Lue keskustelun säännöt.
Yliopisto-opiskelijat todellakin lähtevät Lapin tai Tallinnan yliopistoon, koska eivät pääse oikeisiin yliopistoihin. Mitä mieltä olette?
28.10.2024 |
YLEn uutisissa kerrotaan Tallinnassa opiskelevista suomalaisista ja he kaikki kertovat syyksi valinnalleen sen, että eivät Suomessa päässeet yliopistoon useista hakuyrityksistä huolimatta.
Tästä voi päätellä, että Tallinnan yliopistossa opiskelija-aines ei ole sitä terävintä kynää...
Ja Lapin yliopistossa myös opetuksen taso on surkea. Opiskelijat haukkuivat sitä luokattoman huonoksi. Eräskin luennoitsija piti poistaa luennolta sekavan käytöksen takia. Tuskin tälläkään menetelmällä tulee niitä penaalin terävimpiä kyniä.
Itse arvostan eniten pk-seudun (ja Etelä-Suomen) oikeista yliopistoista valmistuneiden tutkintoja.
Kommentit (223)
Tallinnasta en tiedä, mutta onhan maakuntayliopistoilla paikkansa, jos haluaa jäädä niille alueille. Jos taas tavoitteena on Helsingin huippufirmat saati ulkomaat, varmaan kannattaa ensisijaisesti opiskella Helsingissä, ja ehkä Turussa, Tampereella tai Oulussa.
Olen opiskellut neljässä yliopistossa ja sanoisin, että merkittävin ero on itse opiskelijoissa, heidän taustoissaan ja tulevaisuuden tavoitteissa. Ne tarttuvat ja siksi kannustan omia lapsiani hakeutumaan suurkaupunkien yliopistoihin (eli Helsinkiin tai tunnettuihin yliopistoihin ulkomailla). Sama tutkinto ei joka tapauksessa ole sama yliopistosta riippumatta, edes Suomessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tallinnasta en tiedä, mutta onhan maakuntayliopistoilla paikkansa, jos haluaa jäädä niille alueille. Jos taas tavoitteena on Helsingin huippufirmat saati ulkomaat, varmaan kannattaa ensisijaisesti opiskella Helsingissä, ja ehkä Turussa, Tampereella tai Oulussa.
Olen opiskellut neljässä yliopistossa ja sanoisin, että merkittävin ero on itse opiskelijoissa, heidän taustoissaan ja tulevaisuuden tavoitteissa. Ne tarttuvat ja siksi kannustan omia lapsiani hakeutumaan suurkaupunkien yliopistoihin (eli Helsinkiin tai tunnettuihin yliopistoihin ulkomailla). Sama tutkinto ei joka tapauksessa ole sama yliopistosta riippumatta, edes Suomessa.
Ei ihme, jos nuoret eivät pääse opiskelemaan ja pitää lähteä Tallinnaan, kun kahmit peräti neljä opiskelupaikkaa itsellesi.
Vierailija kirjoitti:
Tallinnasta en tiedä, mutta onhan maakuntayliopistoilla paikkansa, jos haluaa jäädä niille alueille. Jos taas tavoitteena on Helsingin huippufirmat saati ulkomaat, varmaan kannattaa ensisijaisesti opiskella Helsingissä, ja ehkä Turussa, Tampereella tai Oulussa.
Olen opiskellut neljässä yliopistossa ja sanoisin, että merkittävin ero on itse opiskelijoissa, heidän taustoissaan ja tulevaisuuden tavoitteissa. Ne tarttuvat ja siksi kannustan omia lapsiani hakeutumaan suurkaupunkien yliopistoihin (eli Helsinkiin tai tunnettuihin yliopistoihin ulkomailla). Sama tutkinto ei joka tapauksessa ole sama yliopistosta riippumatta, edes Suomessa.
Helsingin huippufirmat. Huutonaurua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Molemmat ovat oikeita yliopistoja. Molempien lasteni lääkärikoulutuksen olemme kustantaneet Baltiassa. Molemmat toimivat laillistettuina lääkäreinä Suomessa.
Eivät Helsingin yliopistoon päässeet opiskelemaan?
Eivät.
Jollakin puskee hoitamattomat vihantunteet läpi. Entäs sitten Karolinska, Charité yms.? Luuletko, että Helsingissä haluaisivat opiskella? Ja ihan ilmaisia ovat nuokin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tallinnasta en tiedä, mutta onhan maakuntayliopistoilla paikkansa, jos haluaa jäädä niille alueille. Jos taas tavoitteena on Helsingin huippufirmat saati ulkomaat, varmaan kannattaa ensisijaisesti opiskella Helsingissä, ja ehkä Turussa, Tampereella tai Oulussa.
Olen opiskellut neljässä yliopistossa ja sanoisin, että merkittävin ero on itse opiskelijoissa, heidän taustoissaan ja tulevaisuuden tavoitteissa. Ne tarttuvat ja siksi kannustan omia lapsiani hakeutumaan suurkaupunkien yliopistoihin (eli Helsinkiin tai tunnettuihin yliopistoihin ulkomailla). Sama tutkinto ei joka tapauksessa ole sama yliopistosta riippumatta, edes Suomessa.
Helsingin huippufirmat. Huutonaurua.
Kai silläkin on ne omat huippunsa - investointipankit, rahastofirmat, lakifirmat, konsulttifirmat jne.?
(Edelliselle, opiskelin kaikki tutkintoni ulkomailla.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämä on kummallinen suomalainen piirre pilkata erilaisen tien valinneita. Meidän suvussakin yksi tyyppi lähti ensin Saksaan opiskelemaan insinööriksi. Kaikki nauroi sitä. Ei tyhmä poika pärjännyt koulussa, joten meni ties mihin pilipalikouluun Saksaan, sanottiin. Lisäpontta tämä näkemys sai siitä, että koulutus oli englanninkielinen ja suunnattu m_muuttajille. Siitä olivat päättelevinään, että ei se ole edes mikään oikea insinöörintutkinto vaan joku maammujen viihteeksi kehitetty kotouttamishömppä.
No, kaveri valmistui ja pääsi töihin insinööriksi saksalaiseen autofirmaan. Pilkkaaminen jatkui. Ei se varmaan mitään oikeita insinöörintöitä tee, mikä lie avustaja. Seuraavaksi hän suoritti kauppatieteellisen tutkinnon australialaisessa yliopistossa. Kaikki olivat olleet kuulevinaan, että pelkkiä kirjekursseja on, eikä mikään oikea tutkinto. Rahalla kuulemma saa. Puhuttiin, että tuo älyllisesti yksinkertainen mies pärjää vain r
Tuo on ihan vain kateutta. Nämä pilkkaajat eivät itse ole opiskelleet mitään tai saavuttaneet työelämässä mitään. Kateellisia, kun heitä itseään ei edes sinne ulkomaille huolittu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tallinnasta en tiedä, mutta onhan maakuntayliopistoilla paikkansa, jos haluaa jäädä niille alueille. Jos taas tavoitteena on Helsingin huippufirmat saati ulkomaat, varmaan kannattaa ensisijaisesti opiskella Helsingissä, ja ehkä Turussa, Tampereella tai Oulussa.
Olen opiskellut neljässä yliopistossa ja sanoisin, että merkittävin ero on itse opiskelijoissa, heidän taustoissaan ja tulevaisuuden tavoitteissa. Ne tarttuvat ja siksi kannustan omia lapsiani hakeutumaan suurkaupunkien yliopistoihin (eli Helsinkiin tai tunnettuihin yliopistoihin ulkomailla). Sama tutkinto ei joka tapauksessa ole sama yliopistosta riippumatta, edes Suomessa.
Helsingin huippufirmat. Huutonaurua.
Tietenkin suomalaisittain ajateltuna. Montako huippufirmaa edes Suomen tasolla on Rovaniemellä? Tai Joensuussa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähin huippufirma löytyy Ruotsista.
Vierailija kirjoitti:
Tallinnasta en tiedä, mutta onhan maakuntayliopistoilla paikkansa, jos haluaa jäädä niille alueille. Jos taas tavoitteena on Helsingin huippufirmat saati ulkomaat, varmaan kannattaa ensisijaisesti opiskella Helsingissä, ja ehkä Turussa, Tampereella tai Oulussa.
Olen opiskellut neljässä yliopistossa ja sanoisin, että merkittävin ero on itse opiskelijoissa, heidän taustoissaan ja tulevaisuuden tavoitteissa. Ne tarttuvat ja siksi kannustan omia lapsiani hakeutumaan suurkaupunkien yliopistoihin (eli Helsinkiin tai tunnettuihin yliopistoihin ulkomailla). Sama tutkinto ei joka tapauksessa ole sama yliopistosta riippumatta, edes Suomessa.
Millaisia eroja opiskelijoissa ja heidän taustoissaan olet huomannut suurkaupunkien ja muiden välillä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voi kun olisi itsekin tajunnut lähteä Tartoon. Helsinki oli niin paska paikka asua varattomana opiskelijana.
Ilmeisesti hintataso sielläkin on noussut, sillä suomalaisten opiskelijoiden määrä on vähentynyt viime vuosina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Virossa Tarton lääkiksessä on paljon vaativampi osaamistaso, kuin Suomessa missään lääkiksessä. Sieltä on moni lähtenyt maitojunalla takas kotiin, kun ei ole suoriutunut opinnoista. Opetus on international-linjalla englanniksi ja lääkisopintojen lisäksi on vielä pakolliset viron kielen opinnot. Ottakaa asioista selvää.
Tähän voisi vielä lisätä että Tarton yliopiston lääkis on vanhempi kuin Helsingin yliopiston.
Tarton ylioipston lääkis on vanhempi kuin koko Helsingin yliopisto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nämä jutut ovat enemmän saippuasarjakamaa kuin todellista arkielämää. Varmemmin erityisesti nainen saa huomiota tisseillä ja perseellä kuin opinahjolla. Valitettavasti. Ja ketään nelikymmpistä ei kiinnosta pätkääkään missä samanikäinen on joskus opiskellut. Yliopistogloria on siinä vaiheessa kaukaista menneisyyttä.
En ymmärrä pakkomielteistä ihmisiä, jotka hakevat vuosikausia opiskelemaan jotain tiettyä alaa vaikkei selkeästi ikinä kyvyt siihen riitä. Pari kolme kertaa yrittää on vielä ok, mutta se, että tuhlaa jotain 7 vuotta pääsykokeisiin valmistautumiseen kun on saanut päähänsä, että haluaa ensiapuun lääkäriksi on jotain täysin mieletöntä. Eiköhän siinä jo universumi ala kertomaan, että täytyisi löytää joku toinen tie unelmien saavuttamiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Virossa Tarton lääkiksessä on paljon vaativampi osaamistaso, kuin Suomessa missään lääkiksessä. Sieltä on moni lähtenyt maitojunalla takas kotiin, kun ei ole suoriutunut opinnoista. Opetus on international-linjalla englanniksi ja lääkisopintojen lisäksi on vielä pakolliset viron kielen opinnot. Ottakaa asioista selvää.
Tähän voisi vielä lisätä että Tarton yliopiston lääkis on vanhempi kuin Helsingin yliopiston.
Tarton ylioipston lääkis on vanhempi kuin koko Helsingin yliopisto.
Tartto ja Uppsala ovat vanhimmat, arvostetuimmat ja tasokkaimmat. Parhaat menevät sinne.
Suomi on pieni maa. Todella pieni.
On hienoa, että pienessä maassa on muitakin yliopistoja kuin pääkaupungin opinahjo. Ja se pääkaupunkikin on pieni, samoin pääkaupungin yliopisto.
On myös hienoa, että nuoret uskaltavat lähteä tavoittelemaan haluamaansa ammattia ja uraa ulkomailta. Sieltä tarttuu mukaan muutakin oppia ja kokemusta kuin vain valmistuneen paperit.
Olen valmistunut Lapissa ammattiini, olen sieltä kotoisinkin. Ihan olen uraa luonut, ulkomaillakin ja nyt Helsingissä. Asialliset opinnot olivat ja päteviä ihmisiä valmistui, osa jäi Lappiin, osa lähti maailmalle kuka minnekin.
Veroja maksavat ammattilaiset pitää saada koulutettua, eikä yksi tai kaksi yliopistoa sitä saa tehtyä. Kaikki eivät voi olla tutkijoita tai huippukirurgeja tms, oikeusaputoimiston lakimies tekee tärkeää työtä, samoin ei niin hohdokkaan osaston lääkärit ja hoitajat tai sen ei niin hohdokkaan kaupunginosan koulun opettajat.
Arvostetaan toisiamme ja toistemme osaamista, ei se arjen työssä näy kuka valmistui aikoinaan mistäkin.
Vierailija kirjoitti:
Tallinnasta en tiedä, mutta onhan maakuntayliopistoilla paikkansa, jos haluaa jäädä niille alueille. Jos taas tavoitteena on Helsingin huippufirmat saati ulkomaat, varmaan kannattaa ensisijaisesti opiskella Helsingissä, ja ehkä Turussa, Tampereella tai Oulussa.
Olen opiskellut neljässä yliopistossa ja sanoisin, että merkittävin ero on itse opiskelijoissa, heidän taustoissaan ja tulevaisuuden tavoitteissa. Ne tarttuvat ja siksi kannustan omia lapsiani hakeutumaan suurkaupunkien yliopistoihin (eli Helsinkiin tai tunnettuihin yliopistoihin ulkomailla). Sama tutkinto ei joka tapauksessa ole sama yliopistosta riippumatta, edes Suomessa.
Minä olen opiskelut kahdessa yliopistossa (suomalaisessa ja brittiläisessä "vanhassa" yliopistossa) ja opettanut viidessä tai kuudessa (riippuen lasketaanko vieraileva professorius vai pitääkö olla oikeaa henkilökuntaa) Euroopassa (mukaanlukien Cambridge) ja Australiassa. Kyllä saman tasoinen on todella tutkinto saman tasoinen, vaikka sisällön painotukset toki vaihtelevat. Opiskelijoiden taustassa on ja ei ole eroja - myös sieltä Cambridgestä löytyy joka sortin taviksia, ihan suomalaisiakin. Isoin ero ei kuiskaan ole opiskelijoissa ja heidän taustoissaan tai tavoitteissaan, vaan siinä, että noissa vanhoissa ja rikkaissa yliopistoissa rahaa on ja tulee lahjoituksilla (joilla osa opiskelijoista pääsee sisään) koko ajan lisää. Ei tarvitse miettiä, tuhoaako hallitus koulutuksen rahoituksen. Niinpä voidaan ihan rauhassa opettaa, opiskella ja tutkia sivistysaineita, kulttuuria, sukupuolentutkimusta yms. Edes maksavien ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä ei ole noissa rikkaissa yliopistoissa kynnyskysymys, vaikka osa isoista lahjoittajista on kyllä varsinkin intialaisia. Opiskelija-aineiksessa suurimmat erot ovat taas oppiaineiden (ei niinkään ylioistojen) välisiä: lääketieteellisessä, oikeustieteellisessä ja stem-aloilla tullaan sekalaisista taustoista ja tähtäimessä on ansaita paljon rahaa. Humanistialoilla tullaan taustoista, joissa rahaa on sen erran, että enää ei tarvitse miettiä tienestejä alanvalinnan ykköskriteerinä, vaan tähtäimessä on maailmanparannus ja sivistys ja elämänlaatu.
Ja jos oikeasti haluat töihin ulkomaille, on varminta hankkia tutkinto siitä maasta, johon haluat. Jos taas haluat isoon monikansalliseen firmaan, on ihan sama, mistä tutkintosi on. Niihin haetaan lähtökohtaisesti monipuolisuutta, koska se edistää menestymistä - väliä on sillä, että tajuatko itse, mikä juuri sinun taustasi hyöty firmalle on ja osaatko kertoa sen muillekin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tallinnasta en tiedä, mutta onhan maakuntayliopistoilla paikkansa, jos haluaa jäädä niille alueille. Jos taas tavoitteena on Helsingin huippufirmat saati ulkomaat, varmaan kannattaa ensisijaisesti opiskella Helsingissä, ja ehkä Turussa, Tampereella tai Oulussa.
Olen opiskellut neljässä yliopistossa ja sanoisin, että merkittävin ero on itse opiskelijoissa, heidän taustoissaan ja tulevaisuuden tavoitteissa. Ne tarttuvat ja siksi kannustan omia lapsiani hakeutumaan suurkaupunkien yliopistoihin (eli Helsinkiin tai tunnettuihin yliopistoihin ulkomailla). Sama tutkinto ei joka tapauksessa ole sama yliopistosta riippumatta, edes Suomessa.
Millaisia eroja opiskelijoissa ja heidän taustoissaan olet huomannut suurkaupunkien ja muiden välillä?
Otan esimerkeiksi vain suomalaiset opiskelijat joita tapasin. Kärjistäen: paikallisten "maakuntien" yliopistoissa oli pääosin ensimmäisen polven yliopisto-opiskelijoita ilman sen kummempaa urasuunnitelmaa. Haluttiin yliopistoon, koska haluttiin yliopistoon. He palasivat Suomeen usein jo maisterivaiheessa. Pääkaupunkien kansainvälisissä huippukouluissa opiskelevat suomalaiset olisivat päässeet Helsinkiinkin, mutta valitsivat ennemmin kv. kokemuksen. Heillä oli selvät suunnitelmat opintojen jälkeiselle uralle ja menivät niitä kohti jo opintojen aikana. Asenteet ja itseluottamus olivat ihan eri maailmasta. Moni oli asunut jo lapsena ulkomailla.
Mutuilen, että vastaavan eron huomaisi suomalaisissa yliopistoissa.
Vierailija kirjoitti:
Ainoa mikä merkitsee, on heidän valmistuttuaan hallitsemat tiedot ja taidot.
Näinhän saadaan juuri paperit niillekin, kenellä ne tiedot ja taidot ovat huomattavasti matalammalla tasolla.
Tilastotkin näyttävät, joka sarallla, taso laskee...taso laskee...
Kyllä saman tasoinen on todella tutkinto saman tasoinen, vaikka sisällön painotukset toki vaihtelevat.
En tiedä mitä alaa olet opettanut, mutta yksityisillä markkinoilla koulun nimellä on tietenkin väliä. Tismalleen sama tutkinto ei ole saman arvoinen vaan yliopiston nimi(kin) vaikuttaa. Puhutaan tilastoista, ei yksittäisistä esimerkeistä.
Yäk. Hyi. Tallinnan yliopisto. Hyi.