Mikä oli parasta 1980-luvussa?
Kommentit (35)
Vierailija kirjoitti:
Kasarilla muuta huonoa ollut kuin puuttui internetti ja kauppojen aukioloajat oli huonot.
Nettiänei tarvittu ja asioihin osattiin varautua. Kaupassa ei tarvinnut käydä jatkuvasti, mihin vuorokauden aikoihin tahansa.
Olin 80-luvulla 9-19-vuiotias, joten aikaan mahtui monenmoista. Jälkeenpäin sainoisin, että tulevaisuudenusko.
Oli vahva usko, että kaikki sujuu hienosti. Oli kavereita, tyttöystäviä, rahaa ja bileitä. Harrastettiin ja matkusteltiin. Vaan sitten vuosikymmen vaihtui ja kaikki päättyi vuodessa kuin seinään. Reputin kirjoitukset, jouduin armeijaan, opiskelin, valmistuin työttömäksi, asuin kaupungin vuokrakasarmissa ja keräilin päivät tyhjiä pulloja ja tein kotiviiniä.
Vaan niin se muuttuu maailmanmeno niin yleisesti kuin omassakin elämässä. Onneksi lopulta tuli jälleen loistelias 2000-luku. Muutin ulkomaille, löysin hienon työpaikan, vaurastuiin ja löysin vaimon. Silti on nostalgisesti aina vähän ikävä kasaria. Sillähän nytkin telkkarissa on päällä MTV80`s.
Elämänilo, värikkyys ja optimismi.
Elokuvat, musiikki, musiikkivideot oikeestaan kaikki. Aloitin työelämän puolessa välissä 80-lukua ja tulot oli hyvät.
Säästin asuntoon ja tein ulkomaanmatkoja eka kertaa kavereiden kanssa ja väliin yksinkin. Hyvin riitti ansiot myös shoppailuun ja viihteelle.
Kehitys meni eteenpäin vauhdilla, tuli koko ajan kaikkea uutta. MTV kun alkoi näkyä, kaikki musiikkivideot oli niin upeita. Meille tuli kaapeli-tv yhtenä ensimmäisistä koko Suomessa. Naapuri oli alalla ja hommasi sitä ja tais kaikki naapurustossa sen ottaa. Isä ja äiti tosin tais katua päätöstä. Sen jälkeen se MTV soi yötä päivää.
Neuvostoliiton hajoaminen, berliinin muurin murtuminen ja paikalliselta grilliltä sai oikeasti hyviä purilaisia.
Joku sellainen draivi. Saattoi liittyä osittain myös ikävaiheeseen.
Neuvostoliiton diktatuuria alettiin avoimesti pilkata. Tosin Sleepy Sleepers oli sitä tehnyt omalla tyylillään jo pitkän aikaa.
Suomeksi julkaistiin salanimellä kirjoittaneiden eestiläisten toisinajattelijoiden kirjoja tavallisten ihmisten pidätyksistä ja karkotuksista, metsäveljistä ja yleisesti kurjista oloista Neuvostotasavallassa. Ympäri Suomea järjestettiin avoimia tilaisuuksia, joissa kerrottiin oikeita faktoja Neuvostoliiton sodasta Afganistanissa. Mitään näistä ei sallittu 1970-luvulla.
Tyttöjä ja naisia ei joukkoraiskattu.
Lapsen näkökulmasta kaikki ne hienot futuristiset laitteet ja autot. 80 luvun muotoilu tuntui hienolta. 90 luvun alussa kaikki muuttui ensin jotenkin sekavaksi ja ylipirteäksi ja sitten ankeaksi.
Se että elettiin vain irl-elämää ja oltiin paljon ihmisten kanssa yhdessä. Nuorten mielenterveys oli paremmalla tolalla. Ei ollut somen negatiivisia puolia/ haittoja.
Vierailija kirjoitti:
Kasarilla muuta huonoa ollut kuin puuttui internetti ja kauppojen aukioloajat oli huonot.
Asiat eivät olleet yleisesti välittömästi saatavilla, joten useimpia asioita osasi arvostaa siten enemmän. Nyt kaikki tulee nopeasti ja kaiken oletetaan olevan saatavilla, joten kertakäyttökulttuuri ulottiin tavaroiden lisäksi ihmisiin.
Sanoisin siis, että internet on ilman muuta tuonut elämään useita hyviä puolia, mutta kaipaan tietynlaista arjen omalla painollaan hitaasti etenemistä.
Pamela. (ja ne isot jydänssit?)
(hei mun silmät on täällä).