Miksi lapsesi ei harrasta mitään?

Vierailija kirjoitti:

Ei ennenkään lapset yleensä käyneet missään ohjatuissa harrastuksissa. Liokalla joku harva harrasti balettia ja toinen koripalloa.

Lukemista, taidetta ja liikuntaa harrastettiin yksityisesti kotioloissa. Ei käyty missään yhteisissä.lukupiireissä tai yhteishiihdoissa.

Nykyään ihmisten kalenterit ovat liian täynnä toimintaa. Ennen tärkeää oli opiskelu ja työ. Nykyäänkö pitäisi lisäksi niiden lisäksivielä juosta kodin ulkopuolella harrastamassa?

 

Mitäköhän niissä lasten kalentereissa on muuta kuin arkisin suunnilleen 09-14 koulua? Viikonloppuisin ihan kaikkea tietokoneen lisäksi niin kuin arki-iltoisin istutaan yksin koneella huoneessa kun kaverit käy pelaamassa tunnin salibandya tai kitaransoittotunnilla tai kirjakerhossa tms.? Ja niitä läksyjäkin 10min ei mitenkään vaan jaksaisi nyt kotona tehdä yhyy kun tietokonepeli kiinnostaa enemmän ja miksei ei oo uunilohta ja yhyy pahoja kasviksia, en syö ja yhyy

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei haluta opettaa lapsia suorituskeskeisyyteen. Koulu riittää ja muuten ollaan kotona perheen kanssa, tehdään yhdessä kivoja asioita sen verran mitä jaksetaan ja näkevät myös ystäviään. En jaksa itsekkään töiden päälle harrastaa aikataulutettuja harrastuksia. Arvostetaan lepoa ja yhteistä aikaa enemmän kuin kiireisiä ja stressavia iltoja harrastusten puitteissa.

Tästä paistaa läpi, että -en jaksa itsekään töiden päälle- eli vanhemmat haluavat vain päästä helpolla ja olla kotona. Kyse ei ole lapsista vaan itsekkyydestä ja laiskuudesta, joka käännetään niin että kyseessä onkin ihanaa yhteistä perheaikaa joka arki-ilta ja viikonloput päälle:D No nauttikaa myt sitten joka päivä toistenne seurasta koko perheen kesken kotona. Epäilen että ette ole edes samassa huoneessa kaikki vaan kaikki pelailee vaan koneella tai o

Tuskinpa siitä syyllistyy, jos ei koske tippaakaan itseä tai omaa perhettä. Just saying.

Koulun jälkeen on läksyjä. Ja on hyvä levätäkin vähän aikaa. Joillakin voi koulumatka kestää tunnin suuntaansa eli jos koulu päättyy klo 14, ollaan kotona aikaisintaan klo 15. Sitten välipalaa, rentoutumista, voi vaikka lukea kirjoja tai viettää aikaa naapurilasten kanssa. Illalla sitten vanhempien kanssa iltaruoka ja juttelua, miten päivä on mennyt, ja läksyihin keskittyminen ennen nukkumaan menoa. Koulupäivän jälkeen voi myös olla ulkona jonkin aikaa kaverien kanssa tai lenkillä vanhempien kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koulu kuormittaa. Kavereillaan on niin paljon harrastuksia ettei meinaa aikaa löytyä olla muiden kanssa. Meillä tehdään niin, että jos on sellainen olo, että jaksaa jotain tehdä, niin mennään perheen kesken uimaan tai vaikka keilaamaan. Ei siis mitään säännöllistä mutta toistuvaa kuitenkin.

Onko teillä tapana myös, että jos aamulla siltä tuntuu, että jaksaa jotain tehdä, niin sitten lapsi menee kouluun ja aikuiset töihin. Että katotaan nyt vähän hetki kerrallaan, ettei nyt ainakaan ole liian vaativaa mikään eikä mitään tiettyjä rytmejä. Kiva sitten aikuisenakin vain istua sohvalla päivät pitkät kun ei nyt oikein tunnu siltä, että jaksaisi oikein mitään tehdä. Ihanat uudet veronmaksajat, joilta ei edes lapsena vaadittu mitäön kun on se koulu niin rankkaa. Ei varmaan rakas mussukka edes osallistu kotitöihin, koska sekin voisi kuormittaa jotenkin?

Joillain on kummallinen tapa vääntää asiat vinksalleen. Vastaan tähän provosointiin silti asiallisesti.

Koulu pitää sujua niin hyvin kuin mahdollista. Ja se sujuu. Lapsi on vastuuntuntoinen ja aika hyvä oppilas. Läksyt tekee ja kokeisiin lukee. On ajoissa, tarvikkeet aina mukana. Kotona siivoaa omaa huonettaan ja tykkää leipomisesta. Auttaa mielellään myös ruoanlaitossa. Pyynnöstä vie roskat.

Me vanhemmat käydään töissä ihan normaalisti. Mielestäni em. asiat eivät liity harrastusasioihin, mutta enempää en tästä keskustele.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei haluta opettaa lapsia suorituskeskeisyyteen. Koulu riittää ja muuten ollaan kotona perheen kanssa, tehdään yhdessä kivoja asioita sen verran mitä jaksetaan ja näkevät myös ystäviään. En jaksa itsekkään töiden päälle harrastaa aikataulutettuja harrastuksia. Arvostetaan lepoa ja yhteistä aikaa enemmän kuin kiireisiä ja stressavia iltoja harrastusten puitteissa.

Tästä paistaa läpi, että -en jaksa itsekään töiden päälle- eli vanhemmat haluavat vain päästä helpolla ja olla kotona. Kyse ei ole lapsista vaan itsekkyydestä ja laiskuudesta, joka käännetään niin että kyseessä onkin ihanaa yhteistä perheaikaa joka arki-ilta ja viikonloput päälle:D No nauttikaa myt sitten joka päivä toistenne seurasta koko perheen kesken kotona. Epäilen että ette ole edes samassa huone

Jotkut ovat herkempiä ottamaan itseensä. Koen syyllisyyttä mm. siitä, etten ole ostanut vaatteita kirpputorilta. Lisäksi yksi tuttava muistaa syyllistää lentämisestä joka kerta, kun olen kertonut lentäneeni jonnekin. No, nyt en olekaan lentänyt yli viiteen vuoteen, mutta syyllinen ja syntinen maan matonen siihenkin olen menneen toimintani vuoksi. 

Kun nainen tulee tiettyyn ikään sille ei riitä mikään...välilpmmentti täältä vaan ja klo täällä 3:09 pm

Vierailija kirjoitti:

Koulu kuormittaa. Kavereillaan on niin paljon harrastuksia ettei meinaa aikaa löytyä olla muiden kanssa. Meillä tehdään niin, että jos on sellainen olo, että jaksaa jotain tehdä, niin mennään perheen kesken uimaan tai vaikka keilaamaan. Ei siis mitään säännöllistä mutta toistuvaa kuitenkin.

Totta puhut! Suomessa on ihan ihmeellinen pakkoharrastuskulttuuri. Koulu on ihan toissijainen asia monien mielissä, vaikka koulunkäynti sen leivän suurimmalle osalle tuo. Kukaan ei ymmärrä lasten ja nuorten kuormitusta, kun ensin on koulussa kaiken hälyn ja uuden oppimisen äärellä. Sitten on läksyjä ja koulutöitä sekä kokeita. Ja viitenä, jopa kuutena päivänä viikossa pitäisi jaksaa olla tunteja kerrallaan joukkuemenoissa. Ei mitään muuta elämää: ei lukemista, ei muita liikuntalajeja, ei kulttuuria, ei taidetta, noita ei edes lasketa harrastamiseksi, jos itsekseen tekee tai vaikka vaan pari kertaa viikossa. Ei rauhallisia perheiltoja. Ei yhtään mitään. Kovaa säntäilyä vaan paikasta toiseen joka päivä.

Kovin on mustavalkoinen tämä Suomen harrastuskäsitys. Joko ei harrasteta mitään tai sitten seurassa meiningillä wantobe aikuisena huippu-urheilija, mikä ei toteudu edes promillen osalta ainakaan niin, että sillä ansaitsisi elantonsa. Mikä järki tämmöisessä harrastamisessa on siis lasten ja muorten kohdalla. Liikunta on hyvä ja tärkeä harrastus, mutta se menee liiallisuuksiin meillä.

Vierailija kirjoitti:

Peukuista päätellen mammojen mussukat eivät harrasta mitään, vaan nämä istuvat kaiket illat koneillaan ammentamassa vä ki valtaviihdettä ja prnoa. 

JUURIKIN noin !!! 😝

Teinit tulee koulusta 15.30 tai 16.00. Siihen päälle läksyt. En painosta yhtään mihinkään illalla. Vkl saatetaan käydä uimassa, leffassa tai salilla ihan perheellä. Molemmille tärkeää pärjätä hyvin koulussa. Se on nuoren työtä.

Valmentaja muutti toiselle paikkakunnalle. Pienen kylän heikkouksia tämä kun yksi muuttaa pois niin koko homma loppuu.

Vierailija kirjoitti:

Teinit tulee koulusta 15.30 tai 16.00. Siihen päälle läksyt. En painosta yhtään mihinkään illalla. Vkl saatetaan käydä uimassa, leffassa tai salilla ihan perheellä. Molemmille tärkeää pärjätä hyvin koulussa. Se on nuoren työtä.

Lapsen pitää pärjätä huvin koulussa? No entäs ne vapaa-ajan aktiviteetit kuten lätkä, pesis tai lumilautailu? Ei elämän pidä olla pelkkää koulua tai työtä. Edes lapselle.

Rahanpuute, kiinnostuksen puute. Varmaan myös liikaa ruutuaikaa. Nyt yksi harrastus kiinnostaisi, mutta en tiedä onko meillä varaa. Asumiskulut nousee kohta taas yli 100 euroa, tulot ei. 

Vierailija kirjoitti:

Koulun jälkeen on läksyjä. Ja on hyvä levätäkin vähän aikaa. Joillakin voi koulumatka kestää tunnin suuntaansa eli jos koulu päättyy klo 14, ollaan kotona aikaisintaan klo 15. Sitten välipalaa, rentoutumista, voi vaikka lukea kirjoja tai viettää aikaa naapurilasten kanssa. Illalla sitten vanhempien kanssa iltaruoka ja juttelua, miten päivä on mennyt, ja läksyihin keskittyminen ennen nukkumaan menoa. Koulupäivän jälkeen voi myös olla ulkona jonkin aikaa kaverien kanssa tai lenkillä vanhempien kanssa.

Itse en tunne kyllä ketään, jolla olisi tunnin koulumatka. Kuinka monta itse tunnet? Yleensä kouluun on noin 500m eli 5min. Tosin oma yläaste ja lukioni oli 1,5km päässä mutta kyllä sinnekin käveli 30 minuutissa. Alakoulu oli 350m päässä.

Ei halua. On testannut montaa lajia, mutta aina lopettanut, kun ei ole kokenut omaksi lajikseen. Vapaa-ajalla käy erilaisissa liikuntapaikoissa, isänsä kanssa pelaamassa tennistä, pelaa shakkia minun kanssa ja lukee kirjoja, mutta ap tuskin mieltää noita harrastuksiksi.

Vierailija kirjoitti:

Rahanpuute, kiinnostuksen puute. Varmaan myös liikaa ruutuaikaa. Nyt yksi harrastus kiinnostaisi, mutta en tiedä onko meillä varaa. Asumiskulut nousee kohta taas yli 100 euroa, tulot ei. 

Eikös ap juuri sanonut, että on tahoja nistä voi saada ilmaiseksi harrastuksen? Meillä tyttö vapaaehtoisesti tekee tallilla hommia, viikottaista ratsastustuntia vastaan. Ja pyöräilee tallille itse 6km eli ei tarvitse mitään kyydityksiä. Toinen tyttö käy kirjastossa kirjakurssilla ja harrastaa suunnistusta sekä kitaran soittoa. Ihan itse ovat harrastuksensa saaneet päättää, mutta ruutuaikaa ei ole yli 1,5h päivässä vaikka mitä tekisi. Napsahtaa puhelimen lukko päälle eli huijata ei vii. Kannattaa siis keksiä muuta mukavaa tekemistä niin aika sujuu kivemmin

Oma lapseni harrastaa, mutta vastaan omasta puolestani, kun en itse harrastanut mitään erityistä pienenä.

Olin ujo ja tosi arka (ehkä se oli osin temperamenttiani, mutta osin myös perheympäristön lyttäävästä ilmapiiristä johtuvaa), kouluun menokin jo ahdisti. Hevoset kiinnosti, mutta koska me ei varsinaisesti kylvetty rahassa (isä työkyvyttömyyseläkeläinen, äiti osa-aikainen kaupan kassa), en pyydellyt ratsastustunneille.

Vierailija kirjoitti:

Ei halua. On testannut montaa lajia, mutta aina lopettanut, kun ei ole kokenut omaksi lajikseen. Vapaa-ajalla käy erilaisissa liikuntapaikoissa, isänsä kanssa pelaamassa tennistä, pelaa shakkia minun kanssa ja lukee kirjoja, mutta ap tuskin mieltää noita harrastuksiksi.

Öö shakin pelaaminen on harrastus? Ehkä jos kilpailuissa käy, mutta meillä ainakin pelataan lähes päivittäin Aliasta, monopolia, haluatko miljonääriksi, Afrikan tähteä jne. Illalla, mutta en nyt ikinä sanoisi että se on meidän harrastus :D Ihan tavallista yhdessä oloa. Jos teen lounaaksi kasviskeittoa, niin enhän mä silloinkaan sano että harrastukseni on kokkaus :D Tai harrastan saunomista jos käyn joka lauantai pesulla :D

Minusta harrastuksissa isoin plussa on että lapsi saa muita ystäviä ja ajateltavaa. Ja jutun josta tykkää ja jossa voi olla hyvä. Ja pääsee omatoimisesti pois kotoa eikä istu kaikki illat huoneessaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei halua. On testannut montaa lajia, mutta aina lopettanut, kun ei ole kokenut omaksi lajikseen. Vapaa-ajalla käy erilaisissa liikuntapaikoissa, isänsä kanssa pelaamassa tennistä, pelaa shakkia minun kanssa ja lukee kirjoja, mutta ap tuskin mieltää noita harrastuksiksi.

Öö shakin pelaaminen on harrastus? Ehkä jos kilpailuissa käy, mutta meillä ainakin pelataan lähes päivittäin Aliasta, monopolia, haluatko miljonääriksi, Afrikan tähteä jne. Illalla, mutta en nyt ikinä sanoisi että se on meidän harrastus :D Ihan tavallista yhdessä oloa. Jos teen lounaaksi kasviskeittoa, niin enhän mä silloinkaan sano että harrastukseni on kokkaus :D Tai harrastan saunomista jos käyn joka lauantai pesulla :D

Wikipedia määrittelee harrastuksen "Harrastus on säännöllisesti harjoitettua vapaa-ajantoimintaa, jonka tarkoituksena on rentouttaa ja tuottaa mielihyvää. Harrastamisen motiivina on nautinto ja kiinnostus aiheeseen, toisinaan jopa rahallinen palkkio."

Ei harrastuksen kriteeri monellekaan ole, että se on ohjattua toimintaa. Jos pelaa tai opettelee shakkia joka päivä vaikka 1-2h itsenäisesti, tuleehan sitä paljon enemmän viikkotasolla tunteja kuin monesta ohjatusta harrastuksesta.