Kirjolla-sarja, kausi 2
YLE Areenasta löytyy nyt uuden kauden jaksot. Oletteko jo ehtineet katsoa?
En vielä ekan jakson perusteella osaa sanoa, onko ainakaan ykköskautta parempi, paitsi Topi on tietenkin ihana piristys sarjassa, onneksi hän on mukana!
Kommentit (234)
Ykköskaudella taisi kaikilla osallistujilla (paitsi Topilla?) olla jotain muitakin poikkeavuuksia kuin autismi. Mielestäni se antoi virheellisen kuvan autismista, koska osallistujien ongelmista suurin osa johtui osittain tai kokonaan jostain muusta kuin autismista.
Nyt on valittu osallistujiksi henkilöitä, joitta ei ole muita neurologisia poikkeavuuksia kuin autismi, eikä myöskään mitään "liitännäissairauksia". Ilmeisesti tarkoituksena on ollut rikkoa aikaisemmin mediassa esitettyä stereotypiaa autismista. Ja nyt moni on sitä mieltä, että he eivät ole "oikeita autisteja", koska eivät vastaa sitä stereotypiaa, jota tässä ollaan tarkoituksella rikkomassa.
Katso sarja ja tule sitten kertomaan että ei ollut kuin puhdasta autismia.
Vierailija kirjoitti:
No olihan noi omituisia. Selvästi autisteja. Katoin vain pienen pätkän mutta tuli selväksi. Yksi fanittaa Kekkosta ja nimeää ihmeellisesti pehmojaan, ym dinosaurukset.
Toinen pohtii ruuan suutuntumaa ja kolmas pitää mitaleista sen mukaan missä eniten kimmeltävää.
Vaikka saatan itsekin olla lievästi.
Jos Kekkosen fanittaminen on kriteeri, niin melkein koko Suomi olisi 70-luvulla saanut diagnoosin... Voi huhhuh. Jos suutuntuma tai mitalin kimmellys ovat perusteita dianoosille nykyään, niin ei ihme että kaikilta löytyy
Nuo kolme vaikuttavat minusta normaalimmilta kuin melkein kukaan keskivertonormo jonka sattumanvaraisesti ottaisi. Ja tiedän niitä paljon koska juuri tuollaisia ovat melkein kaikki tytöt / naiset koulussa, töissä ja somessa. Tämä vahvistaa käsitystäni siitä, että autismi ei tarkoita mitään ja diagnoosin saa kuka vain. Itse kyllä tunnen itseni tosi oudoksi ongelmani tosi isoiksi noiden rinnalla.
Että ahdistaa pariskuntapäivällisille tai juhliin meno ja sitä sosiaalista ahdistusta puretaan silti julkisesti teeveessä? Minua ei ole vuosikausiin juhlimaan kutsuttu, kun ei ole kuka kutsuisi, että aika luksusongelmia.
Olen varmaan kauhea ja rajoittunut ihminen, mutta kiemurtelen kiusaantuneisuudesta aina kun Topi puuhaa jotain :D
Vierailija kirjoitti:
Olen varmaan kauhea ja rajoittunut ihminen, mutta kiemurtelen kiusaantuneisuudesta aina kun Topi puuhaa jotain :D
Ei, olet vain jonkin sortin debiili. Kiemurteletko myös sokeiden ja kuurojen parissa?
Tämän kauden positiivinen ylläri oli Mico ja Aki. Micosta huokuu lämpö ja semmoinen positiivinen elämänasenne. Ja ihana, että on löytänyt Akin itselleen, vaikuttaa superkiltiltä ja myöskin lämpimältä persoonalta. Heidän keskinäinen läheisyys ja kunnioitus on kaunista.
Topi ihanan energinen tyyppi ja niin täynnä iloa. Kaipaisi selvästi jonkun elämäänsä ja toivon, että hän löytäisi itselleen mukavan kumppanin. Ihanaa, että Eemelistä ja Topista oli tullut kavereita!
Transmiesprosessissa oleva muotisuunnitelijaksi ja insinööriksi opiskeleva, on ihan naisen näköinen ja oloinen myös käytökseltään.
Onko esim Topi autismin lisäksi myös kehitysvammainen. Puhetyyli on erikoinen. On kait jossain kaupassa hyllyttämässä tavaroita.
^Oli ihan edustava esimerkki muunsukupuolisesta. Muutenkin hyvä, että tuo sateenkaariteema oli mukana, koska trans ja neurokirjo menee paljon päällekkäin.
Vierailija kirjoitti:
No olihan noi omituisia. Selvästi autisteja. Katoin vain pienen pätkän mutta tuli selväksi. Yksi fanittaa Kekkosta ja nimeää ihmeellisesti pehmojaan, ym dinosaurukset.
Toinen pohtii ruuan suutuntumaa ja kolmas pitää mitaleista sen mukaan missä eniten kimmeltävää.
Vaikka saatan itsekin olla lievästi.
Musta on tosi outoa lukea täältä, miten paljon ihmiset sanoo, että ihan normaaleja ja neurotyypilisiä. Itse näin kans paljon sitä "omituisuutta".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin silmiinpistävää, että porukan ainoa selkeästi havaittavissa oleva epätyypillinen on kaikkein positiivisin, viisain, tasapainoisin ja elämänmyönteisin. Muut ovat ahdistuneita sykkyrämykkröitä, jotka ovat antautuneet elämän edessä saadessaan lopulta sen himoitsemansa diagnoosin ja tekosyyn olla tekemättä mitään epämukavaa.
Niin, onpa taas kumma juttu, että se, joka on saanut diagnoosin jo lapsena, ja siis tietoa ja tukea lapsuudesta saakka, vaikuttaa voivan paremmin kuin ne, jotka on joutuneet elämään aikuisiksi asti ilman tietoa autismistaan, ilman ymmärrystä ja tukea 🙄. Mitenkäs ihmeessä se nyt niin. Ei varmaan mitenkään johtuisi siitä, miten traumatisoivaa on joutua elämään diagnosoimattomana autistina
Muuten tapasi puhua toisista ihmisistä on aivan ala-arvoinen, ja sinun sietäisi hävetä.
Jos saa nuorena diagnoosin, osataan yleensä paremmin ohjata ymmärtämään tarpeitaan ja hallitsemaan esim. meltdown ja shutdown -tiloja.
Vierailija kirjoitti:
Onko esim Topi autismin lisäksi myös kehitysvammainen. Puhetyyli on erikoinen. On kait jossain kaupassa hyllyttämässä tavaroita.
No ei ole. Se erikoinen puhetyyli johtuu ihan siitä autismista vaan. Älyssä hänellä ei todellakaan selvästikään ole mitään häikkää.
Tästäkin sarjasta piti tehdä joku DEI-maailmanennätyksen yritys.
Kauanko tekijät sai koluta Suomea ennenkuin löytyi
-autisti
-transautisti
-transhomoautisti
Onko sen transtyypin kumppani myös trans, vai mies?
Vierailija kirjoitti:
^Oli ihan edustava esimerkki muunsukupuolisesta. Muutenkin hyvä, että tuo sateenkaariteema oli mukana, koska trans ja neurokirjo menee paljon päällekkäin.
Totta kai menee päällekkäin; neurokirjo altistaa transkokemukselle. Ja myöhemmin saattaa sitten kaduttaa.
Leena sanoittaa hyvin tuskansa äitinä ja puolisona. Hän tiedostaa, mitä ympäröivä maailma vaatii ja yrittää toimi oikein eli maskata
Mutta vastoin luontoaan tekee sen.
Juuri se kuormittaa.
Hän oivaltaa yrityksen ja erehdyksen kautta asioita mutta piirteille ominaisena niistä ei tule rutiinia.
Itselläni on kirjolla oleva älykäs nuori mutta joka on suunnattoman epäsosiaalinen, aisti yli ja aliherkkä sekä aseksuaali. Ts tietää että on sukupuoli eroja mutta et ei kiinnosta oma eikä muiden sukupuoli, ei jaottelu miehiin ja naisiin, eikä tunne kiinnosta muihin.
Pienenä oli helppo leikkiä muidennkanssa, rikas mielikuvitus ja loppumaton tiedon jano. Kova maailma ei sitten hyväksynyt ennakkoluulotonta ja kaikenhyväksyvää ihmistä, sinisilmäistäkin.. nuori sulkeutui tietokoneiden maailmaan.
Kun tukitoimet ovat vajavaisia, moni nepsyihminen putoaa verkoista läpi ja syrjäytyy. Kaikilla ei ole edes sitä yhtä ystävää ja ymmärtäjää.
Vierailija kirjoitti:
Tästäkin sarjasta piti tehdä joku DEI-maailmanennätyksen yritys.
Kauanko tekijät sai koluta Suomea ennenkuin löytyi
-autisti
-transautisti
-transhomoautisti
No jos transsukupuolisuudesta on autisteilla yleisempää kuin neurotyypillisillä, niin tuskin tuon löytäminen on hirveän työn ja vaivan takana ollut. Olettaisin, että nuo osallistujat on valittu vapaaehtoisesti ilmoittautuneiden joukosta, eikä noin muuten etsitty mistään.
Vierailija kirjoitti:
Olisipa meistä erityisherkistäkin tämmöinen sarja, saisi parempaa kohtelua
Miten kehtaat? Erityisherkkyys on ominaisuus, ei vamma eikä sairaus. Erityisherkät kykenevät toimimaan omassa elämässään. 20 prosenttia meistä on erityisherkkiä.
Onko sulla jotain lähteitä näille väitteillesi, vai onko toi vaan puhdasta neurotyypillistä mutuilua, joka ei pohjaa mihinkään faktoihin?
Autistihan ei voi oikein olla sinut itsensä kanssa, ellei tiedä omasta autismistaan. Jos sen tiedon saa vasta aikuisena, niin sen käsitteleminen ja sisäistäminen vienee vuosikausia.
Autisti ei voi samastua autismiinsa mitenkään liikaa, se kun ei ole mikään erillinen ominaisuus, vaan osa itseä ihan kaikessa ihan koko ajan.