Miksi samaa henkilöä kiusataan lähes läpi elämän.

Vierailija kirjoitti:

Itse olen tällainen henkilö. Olen ystävällinen, kiltti, auttavainen ja empaattinen. Yleensä nämä kiusaajat on niitä, joita olen aluksi puollustanut ja auttanut.  Monesta työpaikasta olen joutunut tämän takia lähtemään. Ja todellakin se lähtijä olen lopulta työnantajankin painostuksesta ollut minä. Kiusaaja/kiusaajat ovat saaneet jäädä.

N.55

         Puolustanut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paska nyt osuu tuulettimeen, mutta kyllä aika usein ne, joita kiusataan, hankkivat kohtelunsa ihan omalla käytöksellään, ovat ylimielisiä, kaikkitietäviä, ilkeitä ja inhottavia. Ja sitten itsekevät kun muut eivöt alistu höykkyytettäväksi. 

Olet niin oikeassa, olen pitkään näitä selvitellyt ja erittäin monen jutun takaa paljastuu ruma totuus nk. kiusatusta, hän onkin ollut se moottori ja kiusaaja koko ajan. 

Vai oliko niin, että muut loukkaantuivat hänen olemassaolostaan ja siksi mukiloivat häntä? Syyhän oli tietenkin sen mukiloidun, koska hän ärsytti muita ihan tahallaan kävelemällä koulun käytävällä?

Kannattaisi kirjata ylös tai taltioida kaikki kiusaamiskokemukset.On ainakin todisteet,koska tekoja varmasti vähätellään tai kieltäydytään edes uskomasta.Kiusaajat hoveineen tietysti aina valehtelevat.

Narsisti tarvitsee hovin kiusaamiseen, koska narsisti on sisäisesti pikkulapsi. Yksin ei uskalleta, mutta porukalla voidaan oikeuttaa kiusaaminen, koska "kiusatussa on muka vikaa"

Täytyy olla rohkea ihminen ja nostaa hattu päästä ihmiselle, kuka uskaltaa kiusaamiseen puuttua. Näitä on harvassa

Vierailija kirjoitti:

Täytyy olla rohkea ihminen ja nostaa hattu päästä ihmiselle, kuka uskaltaa kiusaamiseen puuttua. Näitä on harvassa

Kaikkein rohkeinta olisi myöntää oma kiusaamisensa, tutkia itseään ja etsiä _itsestään_ ne syyt tähän, ja mennä sen jälkeen analyysin kanssa katuen pyytämään kiusatulta anteeksi. Pyrkiä hyvittämään jotenkin tekonsa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täytyy olla rohkea ihminen ja nostaa hattu päästä ihmiselle, kuka uskaltaa kiusaamiseen puuttua. Näitä on harvassa

Kaikkein rohkeinta olisi myöntää oma kiusaamisensa, tutkia itseään ja etsiä _itsestään_ ne syyt tähän, ja mennä sen jälkeen analyysin kanssa katuen pyytämään kiusatulta anteeksi. Pyrkiä hyvittämään jotenkin tekonsa.

Tämäkin. Tätäkään ei uskalleta tehdä. Toiset kykenevät tähänkin, mutta ei narsistit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täytyy olla rohkea ihminen ja nostaa hattu päästä ihmiselle, kuka uskaltaa kiusaamiseen puuttua. Näitä on harvassa

Kaikkein rohkeinta olisi myöntää oma kiusaamisensa, tutkia itseään ja etsiä _itsestään_ ne syyt tähän, ja mennä sen jälkeen analyysin kanssa katuen pyytämään kiusatulta anteeksi. Pyrkiä hyvittämään jotenkin tekonsa.

Tämäkin. Tätäkään ei uskalleta tehdä. Toiset kykenevät tähänkin, mutta ei narsistit.

Liiallinen ylpeys estää anteeksipyytämisen

Minun kimppuun käydään henkisesti jatkuvasti, on pahaa katsetta, välttelyä, tuhahtelua, äreyttä yms. Eikä ne tunne minua eivätkä halua tutustua, ikinä, kymmeniä vuosia voi mennä niin.  On jokin muuri välissä. Minä olen valmis juttelemaan kaikille. Yleensä vihamieliset ovat, anteeksi nyt kovin mutta totuus on se että ovat tietyn näköisiä naisia ja joskus miehiä ja henkisesti jotenkin joustamattomia.

Kun kiusaaminen alkaa, voi vielä tehdä jotain. Pysyä asiallisena, vaikka suututtaa ja pelottaa. Vältellä kiusaajaa, ne harvoin muuttuu paremmaksi, ovat tavallaan pilalla, pystyvät pahuuteen. Kannattaa aina varoa. Pitää keskittyä saamaan paljon mielihyvää omasta elämästä, sillä jaksaa. Voimia kaikille kiusatuille. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täytyy olla rohkea ihminen ja nostaa hattu päästä ihmiselle, kuka uskaltaa kiusaamiseen puuttua. Näitä on harvassa

Kaikkein rohkeinta olisi myöntää oma kiusaamisensa, tutkia itseään ja etsiä _itsestään_ ne syyt tähän, ja mennä sen jälkeen analyysin kanssa katuen pyytämään kiusatulta anteeksi. Pyrkiä hyvittämään jotenkin tekonsa.

Tämäkin. Tätäkään ei uskalleta tehdä. Toiset kykenevät tähänkin, mutta ei narsistit.

Liiallinen ylpeys estää anteeksipyytämisen

Narsismi.

Vierailija kirjoitti:

Täytyy olla rohkea ihminen ja nostaa hattu päästä ihmiselle, kuka uskaltaa kiusaamiseen puuttua. Näitä on harvassa

Se on kohtalo jota suurin osa ihmisistä pelkää. Tutkitusti porukan ulkopuolelle jääminen on ihmisen pahimpia pelkoja. Kerran kun sen kokee, ei koskaan unohda. Siksikin joutuu uudelleen kiusatuksi koska traumatisoituu. Se trauma pitäisi aina hoitaa pois mutta eihän niin tapahdu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipasta, innokasta ja valoisaa lastani kiusattiin vuosia koulussa. Miksi? En tiedä. Hän oli kiltti, auttavainen, ystävällinen ja erittäin hyvä koulussa. Lapsi vaihtoi koulua ja kiusaaminen meinasi alkaa uudelleen, mutta se saatiin pysäytettyä.

Kiusaamisesta on jo aikaa, ja lastani ei enää kiusata. Hän on jo aikuinen. Edelleen äitinä näen hänen käyttäytymisessään tietyt kiusaamisen jättämät arvet, vaikkei lapseni ole mikään ressukka, eikä ole koskaan ollutkaan. Kun huomaan asian, aina vihlaisee syvältä. Uskon, että kiusaajat huomaavat toisen käyttäytymisessä sen pienen haavoittuvuuden  ja iskevät kimppuun.

On turha väittää, että kiusattu olisi jotenkin omalla käyttäytymisellään "ansainnut" tulla kiusatuksi.

Kiusaajat on lapsesta asti sisältä tyhjiä sadisteja mustine silmineen. Kun ne näkee valoa ne imeytyy sitä kohti ihan kuin musta aukko

Asiaa. Niiden syntymä on virhe. Ja kyllä, jotkut syntyy pahoiksi.

Se on itseään ruokkivat kierre,joka alkaa jo lapsuudessa. Jos kierteeseen ei puutu kukaan aikuinen, on tulevaisuus taputeltu. Laitos, syrjäytyminen, mt-ongelmat ja lopulta linnaa tai pakkohoitoa,koska nakki napsahti ja vieteri meni kusipäiden suhteen poikki. Sellaista onnellista kansaa.

Vierailija kirjoitti:

Se on itseään ruokkivat kierre,joka alkaa jo lapsuudessa. Jos kierteeseen ei puutu kukaan aikuinen, on tulevaisuus taputeltu. Laitos, syrjäytyminen, mt-ongelmat ja lopulta linnaa tai pakkohoitoa,koska nakki napsahti ja vieteri meni kusipäiden suhteen poikki. Sellaista onnellista kansaa.

Eikö se juuri olekin kusipäiden vika. Kiusaaminen. Valta ja ryhmäkäyttäytyminen. Kiusaamisessa on kuitenkin myös se ongelma, että nykyään tieto lisääntyy eikä kiusaajat pääse enää samalla tavalla pälkähästä kuin ennen. Kun saa myös kiusaajan leiman niin kukapa hänenkään kanssaan haluaisi olla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täytyy olla rohkea ihminen ja nostaa hattu päästä ihmiselle, kuka uskaltaa kiusaamiseen puuttua. Näitä on harvassa

Se on kohtalo jota suurin osa ihmisistä pelkää. Tutkitusti porukan ulkopuolelle jääminen on ihmisen pahimpia pelkoja. Kerran kun sen kokee, ei koskaan unohda. Siksikin joutuu uudelleen kiusatuksi koska traumatisoituu. Se trauma pitäisi aina hoitaa pois mutta eihän niin tapahdu.

Ihminen on laumaeläin, joten lauman ulkopuolelle joutuminen tarkoittaa kuolemaa. Siksi se on niin karu kokemus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täytyy olla rohkea ihminen ja nostaa hattu päästä ihmiselle, kuka uskaltaa kiusaamiseen puuttua. Näitä on harvassa

Se on kohtalo jota suurin osa ihmisistä pelkää. Tutkitusti porukan ulkopuolelle jääminen on ihmisen pahimpia pelkoja. Kerran kun sen kokee, ei koskaan unohda. Siksikin joutuu uudelleen kiusatuksi koska traumatisoituu. Se trauma pitäisi aina hoitaa pois mutta eihän niin tapahdu.

Ihminen on laumaeläin, joten lauman ulkopuolelle joutuminen tarkoittaa kuolemaa. Siksi se on niin karu kokemus.

Ihminen on laumaeläin, mutta jos on "hyvä tyyppi" niin pitää myös osata ottaa muita henkilöitä mukaan niihin porukoihin. Näin sitä syrjäytymistä ei pääse syntymään. Mutta ei tässä yhteiskunnassa

Asioilla on myöskin kääntöpuolensa. Tuskin kiusattu myöskään haluaisi olla kiusaajien kanssa tekemisissä, koska kyse on myöskin väkivallasta sekä moraaliarvoista. Kiusattu tuskin tukee kiusaamiskulttuuria.

Vierailija kirjoitti:

Asioilla on myöskin kääntöpuolensa. Tuskin kiusattu myöskään haluaisi olla kiusaajien kanssa tekemisissä, koska kyse on myöskin väkivallasta sekä moraaliarvoista. Kiusattu tuskin tukee kiusaamiskulttuuria.

Kiusattu myös kertoo näistä tapauksista eteenpäin, joten luo uusia ristiriitauksia toisissa piireissä. Uusia ongelmia siis.

Tämä on vaikea asia. Tai se on helppo roolittaa kiusaaja ja kiusattu silloin, kun se on varsin selvää. Aina ei todellakaan ole. On paljon tilanteita jolloin roolit eivät ole selvät ja se tekee siitä vaikeaa selvitettävää. 

Mua kiusattiin alakoulussa ja yläkoulussa. Ne tietyt tyypit kiusasivat, ja kukaan ei sitten uskaltanut olla mun seuroissa, ettei itseäkin olisi alettu kiusaamaan. Sain aina kavereita muualta muuttaneista, mutta sitten kun niille ryhdyttiin puhumaan musta pahaa selän takana, niin jäin sivuun. Useampi on pyytänyt anteeksi kiusaamista jälkeenpäin. 



Meni iloisesti 20 vuotta, ennen kuin kiusaaminen alkoi uudelleen, tällä kertaa uudella työpaikallani. Jouduin tiimissä syntipukiksi. Valuin heti takaisin siihen alistujamoodiin, johon olin oppinut kouluaikana, se vaan tuli jostain alitajunnasta. Onneksi hyvä esihenkilö huomasi, mitä oli meneillään ja pelasti mut toiseen tiimiin, jossa ei kukaan edes yritä kiusata. Yritettiin sovittelua pääkiusaajan kanssa, mutta siitä ei tullut mitään. Hän onneksi vaihtoi vuoden sisään sovittelusta uuteen työpaikkaan. 



Itsellä on sellainen teoria, että jos on riittävän rankasti kiusattu lapsena, niin sitä päätyy helposti tahtomattaan ja huomaamattaan siihen kiusatun rooliin, jos joku alkaa myöhemmin kiusaamaan. Ne pienenä opitut selviytymismallit on niin tiukassa. Se rooli ei mene normaaleissa ryhmädynamiikoissa päälle, vaan ainoastaan, jos joku osaa painaa sitä nappia, jonka jälkeen menee päälle sellainen alistu-niin-selviydyt -moodi ihan ajattelematta. Vähän kuin joku trauma.