Lue keskustelun säännöt.
Yliopisto-opiskelijat todellakin lähtevät Lapin tai Tallinnan yliopistoon, koska eivät pääse oikeisiin yliopistoihin. Mitä mieltä olette?
28.10.2024 |
YLEn uutisissa kerrotaan Tallinnassa opiskelevista suomalaisista ja he kaikki kertovat syyksi valinnalleen sen, että eivät Suomessa päässeet yliopistoon useista hakuyrityksistä huolimatta.
Tästä voi päätellä, että Tallinnan yliopistossa opiskelija-aines ei ole sitä terävintä kynää...
Ja Lapin yliopistossa myös opetuksen taso on surkea. Opiskelijat haukkuivat sitä luokattoman huonoksi. Eräskin luennoitsija piti poistaa luennolta sekavan käytöksen takia. Tuskin tälläkään menetelmällä tulee niitä penaalin terävimpiä kyniä.
Itse arvostan eniten pk-seudun (ja Etelä-Suomen) oikeista yliopistoista valmistuneiden tutkintoja.
Kommentit (223)
Vierailija kirjoitti:
Se on kylläkin niin, että Helsingin seudun yliopistoihin pääsee lähinnä vain varakkaammista perheistä ja köyhemmistä perheistä mennään maaseutuyliopistoihin. Kilpailu on niin kovaa, että vain varakkailla on mahdollisuus tukea lapsiaan taloudellisesti pääsykoeprojektin aikana, jotta heille jää aikaa panostaa hakuun. Duunarin lapset duunaavat pikaruokaloissa samalla pääsykokeisiin valmistautuen ja menevät maaseutuyliopistoon.
Hämmästyttävää näköalattomuutta. Mikä saa sinut luulemaan, ettei maakunnissa olisi varakkaita perheitä? Kyllä on, ja paljonkin. Tietämyksesi Suomesta on näköjään hyvinkin rajallista. Olen itse maalta kotoisin mutta opiskellut Helsingin yliopistossa. Ja suoraan papereilla pääsin, eli "pääsykoeprojektin" aikaisesta taloudellisesta tuesta ei paljoa hyötyä ollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Huippukirurgi Juha Hernesniemi ei päässyt Helsinkiin, mutta opiskeli Sveitsissä tehden mittavan kansainvälisen uran. Heikompaa ainesta?
Lääkiksen pääsykokeissa parhaiten pärjäävät anaalisen pikkutarkat. Periaatteessa lääkärissä hyvä ominaisuus, mutta eivät kaikki lahjakkaat ihmiset ole tuollaisia.
Vierailija kirjoitti:
Lääkäreiden kesken on jo selvä kahtiajako työmarkkinoilla ja arvostuksessa.
Lääkärit ovat opiskelleet Helsingin yliopistossa. Ja sitten ovat ne muualla opiskelleet lääkärit.
Potilas ei tiedä, missä kukin on opiskellut. Vain hyvin tehty työ merkitsee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huippukirurgi Juha Hernesniemi ei päässyt Helsinkiin, mutta opiskeli Sveitsissä tehden mittavan kansainvälisen uran. Heikompaa ainesta?
Lääkiksen pääsykokeissa parhaiten pärjäävät anaalisen pikkutarkat. Periaatteessa lääkärissä hyvä ominaisuus, mutta eivät kaikki lahjakkaat ihmiset ole tuollaisia.
Siellä lääkiksessä taitaa sitten olla ihan omat valintametodit.. :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huippukirurgi Juha Hernesniemi ei päässyt Helsinkiin, mutta opiskeli Sveitsissä tehden mittavan kansainvälisen uran. Heikompaa ainesta?
Lääkiksen pääsykokeissa parhaiten pärjäävät anaalisen pikkutarkat. Periaatteessa lääkärissä hyvä ominaisuus, mutta eivät kaikki lahjakkaat ihmiset ole tuollaisia.
Siellä lääkiksessä taitaa sitten olla ihan omat valintametodit.. :D
Lääkiksen pääsykokeet todellakin ovat aivan oma rotunsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on kylläkin niin, että Helsingin seudun yliopistoihin pääsee lähinnä vain varakkaammista perheistä ja köyhemmistä perheistä mennään maaseutuyliopistoihin. Kilpailu on niin kovaa, että vain varakkailla on mahdollisuus tukea lapsiaan taloudellisesti pääsykoeprojektin aikana, jotta heille jää aikaa panostaa hakuun. Duunarin lapset duunaavat pikaruokaloissa samalla pääsykokeisiin valmistautuen ja menevät maaseutuyliopistoon.
Hämmästyttävää näköalattomuutta. Mikä saa sinut luulemaan, ettei maakunnissa olisi varakkaita perheitä? Kyllä on, ja paljonkin. Tietämyksesi Suomesta on näköjään hyvinkin rajallista. Olen itse maalta kotoisin mutta opiskellut Helsingin yliopistossa. Ja suoraan papereilla pääsin, eli "pääsykoeprojektin" aikaisesta taloudellisesta tuesta ei paljoa hyötyä ollut.
Ajat ovat sitten muuttuneet, jos nykyään suurin osa opiskelijoista menee suoraan lukiotodistuksella. Takavuosina kaikkien piti lukea pääsykokeisiin ja havaintojeni mukaisia tapauksia riitti.
En ole milloinkaan sanonut, etteikö maakunnissa voisi olla varakkaita perheitä. Hämmästyttävää luetun ymmärtämisen vaikeutta.
Ennen nykyaikaista lääketiedettä kirurgit eivät olleet lääkäreitä, vaan usein käsityöläisiä. Heidän tehtäviin kuului amputaatioita, haavojen hoitoa ja hampaanpoistoja, kun taas lääkäreiden rooli painottui enemmän diagnoosien tekemiseen ja hoitojen määräämiseen. Kirurginen työ oli käytännönläheistä ja likaista, ja sitä pidettiin vähemmän arvostettuna kuin varsinaista lääkäritoimintaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ennen nykyaikaista lääketiedettä kirurgit eivät olleet lääkäreitä, vaan usein käsityöläisiä. Heidän tehtäviin kuului amputaatioita, haavojen hoitoa ja hampaanpoistoja, kun taas lääkäreiden rooli painottui enemmän diagnoosien tekemiseen ja hoitojen määräämiseen. Kirurginen työ oli käytännönläheistä ja likaista, ja sitä pidettiin vähemmän arvostettuna kuin varsinaista lääkäritoimintaa.
Mutta nyt kirurgia on aloista arvostetuin. Kirurgit eivät edes lounaalla istu lääkärien kanssa samassa pöydässä ja loukkaantuvat, jos joku kutsuu heitä "vain" lääkäriksi.
Vierailija kirjoitti:
Ennen nykyaikaista lääketiedettä kirurgit eivät olleet lääkäreitä, vaan usein käsityöläisiä. Heidän tehtäviin kuului amputaatioita, haavojen hoitoa ja hampaanpoistoja, kun taas lääkäreiden rooli painottui enemmän diagnoosien tekemiseen ja hoitojen määräämiseen. Kirurginen työ oli käytännönläheistä ja likaista, ja sitä pidettiin vähemmän arvostettuna kuin varsinaista lääkäritoimintaa.
Parturit tekivät ennen kirurgisia toimenpiteitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aina on ollut, että maaseudun lahjakkaat (vaikka Lapista) haluaa Helsinkiin ja Turkuun yliopistoon.
Sitten pääkaupunkiseudun keskinkertaiset joutuu menemään jonnekin Joensuuhun.
Olisihan se kätevää asua kotona ja käydä yliopistossa kotipaikkakunnalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen nykyaikaista lääketiedettä kirurgit eivät olleet lääkäreitä, vaan usein käsityöläisiä. Heidän tehtäviin kuului amputaatioita, haavojen hoitoa ja hampaanpoistoja, kun taas lääkäreiden rooli painottui enemmän diagnoosien tekemiseen ja hoitojen määräämiseen. Kirurginen työ oli käytännönläheistä ja likaista, ja sitä pidettiin vähemmän arvostettuna kuin varsinaista lääkäritoimintaa.
Mutta nyt kirurgia on aloista arvostetuin. Kirurgit eivät edes lounaalla istu lääkärien kanssa samassa pöydässä ja loukkaantuvat, jos joku kutsuu heitä "vain" lääkäriksi.
Hih, nyt on kirurgi "linjoilla"?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aina on ollut, että maaseudun lahjakkaat (vaikka Lapista) haluaa Helsinkiin ja Turkuun yliopistoon.
Sitten pääkaupunkiseudun keskinkertaiset joutuu menemään jonnekin Joensuuhun.
Olisihan se kätevää asua kotona ja käydä yliopistossa kotipaikkakunnalla.
Tähän vaikuttaa myös se, että pk-seudulla on ikäluokan kokoon nähden n. 20 % vähemmän yliopistojen ja korkeakoulujen opiskelupaikkoja kuin muualla Suomessa. Paikkoja pitäisikin lisätä reippaasti, sillä pk-seudun nuoret eivät ole nyt koulutuksellisesti tasavertaisessa asemassa muihin nuoriin nähden.
Tämä on kummallinen suomalainen piirre pilkata erilaisen tien valinneita. Meidän suvussakin yksi tyyppi lähti ensin Saksaan opiskelemaan insinööriksi. Kaikki nauroi sitä. Ei tyhmä poika pärjännyt koulussa, joten meni ties mihin pilipalikouluun Saksaan, sanottiin. Lisäpontta tämä näkemys sai siitä, että koulutus oli englanninkielinen ja suunnattu m_muuttajille. Siitä olivat päättelevinään, että ei se ole edes mikään oikea insinöörintutkinto vaan joku maammujen viihteeksi kehitetty kotouttamishömppä.
No, kaveri valmistui ja pääsi töihin insinööriksi saksalaiseen autofirmaan. Pilkkaaminen jatkui. Ei se varmaan mitään oikeita insinöörintöitä tee, mikä lie avustaja. Seuraavaksi hän suoritti kauppatieteellisen tutkinnon australialaisessa yliopistossa. Kaikki olivat olleet kuulevinaan, että pelkkiä kirjekursseja on, eikä mikään oikea tutkinto. Rahalla kuulemma saa. Puhuttiin, että tuo älyllisesti yksinkertainen mies pärjää vain rajattomalla itsevarmuudellaan, ja tätä käytettiin merkkinä miten paha maailma on, että supliikilla pärjää eikä osaamisella.
Tässä vaiheessa itse aloin kyseenalaistaa suvun puheita. Että onko sellainenkin mahdollista, ettei hän olekaan "yksinkertainen", vaan oikeasti älykäs ja työteliäs tyyppi. Urallaan on edennyt johtotehtäviin, ottanut saksalaisen vaimon ja heillä on 3 lasta. Ja vielä edelleen pian nelikymppisenä tämä mies on suvun puheissa se yksinkertainen suuta soittava poika joka oli ehkä 10-vuotiaana. Ihmisten ennakkonäkemyksiä ei voi näköjään voittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ei pääse lääkikseen Suomessa, niin ilman muuta kannattaa hakea vaikka Viroon opiskelemaan. Aikaa kuluu ihan hukkaan, jos vuodesta toiseen osallistuu pääsykokeisiin. Ulkomaille opintotukea saa sen n. 1500 euroa ja me vanhemmat vielä avustimme 500 eurolla kuussa, niin kyllä tuolla summalla pärjää ja maksaa lukukausimaksut. Lomilla nuoret olivat töissä, esim. tekivät sairaala-apulaisen töitä. Kovasti ainakin arvostivat, että lääkiksen opiskelijat jo opiskeluaikana tekevät niitä vähäpätöisempiä hommia sairaaloissa. Neljännen vuoden jälkeen sitten työskentelivät lääkäreinä mökkipaikkakunnan terveyskeskuksessa, ei mennyt rahaa asumiseen ja pystyi rahoittamaan taas opintojaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkäreiden kesken on jo selvä kahtiajako työmarkkinoilla ja arvostuksessa.
Lääkärit ovat opiskelleet Helsingin yliopistossa. Ja sitten ovat ne muualla opiskelleet lääkärit.
Potilas ei tiedä, missä kukin on opiskellut. Vain hyvin tehty työ merkitsee.
Tämä onkin puute Suomessa. Muualla maailmassa ihmiset ylpeästi kehystää diplominsa seinälle, jotta kaikki näkee, mistä on valmistunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina on ollut, että maaseudun lahjakkaat (vaikka Lapista) haluaa Helsinkiin ja Turkuun yliopistoon.
Sitten pääkaupunkiseudun keskinkertaiset joutuu menemään jonnekin Joensuuhun.
Olisihan se kätevää asua kotona ja käydä yliopistossa kotipaikkakunnalla.
Tähän vaikuttaa myös se, että pk-seudulla on ikäluokan kokoon nähden n. 20 % vähemmän yliopistojen ja korkeakoulujen opiskelupaikkoja kuin muualla Suomessa. Paikkoja pitäisikin lisätä reippaasti, sillä pk-seudun nuoret eivät ole nyt koulutuksellisesti tasavertaisessa asemassa muihin nuoriin nähden.
Toisaalta omalta kannalta kävi hyvin. Sai asua yksiössä, jonka vuokra oli 200. Lisäksi pääsi pois pääkaupunkiseudulta. Sai napanuoran poikki. Onhan täällä myös edullisempaa asua.
Velaton ollut jo 10 vuotta ennen Juha Miedon suositusikää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina on ollut, että maaseudun lahjakkaat (vaikka Lapista) haluaa Helsinkiin ja Turkuun yliopistoon.
Sitten pääkaupunkiseudun keskinkertaiset joutuu menemään jonnekin Joensuuhun.
Olisihan se kätevää asua kotona ja käydä yliopistossa kotipaikkakunnalla.
Tähän vaikuttaa myös se, että pk-seudulla on ikäluokan kokoon nähden n. 20 % vähemmän yliopistojen ja korkeakoulujen opiskelupaikkoja kuin muualla Suomessa. Paikkoja pitäisikin lisätä reippaasti, sillä pk-seudun nuoret eivät ole nyt koulutuksellisesti tasavertaisessa asemassa muihin nuoriin nähden.
Tämä on niin totta. Lisäksi Suomen kaltaisessa pienessä, köyhässä maassa pitäisi voimavaroja keskittää eikä hajauttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina on ollut, että maaseudun lahjakkaat (vaikka Lapista) haluaa Helsinkiin ja Turkuun yliopistoon.
Sitten pääkaupunkiseudun keskinkertaiset joutuu menemään jonnekin Joensuuhun.
Olisihan se kätevää asua kotona ja käydä yliopistossa kotipaikkakunnalla.
Tähän vaikuttaa myös se, että pk-seudulla on ikäluokan kokoon nähden n. 20 % vähemmän yliopistojen ja korkeakoulujen opiskelupaikkoja kuin muualla Suomessa. Paikkoja pitäisikin lisätä reippaasti, sillä pk-seudun nuoret eivät ole nyt koulutuksellisesti tasavertaisessa asemassa muihin nuoriin nähden.
90% Lapin yliopiston opiskelijoista tulee Oulusta tai Pk-seudulta. Voisiko nämä pienet yliopistot vain lakkauttaa ja lisätä opiskelupaikat Helsinkiin, Turkuun ja Tampereelle (ehkä myös Ouluun, joka on suurempi kaupunki). Kysyntää Lapin yliopistolle ei paikallisten nuorten keskuudessa tunnu löytyvän. Nyt opiskelijat etäopiskelevat, kun työt ovat Pk-seudulla.
Voi kun olisi itsekin tajunnut lähteä Tartoon. Helsinki oli niin paska paikka asua varattomana opiskelijana.
Sillä ei ole kuitenkaan itse potilastyön kanssa juuri mitään tekemistä. Kuten ei ole myöskään sillä kuinka vaikeaa johonkin oppilaitokseen sisäänpääsy on. Työelämässä käytössä on kaikkialla vain pieni osa opituista taidoista. Moni omaksuu kyllä uran aikana uutta informaatiota, mutta harvempi täysin uusia taitoja. Tutkimustyö on siinä mielessä poikkeuksellista, että siinä on pakko opetella koko ajan kokonaisvaltaisesti lisää.