Lue keskustelun säännöt.
Uskovaisten kumppanivalinta?
22.10.2024 |
Seurusteleeko uskovaiset lähinnä toisten uskovaisten kanssa vai kelpaako ateisti tai uskosta piittaamaton kumppani?
Kommentit (92)
En haluaisi ateistia kumppaniksi. Liian suuri kuilu näkemysten ja maailmankatsomusten välillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos uskovan kumppani ei usko tekee se usein parisuhteesta haasteellisemman. Parisuhteella on kestävämpi pohja jos molemmat uskoo.
Varmaan jokaisen toive on uskova kumppani, mutta ei monet siitä ehdottomia ole. Itselläni mies on helluntailainen uskova, ja minä agnostikko. Eipä tuo ole kumpaakaan mitenkään haitannut, kun kumpikin osaa kunnioittaa toisen ajatusmaailmaa, eikä missään nimessä yritä käännyttää toista omalle kannalleen.
Vierailija kirjoitti:
Usein yrittävät ensisijaisesti löytää kumppanin omasta uskontokunnasta, mutta jos ei löydy joku toinen uskontokuntakin käy, jos on jotain yhteistä. Aika harvoin uskovan kumppani on ateisti tai uskosta piittaamaton.
Yksi syy on siinä, että harva ateisti tai uskosta piittaamaton tahtoo/jaksaa odottaa seksiä avioliittoon.
Useinhan se kumppani löytyy kaikille ihmisille niistä samoista piireistä, joissa paljon liikutaan ja ollaan yhdessä.
Yliopistoista monet löytävät aviopuolison opiskeluaikoina.
Samoin muissa oppilaitoksissa.
Harrastuspiireistä. Urheilun parista. Työpaikoilta. Matkoilta. Baareistakin. Ja niin edelleen.
Joten aivan sama se on uskovillakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Usein yrittävät ensisijaisesti löytää kumppanin omasta uskontokunnasta, mutta jos ei löydy joku toinen uskontokuntakin käy, jos on jotain yhteistä. Aika harvoin uskovan kumppani on ateisti tai uskosta piittaamaton.
Yksi syy on siinä, että harva ateisti tai uskosta piittaamaton tahtoo/jaksaa odottaa seksiä avioliittoon.
No eivät ne uskovat nuoret aikuisetkaan sana tarkkaan raamatun mukaan elä.
Ja eri lahkoissa on erilaiset käsitykset noista asioista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Usein yrittävät ensisijaisesti löytää kumppanin omasta uskontokunnasta, mutta jos ei löydy joku toinen uskontokuntakin käy, jos on jotain yhteistä. Aika harvoin uskovan kumppani on ateisti tai uskosta piittaamaton.
Yksi syy on siinä, että harva ateisti tai uskosta piittaamaton tahtoo/jaksaa odottaa seksiä avioliittoon.
Ei uskovaisistakaan useimmat niin tee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Varmaan jokaisen toive on uskova kumppani, mutta ei monet siitä ehdottomia ole. Itselläni mies on helluntailainen uskova, ja minä agnostikko. Eipä tuo ole kumpaakaan mitenkään haitannut, kun kumpikin osaa kunnioittaa toisen ajatusmaailmaa, eikä missään nimessä yritä käännyttää toista omalle kannalleen.
Aikuisten ihmisten on suht helppo tulla toimeen keskenään, mutta tilanne muuttuu helposti sitten jos perheeseen tulee lapsia. Lasten kasvatuksesta voi tulla tosi vaikeita erimielisyyksiä, etenkin sitten kun lapset kasvaa isommiksi.
Uskova puoliso mieluummin. Ja uskovissakin on sitten isoja eroja. Saattaisi olla ongelma, jos toinen on harras katolinen ja toinen uskoo, että paavi on Antikristus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seurustelin nuorena naisen kanssa joka luki papiksi, itse en ole uskovainen.
En ikinä ottaisi ateistia. Uskontokunnista vältän dogmaattisia, mieslaumamaisia joissa naiset istuvat hiljaa seurakunnassa ja kasvattavat miehen siemeniä. Uskon jumalaan tulee olla elävää ja miehen täytyy ymmärtää, että hän on itse jumala. Hänen tulee ymmärtää, että paratiisissa on vain jumala, mies ja nainen - ei miehen kavereita, äitiä, ei uskonorganisaatioiden johtajia, jne. Hänellä täytyy siis olla henkilökohtainen jumalyhteys ja kunnioitus myös sielullisesti feminiinistä ja fyysistä naiseutta sekä äitiyttä kohtaan, joita hän ei tunne eikä pysty koskaan tavoittamaan, joten hän ei voi myöskään näitä johtaa. Yksikään patriarkaalinen uskonto tai uskovainen ei ole toistaiseksi osoittanut kykyä näihin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaan jokaisen toive on uskova kumppani, mutta ei monet siitä ehdottomia ole. Itselläni mies on helluntailainen uskova, ja minä agnostikko. Eipä tuo ole kumpaakaan mitenkään haitannut, kun kumpikin osaa kunnioittaa toisen ajatusmaailmaa, eikä missään nimessä yritä käännyttää toista omalle kannalleen.
Aikuisten ihmisten on suht helppo tulla toimeen keskenään, mutta tilanne muuttuu helposti sitten jos perheeseen tulee lapsia. Lasten kasvatuksesta voi tulla tosi vaikeita erimielisyyksiä, etenkin sitten kun lapset kasvaa isommiksi.
Luontohan on järjestänyt asian niin, että luovuttaa lapsen hedelmöityksen hetkell naiselle. Eli periaatteessa tässä ei pitäisi olla mitään epäselvää tai riideltävää. Miehellä ei yksinkertaisesti ole osaa tai arpaa kasvatuksellisissa asioissa
Olen ihastunut helluntailaiseen, eronneeseen naiseen. En uskalla lähestyä koska eronneeseen naiseen ei saa olla suhteessa. Lisäksi pelkään että nainen saattaisi olla menestysteologian kannattaja. Tästä jälkimmäisestä en siis tiedä, sen on arvaus ja toivottavasti väärä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen ihastunut helluntailaiseen, eronneeseen naiseen. En uskalla lähestyä koska eronneeseen naiseen ei saa olla suhteessa. Lisäksi pelkään että nainen saattaisi olla menestysteologian kannattaja. Tästä jälkimmäisestä en siis tiedä, sen on arvaus ja toivottavasti väärä.
Luovupa sitten ihastuksesta ja mene eteenpäin. Asia on sillä selvä kun tiedät naisen olevan erottu, älä pyri tahraamaan häntä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ihastunut helluntailaiseen, eronneeseen naiseen. En uskalla lähestyä koska eronneeseen naiseen ei saa olla suhteessa. Lisäksi pelkään että nainen saattaisi olla menestysteologian kannattaja. Tästä jälkimmäisestä en siis tiedä, sen on arvaus ja toivottavasti väärä.
Luovupa sitten ihastuksesta ja mene eteenpäin. Asia on sillä selvä kun tiedät naisen olevan erottu, älä pyri tahraamaan häntä.
Raamatun mukaan on aviorikos olla suhteessa eronneen naisen kanssa.
Huoliiko kristitty muslimin? Molemmat uskovaisia?
Vierailija kirjoitti:
Huoliiko kristitty muslimin? Molemmat uskovaisia?
En huolisi. Enkä ateistia.
Vierailija kirjoitti:
Huoliiko kristitty muslimin? Molemmat uskovaisia?
Riippuu kristitystä ja muslimista.
Vierailija kirjoitti:
Uskova puoliso mieluummin. Ja uskovissakin on sitten isoja eroja. Saattaisi olla ongelma, jos toinen on harras katolinen ja toinen uskoo, että paavi on Antikristus.
Sekin voi olla ongelma, jos molemmat kuuluu ev.lut. kirkkoon mutta kokee eri herätysliikkeet hengelliseksi kodikseen. Esim. körtillä voi mennä sukset hyvin pahasti ristiin viidesläisen tai evankelisen kanssa. Ja lestadiolaiset on tietysti ihan oma lukunsa...
Usein yrittävät ensisijaisesti löytää kumppanin omasta uskontokunnasta, mutta jos ei löydy joku toinen uskontokuntakin käy, jos on jotain yhteistä. Aika harvoin uskovan kumppani on ateisti tai uskosta piittaamaton.