Eikö nykyajan nuoret ja nuorehkot naiset kaipaa ollenkaan parisuhdetta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naiset kuten miehetkin kaipaa RAKKAUTTA. Aika harvalle naiselle kelpaa pelkkä parisuhde jonkun sinänsä ihan kivan mutta sattumanvaraisen miehen kanssa, joka ei herätä paljoakaan tunteita suuntaan tai toiseen. 

Suomalaiset naiset kaipaa rahaa ja terapeuttia. Miehet, kannattaa pysyä kaukana näistä ahneista sekopäistä.

Noh, näin kärjistetysti voisin sanoa että incelit tarvitsee terapiaa, naiset eivät koe oloaan turvalliseksi näiden yksilöiden lähellä. Ulkonäkö ja materia ei korjaa mätää persoonaa.

Jos mies tarjoaa tarpeeksi laadukasta kumppanuutta, läheisyyttä ja keskustelua, niin kyllä kelpaa. 

Vierailija kirjoitti:

Mietin mistä johtuu että parisuhteettomuus on niin valtavan suurempi  ongelma miehelle kuin naiselle?

Että voidaan alkaa siihen kenen tahansa naisen kanssa jota vähänkin voi sietää? Ja vaaditaan että naisenkin pitäisi?

Että naisella ei saisi olla naisen tarpeita ja syvempiä tunteita ja odotuksia kuin että kunhan joku on?  Ihan kiva, ihan ok?

Jos se teille miehille riittää,  niin yrittäkää nyt hyvänen aika ymmärtää että naiset eivät ole miehiä eikä toisinpäin. Teille riittää että on joku jota nykyttää kun tarve iskee, nainen haluaa ja kaipaa niin valtavan paljon muuta, ja muu ei ole materiaa eikä mammonaa vaan todellista aitoa sydämestä tulevaa kumppanuutta ja ns. "sydänten sympatiaa" näin kliseitsesti sanottuna.

On varmaan kasvatuksesta kyse kun miehet ei tunnista ollenkaan tunteita - sillä aivan varmasti heilläkin niitä on.  Ne haudataan jonnekin syvälle, torjutaan niin tehokkaasti e

Miehet on aidosti vähemmän herkkiä ympärillään olevien ihmisten tunteille, joihin naiset taas luonnostaan herkemmin reagoi. Tällä on MYÖS hormonaalista pohjaa. 

Eli mörököllinainen ei pilaa miehen päivää, mieheen ei vaikuta naisen huono tuuli mitenkään. Jos taas mies on kotona huonolla tuulella, nainen tuntee sen myös ja yrittää helpottaa hänen tilaansa jotenkin (tai menee itse huonolle tuulelle). Näinollen suhteet on naisille raskaampia, kun tuovat lisää tunteita ympäristöön. 

Siksi naisilla on enemmän ja useammin lemmikkejä. Niiltä tarttuu ja ne synnyttävät ennen kaikkea positiivisia tunteita. 

Mies taas saa naiselta usein kotipalvelua kuten ruuanlaittoa ja siivousta siinä parisuhteen lomassa. Siksi miehelle kelpaa melkein kuka vaan nainen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi joku haluaisi olla ihan okei tyypin kanssa? Naapuri voi olla ihan okei, mutta kyllä elämäntoverilta vaaditaan aika paljon enemmän. Ilman läheisyyttä pärjää kyllä, mutta väärän ihmisen kanssa ei pärjää.

Suurin osa naisista on "ihan okei". Kuten suurin osa miehistäkin on "ihan okei". Huippusuosittuja tyyppejä ei riitä kaikille, ei miehille eikä naisille.

Itse olen selkeästi ollut suhteissani se "ihan ok". Ja siinä on oikeastaan syy, miksen enää halua parisuhdetta. Se meinaan näkyi jatkuvasti arjessa pienissä asioissa, etten ollut oikeasti kovinkaan tärkeä, ja kyllähän se hemmetin pahalta tuntui.

Ihan ok:n takia ei viitsi nähdä niin paljon vaivaa, että suhde kukoistaisi ja se "ihan ok" pysyisi vierellä. 

En kaipaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Netti on jännä paikka. Nykyajan nuoret ja nuorehkot miehet tekevät parhaansa palatakseen koko miessukupuolen naisten silmissä, ja samassa netissä huudetaan kun ei naisille kelpaa. No kukapa haluaisi tulla kohdelluksi niin kuin täällä.

No tämä! Ja siihen pilaamiseen osallistuvat kyllä myös vanhemmat miehet. Itse uskon vakaasti, että on olemassa myös miehiä jotka eivät ajattele naisista kuten palstalta saa jatkuvasti lukea, mutta ongelma on se, että mistä tunnistat sellaisen miehen? Eihän kukaan näitä toiselle päin naamaa puhu, vaan täällä sitten anonyymisti. Nykyään olen epäluuloinen jokaisen tapaamani miehen kohdalla, ajatteleeko hän sisimmässään naisista palstatyyliin, varsinkin kun täältä on niin paljon lukenut, että

 

1.) Netissä väittely on metsässä huutamista. Se että joukko miehiä laittaa vastaan täällä palstalla ei meinaa eikä muuta tosimaailmassa mitään.

2.) Kovaäänisimmät ovat yllätys, yllätys äänessä. Onko se ylläri että kovimmat öyhöttäjät ovat niitä kovaäänisimpiä?

3.) Jos annat internetissä kirjoitettujen viestien vaikuttaa omassa elämässäsi tarvitset joko tauon netistä tai tajuta, että provoajia, trolleja, kusipäitä ja mitä lie pysyvästi nettiin jumiutuneita skitsoja on ollut jo yli pari vuosikymmentä.

Siis miten niin ei meinaa eikä muuta tosimaailmassa mitään? Nämä öyhötyskommentit muuttavat kyllä maailmaa, ja vaikuttavat esim siten että monet naiset eivät enää luota miehiin ja pelkäävät kaikkien miesten ajattelevan samoin. Niillä kirjoituksilla on iso vaikutus yleiseen kuvaan miehistä. Miksi vastakkaisilla kirjoituksilla ei olisi mitään vaikutusta?

Kakkos- ja kolmoskohdista samaa mieltä. Harmittaa että olen päätynyt tälle palstalle ja antanut tämän muokata mielikuvaani miehistä. Sitä on yllättävän vaikea muuttaa takaisin varsinkin kun tosiaan harvoin saa mitään positiivista todistusaineistoa miesten ajatuksista naisia kohtaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi joku haluaisi olla ihan okei tyypin kanssa? Naapuri voi olla ihan okei, mutta kyllä elämäntoverilta vaaditaan aika paljon enemmän. Ilman läheisyyttä pärjää kyllä, mutta väärän ihmisen kanssa ei pärjää.

Suurin osa naisista on "ihan okei". Kuten suurin osa miehistäkin on "ihan okei". Huippusuosittuja tyyppejä ei riitä kaikille, ei miehille eikä naisille.

Itse olen selkeästi ollut suhteissani se "ihan ok". Ja siinä on oikeastaan syy, miksen enää halua parisuhdetta. Se meinaan näkyi jatkuvasti arjessa pienissä asioissa, etten ollut oikeasti kovinkaan tärkeä, ja kyllähän se hemmetin pahalta tuntui.

Niin, olet ollut itseäsi parempien kanssa. Voisitko ottaa seuraavan kerran ihan ok -miehen, kun olet itsekin ihan ok -nainen?

Kuka tai mikä määrittää sen, onko toinen toista "parempi"?

Mieluummin olen itsekseni kuin rupean tekemään arviota ja taulukkoa, onko minua parisuhteeseen haluava nyt sitten minua parempi vai ei. 

Ja ei, en lähde suhteeseen, jossa toinen on mielestäni korkeintaankin ok. Kuten jo sanoin, kyllä se rivien välistä tulee ilmi, eikä lopputuloksena todellakaan mikään hyvä ja onnellinen parisuhde. Onnellinen voin olla yksinkin.

Ne kaipaa elätt.. eikun parisuhdetta sitten 35 plussana jolloin ne ei kelpaa enää kenellekään.

Vierailija kirjoitti:

Ne kaipaa elätt.. eikun parisuhdetta sitten 35 plussana jolloin ne ei kelpaa enää kenellekään.

Henkilökohtaisesti voisin sanoa, että juuri tuo asenne on se, miksi en halua parisuhdetta. Jos kenellekään miehelle ei kelpaa yli 35-vuotias nainen, niin miksi alkaisin suhteeseen kenenkään miehen kanssa? Mä tulen satavarmasti täyttämään 35, ja jos se tarkoittaa että suhde on sitten ohi niin omalla kohdalla mielekkäämpi vaihtoehto on elää ihan suoraan vaan sinkkuna.

En jaksa järjestää ruokahuoltoa ja siivouspalveluita aikuiselle miehelle. Olen kyllä jotenkin ajautunut parisuhteeseen, mutta ihan tyytyväinen olisin ilmankin. Ärsyttää piikoa.

No, mulle kelpaa vain aseksuaali mies (koska olen itsekin aseksuaali), mutta sellaisia on todella harvassa. Miehen tulisi olla myös kiltti, herkkä ja raitis. Eikä pienintäkään taipumusta väkivaltaisuuteen. Kodinhoito ja kustannukset jaettaisiin tietty tasan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne kaipaa elätt.. eikun parisuhdetta sitten 35 plussana jolloin ne ei kelpaa enää kenellekään.

Henkilökohtaisesti voisin sanoa, että juuri tuo asenne on se, miksi en halua parisuhdetta. Jos kenellekään miehelle ei kelpaa yli 35-vuotias nainen, niin miksi alkaisin suhteeseen kenenkään miehen kanssa? Mä tulen satavarmasti täyttämään 35, ja jos se tarkoittaa että suhde on sitten ohi niin omalla kohdalla mielekkäämpi vaihtoehto on elää ihan suoraan vaan sinkkuna.

Jep, jos konsensus on se, että nainen on suhdekelpoinen vain 16-35v ja sen jälkeen muuttuu seinäksi, niin naisen kannattaa pelata kovilla tuo aika ja sen jälkeen nauttia rauhaisasta loppuelämästä yksinään ja muussa seurassa. Ei näin ajatteleva mies ole naisen liittolainen tai kumppani, vaan tätä hyväksikäyttävä ja riistävä vihollinen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mietin mistä johtuu että parisuhteettomuus on niin valtavan suurempi  ongelma miehelle kuin naiselle?

Että voidaan alkaa siihen kenen tahansa naisen kanssa jota vähänkin voi sietää? Ja vaaditaan että naisenkin pitäisi?

Että naisella ei saisi olla naisen tarpeita ja syvempiä tunteita ja odotuksia kuin että kunhan joku on?  Ihan kiva, ihan ok?

Jos se teille miehille riittää,  niin yrittäkää nyt hyvänen aika ymmärtää että naiset eivät ole miehiä eikä toisinpäin. Teille riittää että on joku jota nykyttää kun tarve iskee, nainen haluaa ja kaipaa niin valtavan paljon muuta, ja muu ei ole materiaa eikä mammonaa vaan todellista aitoa sydämestä tulevaa kumppanuutta ja ns. "sydänten sympatiaa" näin kliseitsesti sanottuna.

On varmaan kasvatuksesta kyse kun miehet ei tunnista ollenkaan tunteita - sillä aivan varmasti heilläkin niitä on.  Ne hauda

Ja usein ne tunteet ja energiat mitä miehet tuovat naisten tiloihin ovat sellisia, joita ei sinne toivota. Kuka raivoaa pelille, kuka lietsoo sotaa, tai ölisee politiikasta. Siitä seksipakotuksesta puhumattakaan. Tuleeko asuntoon pornoa, päihteitä, väkivaltaurheilua... Ei näissä ole ainakaan itselleni mitään puoleensavetävää, päin vastoin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne kaipaa elätt.. eikun parisuhdetta sitten 35 plussana jolloin ne ei kelpaa enää kenellekään.

Henkilökohtaisesti voisin sanoa, että juuri tuo asenne on se, miksi en halua parisuhdetta. Jos kenellekään miehelle ei kelpaa yli 35-vuotias nainen, niin miksi alkaisin suhteeseen kenenkään miehen kanssa? Mä tulen satavarmasti täyttämään 35, ja jos se tarkoittaa että suhde on sitten ohi niin omalla kohdalla mielekkäämpi vaihtoehto on elää ihan suoraan vaan sinkkuna.

Jep, jos konsensus on se, että nainen on suhdekelpoinen vain 16-35v ja sen jälkeen muuttuu seinäksi, niin naisen kannattaa pelata kovilla tuo aika ja sen jälkeen nauttia rauhaisasta loppuelämästä yksinään ja muussa seurassa. Ei näin ajatteleva mies ole naisen liittolainen tai kumppani, vaan tätä hyväksikäyttävä ja riistävä vihollinen

Itse olen ajatellut, että en pelaa mitenkään tänä aikana. Totuttelen sinkkuuteen, ja teen elämästä mukavaa yksinäni. En halua altistaa itseäni sille, että rakastuisin johonkin mieheen jolle olenkin jätettä täytettyäni 35. Olen ajatellut, että alan etsiä miestä sitten kun olen 40+, jolloin joukosta on karsiutuneet ne joille naisessa ei ole muuta kuin nuoruus. Jos löydän niin kiva, ja jos en löydä niin olen jo järjestänyt elämäni mukavaksi sinkkuna. Tällainen suunnitelma minulla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne kaipaa elätt.. eikun parisuhdetta sitten 35 plussana jolloin ne ei kelpaa enää kenellekään.

Henkilökohtaisesti voisin sanoa, että juuri tuo asenne on se, miksi en halua parisuhdetta. Jos kenellekään miehelle ei kelpaa yli 35-vuotias nainen, niin miksi alkaisin suhteeseen kenenkään miehen kanssa? Mä tulen satavarmasti täyttämään 35, ja jos se tarkoittaa että suhde on sitten ohi niin omalla kohdalla mielekkäämpi vaihtoehto on elää ihan suoraan vaan sinkkuna.

Jep, jos konsensus on se, että nainen on suhdekelpoinen vain 16-35v ja sen jälkeen muuttuu seinäksi, niin naisen kannattaa pelata kovilla tuo aika ja sen jälkeen nauttia rauhaisasta loppuelämästä yksinään ja muussa seurassa. Ei näin ajatteleva mies ole naisen liittolainen tai kumppani, vaan tät

Ei normaali mies ajattele noin että heittää naisen menemään vaikka nainen vanheneekin. Ennemmin sitä jos on nuoresta saakka oltu yhdessä niin kasvaa yhteen.

Minun tyttäreni ajatteli ennen lukiota, ettei hän halua vielä mitään seurustelujuttuja, vaan haluaa keskittyä opiskeluun. Kuitenkin lukiossa hän tutustui mukavaan poikaan, josta aika pian tuli hänen poikaystävänsä ja myöhemmin aviomies. Suunnitelmat saattavat siis muuttua, kun sopiva ihminen osuu kohdalle.

Kysyin kerran vävyltäni, mitä hän pitää elämänsä suurimpana saavutuksena. Hän vastasi hetkeäkään epäröimättä suurimman saavutuksensa olevan sen, että sai tyttäreni puolisokseen. Nämä kaksi ovat alusta asti vetäneet yhtä köyttä ja olleet toistensa tukena vaikeissa paikoissa, joita heillä nuoresta iästä huolimatta on ollut.

Vävy on ollut tyttärelle tärkeänä tukena tämän uran alkuvaiheissa, kun tyttärellä itsellään ei ollut vielä kummoistakaan ammatillista itseluottamusta. Vävy on saanut tyttären uskomaan itsensä ja näkemään todellisen arvonsa - ja pyytämään osaamisensa mukaista palkkaa. Nyt hieman alle 24-vuotiaana tytär tienaa 4800€/kk. Ilman puolison tukea olisi palkkakehitys jäänyt laahaamaan. Tyttärestä on kuoriutunut työnhakutilanteessa arvonsa tunteva tiukka neuvottelija.

Uskon, että tällaisille miehille on kysyntää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne kaipaa elätt.. eikun parisuhdetta sitten 35 plussana jolloin ne ei kelpaa enää kenellekään.

Henkilökohtaisesti voisin sanoa, että juuri tuo asenne on se, miksi en halua parisuhdetta. Jos kenellekään miehelle ei kelpaa yli 35-vuotias nainen, niin miksi alkaisin suhteeseen kenenkään miehen kanssa? Mä tulen satavarmasti täyttämään 35, ja jos se tarkoittaa että suhde on sitten ohi niin omalla kohdalla mielekkäämpi vaihtoehto on elää ihan suoraan vaan sinkkuna.

Luuletko tosissasi ettei 35 v nainen löydä kumppania?

Ainut asia, jota elämänkumppanini haluaa tehdä kanssani on istua sohvalla telkkarin edessä. Eilen puhuttiin viikonlopun suunnitelmista ja kieltäytyi kaikesta eikä ehdottanut itse mitään. 

Seksin lopetti pari kolme vuotta sitten. En edes muista enää. Suudeltu ei ole varmaan vuoteen. Muutama viikko sitten halattiin minun pyynnöstäni.

Keskustelu on viime aikoina ollut vähänemään päin, koska heti puheenaiheen antaessa mahdollisuuden alkaa suorempi tai epäsuorempi minun arvostelu.

Ja ei, tämä ei ollut tällaista tavatessamme eikä pitkään aikaan suhteessamme.

Luulen kyseessä olevan kusen nouseminen päähän elämässä eteenpäin pääsemisen myötä. Minulla meni huomattavasti paremmin tavatessamme, mutta nykyään kumppanini on kirinyt ohitseni monin tavoin.  Minulla ei ole ollut koskaan mitään sitä vastaan enkä koskaan odottanut sitä. Tuin joka kerta, kun teki asioita edetäkseen, kun se oli jotain mitä halusi tehdä.

En ole vielä vetänyt töpseliä seinästä. Haluan nähdä, miten aikoo ratkaista tulevan joulun. Viime vuonna kotimatkalla totesi totuuden ääneen: ei osallistunut järjestelyihin lainkaan, ei ostanut saati suunnitellut ensimmäistäkään lahjaa kellekään eikä tiennyt mitään mistään koko aikana. Oli kuulema kiusallista. Tänään kysyn joululahjoista, koska olen menossa viikonloppuna joululahjaostoksille siskoni kanssa. Tulee olemaan mielenkiintoista, miten aikoo yhdistää loisimisen mutta kiemurrella niin, että ei joudu uudestaan kiusalliseen tilanteeseen. 

Mulle kävisi suhde aikuisen miehen kanssa, joka osaa siivota sotkunsa (perussiisteyskäsitykset hallussa),ettei mun tarvitse hänen jälkiään siivota, tykkää laittaa välillä ruokaa, molemmilla voi olla omatkin menonsa, mutta tykätään viettää aikaa myös yhdessä. Tasa-arvoinen parisuhde, jossa molemmat voi olla itsejään, kunhan säännöistä on sovittu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En mä vaan kaipaa tai halua suhdetta komean, todella pitkän, todella suositun, jne miehen kanssa. 

Minulle riittää oman sukupuolen edustajan kanssa olo.

Muistan lukeneeni, että suurin osa naisten kanssa seurustelevista naisista ei ole aitoja lesboja, vaan ovat olleet myös miesten kanssa.

Onko kyse siitä, että ei saatu todella suosittua miestä kumppaniksi, niin ollaan mieluummin naisen kanssa kuin vähemmän suositun miehen kanssa?

 

Lesbojen ja heteroiden välimaastossa on sellainen kuin biseksuaali. Mä ja mieheni ollaan biseksuaaleja vaikka yhdessä olemme nyt heterosuhteessa. Olen seurustellut naisten kans ja mieheni on aiemmin ollut myös miesten kanssa. Ollaan puhuttu, että jos ikinä käy niin ikävästi, että tiemme eroaisivat niin kumpikin meistä saattaisi löytää itsemme seurustelemassa taas oman sukupuolen edustajan kanssa.