Te joilla ns " hyvä" mies, missä olette tavanneet?

Tiedettiin/tunnettiin toisemme 13 vuoden ajan ja sitten aikanaan mies alkoi ravata työpaikallani alvariinsa morjestamassa... sitten alkoi tekstiviestit ja sitten tapailut... ja nyt naimisissa ja 2 lasta ja vuosia takana.

eli lavatansseissa. Yleensä lavoilla käy aika paljon ap:n toiveen mukaisia miehiä. Lavathan ei ole ihan ensisijainen paikka saada satunnaista sänkyseuraa.

Olimme silloin naimisissa. Kipinät iskivät heti,nyt jo 6 vuotta yhdessä!

Netissä, chatissa 8 v sitten. Naimisissa 3 vuotta, esikoinen matkalla maailmaan loppukesällä.

Tapailtiin silloin sun tällöin muutaman vuoden ajan ennen kuin nappasi, että kyllä toi kelpaa. Mulle hyvä mies on sellanen jolla on hyvät elämäntavat, järkevä kaveripiiri ja huolehtii työstään ja raha-asioistaan.

Meni pitkään kytätessä onko se sanojensa mittainen mies, mutta kyllähän se vahvistui kun tapasin hänen vanhempansa ja joitakin sukulaisia. En voinut kuvitellakaan että rynnistäisin kompurointieni jälkeen hankalaan suhteeseen.

Ei tämäkään suhde ole vaikeuksitta sujunut, mutta toivottavasti puhumalla selviää jatkossakin. Ei onneksi mitään ylitsepääsemätöntä.

Oltiin ekat 5v vain ystäviä, sitten rakastavaisia ja nyt jo 12.5v avioliittoa takana ja kolme ihanaa lasta.

Ollaan tunnettu ihan pienestä asti.

Aloimme tosin seurustella vasta vuotta myöhemmin yksien bileiden jälkeen. No, joka tapauksessa ensitapaaminen oli oikein säädyllinen. ;)

Tavattiin paikallisessa nuorison suosimassa perjantai iltojen vietto paikalla eli torilla. 22vuotta tulee kesällä täyteen.

siellä on hyvät valikoimat miehiä, ei ainakaan se ole ongelmana. Pitää vaan seuloa sopiva joukosta.

Ikinä ei ois uskonu että ukosta tulee näin " mallikas" . Seurustelun alkuaikana vielä juoksi kapakoissa miltein joka vkl. Nyt ehkä max 2xvuodessa.

yhteisen kaverin luona. Tai siis hän oli poikakaverini hyvä ystävä.

Mekin ollaan uskovaisista piireistä.

Ajattelin eka että onpa ärsyttävä tyyppi... yhdessä jo 17 v.

Siellä tavattiin ja tutustuttiin ja sit alettiin seurustella ja mentiin naimisiin.... melkein 15 vuotta sitten =)

Käydään kyllä vieläkin baareissa, yhdessä tai erikseen, muttei tietenkään niin paljoa kuin ennen perheen perustamista. Yleensä ihmiset, miehetkin, kasvaa ja muuttuu. Elämäntilanteet vaihtelee. Ehkä mekin eläkeläisinä sitten taas riekutaan ;)

Oltiin molemmat töissä siellä.

Meidän ainejärjestö, johon kuului melkein vain naisia, oli kutsuttu vierailuiltaan teekkarien klubille.



Muuten teekkariklubille pääsi vain teekkarit, ellei onnistunut lirkuttelemaan itseään sisään tai tullut jonkun teekkarin kanssa. Jos sisään pääsi, siellä tunsi tyttönä, että otettiin kirjaimellisesti avosylin vastaan.

satuttiin vierekkäisille jakkaroille tiskille kesällä 5 vuotta sitten. Siitä se lähti ja yhdessä ollaan " rauhoituttu" eli alussa molemmat riekkui baareissa jne, nyt ollaan kohta 2 v oltu naimisissa ja vaunuissa tuhisee viikon ikänen tyttönen johon isäkin on aivan höpsähtänyt. En siis tarkemmin osaa sanoa mistä niitä hyviä löytyy, omani taisi olla onnenkantamoinen..

:o)

Opiskelimme molemmat samassa koulussa. Koulu oli urheiluopisto, jossa siis asuimme viikot. Minä uskon, että suhteemme perusta onkin se, että olemme samanhenkisiä. Elämämme perustuu urheilulle ja nyt yhteiselle lapselle, josta tulee mitä luultavammin myös urheiluhullu :)

Ja mies sanoi mulle ekoina sanoinaan, että noihin silmiin voisi rakastua. Ja niinhän siinä kävi=)