Lue keskustelun säännöt.
Yliopisto-opiskelijat todellakin lähtevät Lapin tai Tallinnan yliopistoon, koska eivät pääse oikeisiin yliopistoihin. Mitä mieltä olette?
28.10.2024 |
YLEn uutisissa kerrotaan Tallinnassa opiskelevista suomalaisista ja he kaikki kertovat syyksi valinnalleen sen, että eivät Suomessa päässeet yliopistoon useista hakuyrityksistä huolimatta.
Tästä voi päätellä, että Tallinnan yliopistossa opiskelija-aines ei ole sitä terävintä kynää...
Ja Lapin yliopistossa myös opetuksen taso on surkea. Opiskelijat haukkuivat sitä luokattoman huonoksi. Eräskin luennoitsija piti poistaa luennolta sekavan käytöksen takia. Tuskin tälläkään menetelmällä tulee niitä penaalin terävimpiä kyniä.
Itse arvostan eniten pk-seudun (ja Etelä-Suomen) oikeista yliopistoista valmistuneiden tutkintoja.
Kommentit (223)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Molemmat ovat oikeita yliopistoja. Molempien lasteni lääkärikoulutuksen olemme kustantaneet Baltiassa. Molemmat toimivat laillistettuina lääkäreinä Suomessa.
Sekundalääkäreitä. Ei näiden urapolku yleensä huima ole, äärimmäisen harva kouluttautuu Suomessa esim. erikoislääkäriksi. Kaikki tietää että näiden kyvykkyys ei riittänyt Suomen lääkikseen. Tutkinto rahalla hommattu.
Niin ja ketää kiinnostaa? Saavat kuitenkin tehdä työtä jota haluavat ja lääkärin palkka juoksee? Eikä mikään tosiaankaan estä erikoistumastakaan, jos sitä haluaa. Ihan oikea yliopistotutkinto se on, jolla voi jatko-opiskella.
Ei voi erikoistua jos ei valita erikoistumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen huomannut työelämässä, että rikkaan isänsä rahoilla ulkomailla "yliopistossa" opiskellut (bilettänyt) ei todellakaan ole osaamiseltaan lähelläkään sitä tasoa kuin oikeista yliopistoista valmistuneet. Sitä en osaa sanoa onko vika näissä rahalla tutkintoja kauppaavissa pilipaliyliopistoissa vai opiskelija-aineksessa.
Omalta lukioajalta muistan, että ne heikoimmin suoriutuneet suuntasivat pois pk-seudulta tai jopa Suomesta.
Ihan eri asia mennä rahalla ulkomaille huippuyliopistoon, kuin Suomen paskoihin yliopistoihin. Suomessa ei ole yhtään hyvää yliopistoa. Ainoat nimen arvoiset ovat HY, Aalto ja Hanken. Muihin mennään kun näihin ei päästy tai kyseistä koulutusta ei ole näissä tarjolla. Näitäkin on.
Hanken? Sinnehän pääsee jollain C:n papereilla. Esim. Turun kauppakorkeaan huomattavasti vaikeampi päästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen huomannut työelämässä, että rikkaan isänsä rahoilla ulkomailla "yliopistossa" opiskellut (bilettänyt) ei todellakaan ole osaamiseltaan lähelläkään sitä tasoa kuin oikeista yliopistoista valmistuneet. Sitä en osaa sanoa onko vika näissä rahalla tutkintoja kauppaavissa pilipaliyliopistoissa vai opiskelija-aineksessa.
Omalta lukioajalta muistan, että ne heikoimmin suoriutuneet suuntasivat pois pk-seudulta tai jopa Suomesta.
Ihan eri asia mennä rahalla ulkomaille huippuyliopistoon, kuin Suomen paskoihin yliopistoihin. Suomessa ei ole yhtään hyvää yliopistoa. Ainoat nimen arvoiset ovat HY, Aalto ja Hanken. Muihin mennään kun näihin ei päästy tai kyseistä koulutusta ei ole näissä tarjolla. Näitäkin on.
Hankeniin kyllä pääsee, jos osaa nimensä kirjoittaa, ruotsiksi. Alhaisemmat pisterajat
Totta. Myös åbo Akademiin on alalla kuin alalla vähintää 10 pistettä alemmat sisäänpääsyrajat kuin suomenkielisiin yliopistoihin.
Ainahan se jotain kertoo jos ovet ei aukea ensisijaiseen hakukohteeseen ja tutkinto pitää hakea muualta. Monikin tulee ties minä kirjemaisterina takaisin näistä merentakaisista yliopistoista.
Se on kylläkin niin, että Helsingin seudun yliopistoihin pääsee lähinnä vain varakkaammista perheistä ja köyhemmistä perheistä mennään maaseutuyliopistoihin. Kilpailu on niin kovaa, että vain varakkailla on mahdollisuus tukea lapsiaan taloudellisesti pääsykoeprojektin aikana, jotta heille jää aikaa panostaa hakuun. Duunarin lapset duunaavat pikaruokaloissa samalla pääsykokeisiin valmistautuen ja menevät maaseutuyliopistoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapin yliopisto on aluepolitiikkaa, kyllä. Opetuksen taso... no, lienee tiedekuntakohtaista. Totta on että Rovaniemellä aloittaneista lähes 30%, joissain jopa 50% anoo siirtoa etelän yliopistoihin suoritettuaan tietyn määrän opintopisteitä. Näin se vain menee, olemme vähäväkinen kansa, ei kaikista voi tulla lääkäreitä tai asianajajia.
En paljoa enempää pistä painoa myöskää itäsuomen yliopistoille... Oulussa on lääkärikoulutus hyvä, samoin tekniset alat, mutta muuten sielläkään ei ole kyllä hurraamista. Jos oikeasti haluaa hyvään yliopistoon, on vaihtoehtoja kolme, eli aalto, tampere tai turku.
Tampereen yliopisto, jonka sloganina oli, että se on kirjaton yliopisto. Jippii. Kattellaanko siellä videolta opit vai mitä ihmettä?
Et taida ymmärtää mikä on e-kirja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakkohna se on mennä muualle, kun ei kaikki pariin yliopistoon mahdu.
Peruskouluhan on aina ollut vähintään yhtä paljon lasten säilytyspaikka kuin näiden sivistämispaikka. Lapset on työnnettävä jonnekin siksi aikaa kun vanhemmat ovat töissä. Massatyöttömyys on tuonut uusia ikäryhmiä tämän säilömisongelman piiriin: jonnekin on työnnettävä myös se ylimääräinen työvoima joka tulee työikään, mutta jota ei voida työllistää. Erilaisten oppilaitosten säilömiskapasiteetille tulee usein nopeasti raja vastaan. Tämä ongelma on ratkaistu eri maissa eri tavoin. Suomen ratkaisu on ollut se, että luodaan pääsykokeita, joiden tarkoituksena ei ole testata soveltuvuutta alalle, vaan yksinkertaisesti karsia pois 85-98% hakijoista. Nämä karsitut sitten yrittävät usein vuosikausia päästä sinne, mistä kuvittelevat taivaan porttien aukeavan.
Joissakin maissa puolestaan kaikki hakijat otetaan yliopistoon, mutta suurin osa porukasta karsitaan parin ensimmäisen vuoden aikana. Jos epäonnistuu yhdessä ratkaisevassa tentissä kahden vuoden opiskelun jälkeen, on koko kahden vuoden rääkki ollut aivan turha. On varmasti mielenkiintoinen filosofinen kysymys kumpi näistä järjestelmistä on sitä toistakin huonompi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se on kylläkin niin, että Helsingin seudun yliopistoihin pääsee lähinnä vain varakkaammista perheistä ja köyhemmistä perheistä mennään maaseutuyliopistoihin. Kilpailu on niin kovaa, että vain varakkailla on mahdollisuus tukea lapsiaan taloudellisesti pääsykoeprojektin aikana, jotta heille jää aikaa panostaa hakuun. Duunarin lapset duunaavat pikaruokaloissa samalla pääsykokeisiin valmistautuen ja menevät maaseutuyliopistoon.
Harva enää menee pääsykokeen kautta. Ja Turun yliopisto oli muuten suositumpi hakukohde kuin Helsingin. Pk-seudun vuokra-asuntojen hinnat on toki nousseet niin korkeiksi että se voi karkottaa nekin, joilla on täydellinen L-suora ja pääsisivät mihin vaan.
Minusta on kunnioitettavaa jos pääsee esim. turun tai hki yliopistoon, mutta heikoin aines pääsee vain kuopion amk. Niin se vain on. Siellä missä on vähemmän hakijoita tai alempi taso, sinne on luonnollisesti helpompi päästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lääkäreiden kesken on jo selvä kahtiajako työmarkkinoilla ja arvostuksessa.
Lääkärit ovat opiskelleet Helsingin yliopistossa. Ja sitten ovat ne muualla opiskelleet lääkärit.
Jep jep. Kun huomioi miten paljon maailmassa on lääkäreitä jotka ei ole opiskelleet Helsingin yliopistossa, niin melko mitätön on tämä Helsingissä opiskellut porukka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Virossa Tarton lääkiksessä on paljon vaativampi osaamistaso, kuin Suomessa missään lääkiksessä. Sieltä on moni lähtenyt maitojunalla takas kotiin, kun ei ole suoriutunut opinnoista. Opetus on international-linjalla englanniksi ja lääkisopintojen lisäksi on vielä pakolliset viron kielen opinnot. Ottakaa asioista selvää.
Tähän voisi vielä lisätä että Tarton yliopiston lääkis on vanhempi kuin Helsingin yliopiston.
Koko Helsingin yliopistoa ei nyt ole ollutkaan kuin vasta 1800-luvulta.
No itseasiassa Helsinki varasti Turusta Akatemian ja sen perustamisvuoden 1640 vuonna 1829 Turun palon jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Molemmat ovat oikeita yliopistoja. Molempien lasteni lääkärikoulutuksen olemme kustantaneet Baltiassa. Molemmat toimivat laillistettuina lääkäreinä Suomessa.
Eivät Helsingin yliopistoon päässeet opiskelemaan?
Eivät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapin yliopisto on aluepolitiikkaa, kyllä. Opetuksen taso... no, lienee tiedekuntakohtaista. Totta on että Rovaniemellä aloittaneista lähes 30%, joissain jopa 50% anoo siirtoa etelän yliopistoihin suoritettuaan tietyn määrän opintopisteitä. Näin se vain menee, olemme vähäväkinen kansa, ei kaikista voi tulla lääkäreitä tai asianajajia.
En paljoa enempää pistä painoa myöskää itäsuomen yliopistoille... Oulussa on lääkärikoulutus hyvä, samoin tekniset alat, mutta muuten sielläkään ei ole kyllä hurraamista. Jos oikeasti haluaa hyvään yliopistoon, on vaihtoehtoja kolme, eli aalto, tampere tai turku.
Tampereen yliopisto, jonka sloganina oli, että se on kirjaton yliopisto. Jippii. Kattellaanko siellä videolta opit vai mitä ihmettä?
Et taida ymmärtää mikä on e-kirja.
Kirja se on e-kirjakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näinhän se on, periferia yliopistoihin pääsee vähemmilläkin lahjoilla.
Tosin, ei se Helsingin yliopistonkaan porukka mitään täysjärkistä ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen huomannut työelämässä, että rikkaan isänsä rahoilla ulkomailla "yliopistossa" opiskellut (bilettänyt) ei todellakaan ole osaamiseltaan lähelläkään sitä tasoa kuin oikeista yliopistoista valmistuneet. Sitä en osaa sanoa onko vika näissä rahalla tutkintoja kauppaavissa pilipaliyliopistoissa vai opiskelija-aineksessa.
Omalta lukioajalta muistan, että ne heikoimmin suoriutuneet suuntasivat pois pk-seudulta tai jopa Suomesta.
Ihan eri asia mennä rahalla ulkomaille huippuyliopistoon, kuin Suomen paskoihin yliopistoihin. Suomessa ei ole yhtään hyvää yliopistoa. Ainoat nimen arvoiset ovat HY, Aalto ja Hanken. Muihin mennään kun näihin ei päästy tai kyseistä koulutusta ei ole näissä tarjolla. Näitäkin on.
Unohdit Sibelius-Akatemian. Maailman johtavia yliopistoja alallaan.
Alalla, jota ei tarvita mihinkään.
Tallinnassa on halpaa kaljaa myös opiskelijalle
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Molemmat ovat oikeita yliopistoja. Molempien lasteni lääkärikoulutuksen olemme kustantaneet Baltiassa. Molemmat toimivat laillistettuina lääkäreinä Suomessa.
Sekundalääkäreitä. Ei näiden urapolku yleensä huima ole, äärimmäisen harva kouluttautuu Suomessa esim. erikoislääkäriksi. Kaikki tietää että näiden kyvykkyys ei riittänyt Suomen lääkikseen. Tutkinto rahalla hommattu.
Molemmat jatkavat erikoislääkäreiksi. Rahalla on kyllä hommattu tutkinnot. Mitä väliä sillä on?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on kylläkin niin, että Helsingin seudun yliopistoihin pääsee lähinnä vain varakkaammista perheistä ja köyhemmistä perheistä mennään maaseutuyliopistoihin. Kilpailu on niin kovaa, että vain varakkailla on mahdollisuus tukea lapsiaan taloudellisesti pääsykoeprojektin aikana, jotta heille jää aikaa panostaa hakuun. Duunarin lapset duunaavat pikaruokaloissa samalla pääsykokeisiin valmistautuen ja menevät maaseutuyliopistoon.
Harva enää menee pääsykokeen kautta. Ja Turun yliopisto oli muuten suositumpi hakukohde kuin Helsingin. Pk-seudun vuokra-asuntojen hinnat on toki nousseet niin korkeiksi että se voi karkottaa nekin, joilla on täydellinen L-suora ja pääsisivät mihin vaan.
Sinänsä Turku on parempi opiskelijakaupunki kuin Helsinki ja paremmat opiskelijatapahtumat. Halvemmat vuokrat, kaikki tiedekunnat keskitetysti Yliopiston mäellä parin kilometrin päässä keskustasta.
Lapin ja Tallinnan yliopistoissa tulee todennäköisesti parempia oppimistuloksia. Suomen pääyliopistoissa keskitytään vain siihen ettei kukaan puhu suomea sataa metriä lähempänä ulkomaalaista ja että jokainen opiskelija löytää opintojensa aikana vähintään kolme uutta sukupuolta.
Peruskouluhan on aina ollut vähintään yhtä paljon lasten säilytyspaikka kuin näiden sivistämispaikka. Lapset on työnnettävä jonnekin siksi aikaa kun vanhemmat ovat töissä. Massatyöttömyys on tuonut uusia ikäryhmiä tämän säilömisongelman piiriin: jonnekin on työnnettävä myös se ylimääräinen työvoima joka tulee työikään, mutta jota ei voida työllistää. Erilaisten oppilaitosten säilömiskapasiteetille tulee usein nopeasti raja vastaan. Tämä ongelma on ratkaistu eri maissa eri tavoin. Suomen ratkaisu on ollut se, että luodaan pääsykokeita, joiden tarkoituksena ei ole testata soveltuvuutta alalle, vaan yksinkertaisesti karsia pois 85-98% hakijoista. Nämä karsitut sitten yrittävät usein vuosikausia päästä sinne, mistä kuvittelevat taivaan porttien aukeavan.