöjä apinoille. Apinat vaan kiertävät ne säännöt, jos eivät ymmärrä ja kunnioita merkitystä niiden taustalla
Vierailija kirjoitti:
Meni maku julkiselle puolelle hakemisesta parin kokemuksen jälkeen. En itse päässyt haastatteluun, ja okei, uskon etten ollut tarpeeksi vahva ehdokas. Mutta sitten kun näin kenet valittiin...
Viestintähommiin valittiin nuori nainen, joka oli hiljattain valmistunut biotekniikan insinööriksi tai jotain tuonsuuntaista. Ei ainakaan LinkedInin mukaan mitään kokemusta viestinnästä.
Toiseen samankaltaiseen paikkaan valittiin nuorehko nainen, joka oli sentään hiljattain valmistunut jotenkuten viestintään liittyvältä alalta. Mutta työhistoria oli LinkedInin mukaan mielenkiintoinen - nainen oli hyppinyt (melko) nuoresta iästään huolimatta alalta alalle, tyyliin oli opiskellut taideopistossa, sitten toiminut vähän aikaa ripsiteknikkona, sitten perustanut vaatekaupan, sitten opiskellut kuosisuunnittelijaksi, ja niin edelleen. Juuri sellainen CV, jota ei kuulemma SAISI olla. Mutta hänellä oli kylläkin sama erikoinen sukunimi kuin yhdellä tunnetulla
Tämä on karu todellisuus hierarkkisessa apinayhteiskunnassa. Jos ei ole tarjota kuin työpanoksensa, on oikeasti aika heikoissa asemissa mihinkään muuhun kuin alimman tason suorittavaan työhön ja niihin hommiin, mitä kukaan ei halua
Se teatteri pitää pyörittää läpi vaikka henkilö on valittu paikkaan organisaation sisältä jo etukäteen.