Jos ihminen on ollut pitkään stressaantunut ja lopulta uupuu totaalisesti (erityisesti kehollisesti) niin voiko siitä enää toipua? Miten?
Tavataan sanoa että jos ihminen ei kuuntele pitkäkestoisen stressin hälytysmerkkejä kehossaan eikä huolehdi palautumisestaan pitkään, pitkään aikaan niin lopulta keho voi tehdä totaalistopin, mistä toipuminen voi olla erittäin vaikeaa tai jopa lähes mahdotonta.
Järkyttävää. Onko tämä tosiaankin näin? Eikö keho pysty oikeasti toipua enää sellaisen uupumis-romahduksen jälkeen? Eli jos on romahduksessa menettänyt kyvyn urheilla tai harrastaa mitään sykettä nostavaa toimintaa kuten vaikka kevyitten kotitöitten tekemistä tai rappusten kävelemistä, niin eikö ole olemassa mitään keinoja saada kehoa jälleen voimistumaan ja toimimaan kuten ennen?
Olen hirvittävän järkyttynyt ja peloissani. Kertokaa miten tälläisestä tilanteesta voi parantua? Mitä voi tehdä, mistä voi saada apua? Onko täällä ihmisiä jotka ovat kokeneet tälläisen uupumisen ja kehollisen romahduksen - mikä auttoi sinua toipumaan? Olisin kiitollinen kaiksita kokemuksista sillä seuraan lähelseni kamppailua totaaliuupumuksen kourissa ja olo on tosi keinoton ja avuton.
Kommentit (410)
Vierailija kirjoitti:
Ilmeisesti kukaan ei ole saanut apua mistään kirjasta. Harmi.
Perin harmillista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilmeisesti kukaan ei ole saanut apua mistään kirjasta. Harmi.
Perin harmillista.
Ei noi kirjat oikein toimi. Sä voit lukee niitä elämäs loppuun asti. Osaamatta korjata virhettä joka sussa on.
Juhani Mattila "Uupumuksesta takaisin elämään" on hyvä kirja. Mikään kirja ei toki yksinään ketään paranna, elämä pitää laittaa eri järjestykseen kun se mikä johti uupumiseen.
Pitkällinen stressi voi jopa vaurioittaa/muuttaa DNA:ta. Pysyvästi.
Echart Tollen nykyhetki-paasauksissa on järkevää fiksuutta. Ei sisällä uskonnollisuuksiakaan sellaisia kavahtaville.
Minulla kroppa toipui, henkisesti olen kuollut. Ei enää tunteita, ei hyviä eikä huonoja.
Zombien elämää.
Ai että DNA voisi muuttua pitkällisen stressin vaikutuksesta. No mukavaa. Lähde tälle ?
Vierailija kirjoitti:
Minä olen miettinyt samaa. Olen kehitysvammaisen lapseni omaishoitaja, ja viime vuodet on menneet aivan sumussa. Fyysiset kivut vaivaavat ja paikkoja särkee. En usko että kunnossa on vikaa, koska kävelen paljon ja käydään ulkoilemassa ja uimassa. Ei huvita nähdä kavereita ja kaikki ärsyttää. Lapsi oli viime vuoden eskarissa ja nyt aloitti koulun, joten minulla on arkisin aina muutama tunti omaa aikaa. Lisäksi meillä käy hoitaja kerran kuukaudessa muutaman tunnin ajan. Silti olotila ei ole parantunut, ja päällimmäinen tunne on uupumus ja väsymys.
Aloittaisin palautumisen pikkuhiljaa. Vältä suorittamista näinä oman ajan tunteina. Sen sijaan ala pikkuhiljaa tehdä asioita, joista nautit ja jotka teet itseäsi varten. Koita ajatella positiivisesti ja päästää irti vaikeista ajoista (oletan, että oli vaikeampaa kun lapsi oli pienempi).
Vierailija kirjoitti:
Onnistuuko kirjojen lukeminen uupuneena vai onko sekin yleensä liikaa pahimmassa vaiheessa?
On liikaa. Ei pysty.
Yksillistä pystyykö lukea vai ei. Useimmilla se vaihe että ei pysty lukea menee kyllä nopeasti ohi, onneksi.
Vierailija kirjoitti:
Ai että DNA voisi muuttua pitkällisen stressin vaikutuksesta. No mukavaa. Lähde tälle ?
Varmaan tarkoitti persoonaa. Dna mihinkään muutu.
Mun kadetti on ainakin niin kuumentunut sylttyyn, ettei palaudu. Hyväksyn 😘
* kasetti, kovalevy, aivot ei kadetti 🚗💂🏻
Akuutti avunpyyntö:
Mikä auttaa elimistön pitkään jatkuneeseen ylivireystilaan, jossa sydän hakkaa, ei saa unta tms. Hermosto ikään kuin käy ylikierroksilla. Pitkävaikutteinen beetasalpaaja on jo käytössä.
Kiitos ja tsemppiä kaikille!
Mielenkiinnosta kysyin chat gpt:ltä vinkkejä:
Toipuminen uupumuksesta vaatii aikaa, kärsivällisyyttä ja suunnitelmallisuutta. Tässä muutamia konkreettisia ohjeita, joilla voit tukea palautumistasi:
### 1. **Lepää riittävästi**
- **Nuku säännöllisesti:** Pyri 7-9 tunnin yöuniin ja ylläpidä säännöllistä unirytmiä. Jos uni on katkonaista, kokeile rentoutumisharjoituksia ennen nukkumaanmenoa.
- **Pidä lepopäiviä:** Pidä ainakin yksi tai kaksi päivää viikossa täysin vapaana vaativista tehtävistä. Tämä auttaa hermostoa rentoutumaan.
### 2. **Rajoita ärsykkeitä**
- **Minimoi ruutuaika:** Kokeile pitää päivän aikana hetkiä ilman puhelinta ja muita laitteita. Tämä vähentää ärsykkeiden määrää ja auttaa mieltä rauhoittumaan.
- **Vältä liiallista kahvia ja muita stimulantteja:** Niiden vaikutukset voivat lisätä levottomuutta ja vaikeuttaa unen saamista.
### 3. **Tee päivittäisiä rentoutumisharjoituksia**
- **Kokeile hengitysharjoituksia:** Syvään hengittäminen voi rauhoittaa hermostoa. Esimerkiksi 4-7-8-hengitys (hengitä sisään neljään laskien, pidätä seitsemään laskien, puhalla ulos kahdeksaan laskien).
- **Harjoita mindfulnessia tai meditointia:** Lyhyet, 5-10 minuutin harjoitukset päivittäin voivat auttaa vähentämään stressiä.
### 4. **Rajoita kuormitusta ja aseta rajat**
- **Karsi tehtävälistaa:** Listaa asiat, jotka ovat pakollisia, ja siirrä muut myöhemmäksi tai pyydä apua.
- **Opettele sanomaan ei:** Tämä auttaa sinua rajoittamaan tehtävien määrää ja varaamaan aikaa omalle palautumiselle.
### 5. **Harrasta kevyttä liikuntaa**
- **Ulkoile päivittäin:** Kävely luonnossa voi laskea stressitasoa ja auttaa jaksamaan. Pyri rauhalliseen, 15-30 minuutin kävelyyn päivittäin.
- **Vältä liian raskasta liikuntaa:** Kevyt liikkuminen riittää alkuun. Raskas treeni voi lisätä uupumusta.
### 6. **Luo päivärytmi ja rutiineja**
- **Tee rauhallinen aamurutiini:** Kokeile tehdä aamusta mahdollisimman stressitön, jotta päivä lähtee sujuvasti käyntiin.
- **Pidä säännölliset tauot:** Tee taukoja päivän aikana, varsinkin jos teet töitä. Nouse vaikka hetkeksi seisomaan, venyttele tai pidä lyhyt kävelytauko.
### 7. **Vältä itsesi syyllistämistä**
- **Anna itsellesi lupa levätä:** Uupumuksesta toipuminen ei tapahdu hetkessä, ja lepo on tärkeä osa tätä prosessia.
- **Ole armollinen:** Muista, että toipuminen vie aikaa, ja jokainen edistysaskel on tärkeä.
### 8. **Keskustele ja hae tukea**
- **Pyydä apua läheisiltä:** Kerro perheelle tai ystäville tilanteestasi. He voivat tukea sinua käytännön asioissa tai olla tsemppaamassa.
- **Harkitse terapiaa:** Ammattilaisen kanssa keskustelu voi auttaa jäsentämään ajatuksia ja löytämään uusia tapoja käsitellä kuormitusta.
Uupumuksesta toipuminen voi olla hidasta, mutta jokainen pieni askel kohti parempaa jaksamista on merkityksellinen. Huolehdi palautumisesta rauhallisesti ja systemaattisesti, ja tarvittaessa pyydä ammattilaiselta tukea.
Vierailija kirjoitti:
Akuutti avunpyyntö:
Mikä auttaa elimistön pitkään jatkuneeseen ylivireystilaan, jossa sydän hakkaa, ei saa unta tms. Hermosto ikään kuin käy ylikierroksilla. Pitkävaikutteinen beetasalpaaja on jo käytössä.
Kiitos ja tsemppiä kaikille!
Kopioi tuo sun kysymys Chat GPT:lle niin saat pitkän vastauksen! Se oli sen verran pitkä etten voinut kopioida tänne sitä
Mä en koskaan toipunut ennalleen samanaikaisesta työpaikkakiusaamisesta (tai ennemmin toksinen työympäristö) ja väkivaltaisesta parisuhteesta. En enää tunne masennusta tai väsymystä, mutta muisti ja mun persoona ovat varjo entisestä. Tämä helvetti vei elämästäni kuusi vuotta ja uuden elämän alusta on nyt myös kuusi vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Akuutti avunpyyntö:
Mikä auttaa elimistön pitkään jatkuneeseen ylivireystilaan, jossa sydän hakkaa, ei saa unta tms. Hermosto ikään kuin käy ylikierroksilla. Pitkävaikutteinen beetasalpaaja on jo käytössä.
Kiitos ja tsemppiä kaikille!
kokeile yoga nidraa, ohjattua kehonrentoutusta, ei ole liikuntaa voit maata ihan sängyssä/sohvalla. Jos siitä alkaa voimat elpymään voit siirtyä rauhalliseen yin yogaan, jossa pysytään pitkään samoissa asennoissa rentoutumassa. Molempia voi hakea youtubesta.
Mitä mieltä uupumuksesta toipuneet olette noista tekoälyn antamista ohjeista?
Puuttuuko siitä jotain keskeistä tai jotain mikä teitä auttoi?
Itse olen toipumassa narsistisesta ihmissuhteesta ja nimen omaan ihmiset ovat uuvuttaneet minut. En vain jaksa muita ihmisiä enää. Jos moikaan naapuria, se riittää minulle. Muuhun ei ole voimia. Toivon, että joku päivä taas jaksaisin alkaa enemmän sosiaalisoimaan, edes vähän.