Äitini ei omista mitään, vaan on velkainen. Jos en ota perintöä vastaan, voinko silti ottaa kodista tavarat, jotka haluan itselleni?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äitisi on elossa ja mietit näitä

Viisaat toimii noin. Tyhmemmät sitten alkaa äidin kuoltua etsimään missä on asunnon osakekirja, kyselemään pankeista tilinumeroita ja miettimään onko sen ekan aviopuolison kanssa tehty ositus silloin '75.

Miksi se on tyhmää hoitaa nuo asiat sitten äidin kuoleman jälkeen? Onko ns pienempi vaiva aina viisaampaa? Jollain tasolla jos kaikki toiminta on optimoitu tappiinsa, voi se toki olla fiksumpaa - mutta viisaus on siitä toiminnasta kaukana.  Mielummin näen sen vaivan miettiä niitä osituksia ja soitella pankkeihin sitten kun aika koittaa, kun mietin kuolemaa materian kautta ennen aikojaan. 

Viisainta on jokaisen varautua itse omaan kuolemaansa hyvissä ajoin, niin että perikunta pääsee mahdollisimman helpolla. 

Kuolema on ainoa varma asia tässä maailmassa, ja vaan pelkuri ei siihen varaudu sekä materiaalisessa, että hengellisessä mielessä. Sekä omaansa, että toisten. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koita itse ymmärtää - velan maksamisen vastuu PERIYTYY jos on mitään todistetta että perillinen on 'ryhtynyt pesään' eli käynyt napsimassa jonkun rusinan pullasta!!!! Sitä tässä on yritetty jankuttaa. Jos otat jotain, minkä voidaan edes periaatteessa katsoa kuuluvan OSAKSI VELAN MAKSUA voit päätyä vastuulliseksi koko velkaan. Eli jos olet osana perikunnassa millä saattaa olla enemmän velkaa kuin omaisuutta ÄLÄ OTÄ YHTÄÄN MITÄÄN ennen kuin perukirjoitus on valmis ja viimeisellä rivillä näkyy onko pesä varaton. 

 

Tämä pitää täysin paikkansa!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Velka ei periydy! Velat maksetaan kuolinpesästä, ja jos pesä on varaton, velkojat jäävät nuolemaan näppejään.

Hautauskulut maksetaan kuolinpesästä ensiksi. Jos pesä on varaton, yhteiskunta antaa hautausavustusta. Perilliset eivät joudu maksamaan hautauskuluja omasta pussistaan koskaan, mutta tietysti saavat vapaaehtoisesti tehdä niin jos haluavat maksaa tarjoilut ja muut eikä pesässä ole varaa eikä sossu niitä kustanna.

 

 Niin. Juurihan minä tuon saman asian selitin, koska monet muut täällä väittivät ihan mitä sattuu, mutta jätit omassa erinomaisuudessa lukematta sen viestini sisällön.

Velka siis periytyy, mutta ei sillä tavalla että perilliset joutuvat kaivamaan kuvettaan. Koska kuitenkin yrität väittää vastaan, käy lukemassa se vi

Tietenkään hautausavustus ei kata kiveä, kun kivi ei liity hautaamiseen millään tavalla.  Hautaaminen on sitä, että tomumaja menee kuoppaan. 

Kivi on pelkkää turhaa pröystäilyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perukirjaan tulee merkintä "tavanomainen kodinirtaimisto" eli nykyään ei lähdetä luettelemaan kuten vielä 1800-luvulla että 3 täkkiä, 5 lusikkaa, hedelmäkulho, taikinatiinu jne. Voit ottaa tavarat, jos siellä ei ole mitään poikkeuksellisen arvokasta, kuten arvotaidetta eli sellaista mikä voisi kiinnostaa ulosottoa. Ne kyllä luetteloidaan perukirjaan, samoin kuin autot, veneet ja aseet. 

Ja onhan se kuolinpesä joka tapauksessa tyhjennettävä, ja se homma kuuluu perikunnalle. Eli sulle. 

VÄÄRIN! Kuolinpesän tyhjentäminen ei kuulu osakkaille. Jos

Sinäkö ihan tosissasi väität, että meillä olisi lainsäädännössä niin iso porsaanreikä, että joka kerta kun joku varaton vuokra-asuja kuolee, niin vuokranantaja jotenkin mystisesti olisi henkilökohtaisessa vastuussa asunnon tyhjennyskuluista? 

Kyllä ne osakkaat sen asunnon tyhjentää, ja jos eivät tyhjennä niin maksavat tyhjennyksen. Omasta pussistaan, jos pesän varat ei riitä.

Johan se lukee perintökaaressakin, että OSAKAS itse on vastuussa siitä minkä tahallaan aiheuttaa, ja aika tahallista se on vuokranantaja pistää siivous maksamaan, kun itse ei viitsi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kuolinpesää nykyään tarvitse erikseen hakea konkurssiin, vaan se vain katsotaan varattomaksi, jos velkaa on enemmän kuin omaisuutta.

 

Pitää paikkansa. Tuo konkurssiin hakeminen oli vain kielikuva siitä että siihen kuolinpesään ei saa kajota ennenkuin velat on selvitetty.

Mitä tarkoitat kajoamisella?

Yleensähän esimerkiksi asunto saatetaan joutua tyhjentämään hyvinkin pian, joten ne tavarat on vähän kuin pakko tyhjentää sieltä.

Näin vuokraisäntänä: kos vuokralainen kuolee, asia ei oikeastaan minulle kuulu. 

kun vuokra on maksamatta kahdelta kuukaudelta  maksumuistutuksista huolimatta siirrämme niiden perinnän ja aloitamme häätöprosessin käräjäoikeudessa. Sieltä sitten prosessi etenee ja kuluneiden kuukausien vuokrat siirtyvät laskutukseen perikuntaan. Jos häätö toimeenpannaan eikä asuntoa tyhjennetä, ottaisimme 'tyhjennysfirman' joka tyhjentäisi ja siivoaisi koko asunnon - ja lasku siitäkin (ja jäämistä) perikunnan riesaksi. (Jos perikunta olisi varaton niin sitten kyllä nämä taitaisi jäädä meidän luottotappioiksi- siis jos kukaan perillisistä ei OLE RYHTYNYT PESÄÄN eli esim aloittanut ajamaan  vainajan autoa tai halunnut sieltä pesästä jotain muistoesineitä.

Emme pystyisi perimään varattoman perikunnan laskuja osakkailta (paitsi jos olisi osoittaa ettå heidän toiminnan takia viivästyi se että saimme vainajan käytössä olleen asunnon uudelleen vuokraukseen, esim jos he viivyttävät kommunikointia asiassa tai jotenkin heittäytyvät hankaliksi)

Vierailija kirjoitti:

Näin vuokraisäntänä: kos vuokralainen kuolee, asia ei oikeastaan minulle kuulu. 

kun vuokra on maksamatta kahdelta kuukaudelta  maksumuistutuksista huolimatta siirrämme niiden perinnän ja aloitamme häätöprosessin käräjäoikeudessa. Sieltä sitten prosessi etenee ja kuluneiden kuukausien vuokrat siirtyvät laskutukseen perikuntaan. Jos häätö toimeenpannaan eikä asuntoa tyhjennetä, ottaisimme 'tyhjennysfirman' joka tyhjentäisi ja siivoaisi koko asunnon - ja lasku siitäkin (ja jäämistä) perikunnan riesaksi. (Jos perikunta olisi varaton niin sitten kyllä nämä taitaisi jäädä meidän luottotappioiksi- siis jos kukaan perillisistä ei OLE RYHTYNYT PESÄÄN eli esim aloittanut ajamaan  vainajan autoa tai halunnut sieltä pesästä jotain muistoesineitä.

Emme pystyisi perimään varattoman perikunnan laskuja osakkailta (paitsi jos olisi osoittaa ettå heidän toiminnan takia viivästyi se että saimme vainajan käytössä olleen asu

Vakuusmaksun (mikä melllä se 2kk vuokra) melllä toki olisi täysi oikeis pitää itsellämme.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yleensä velkoja on esimerkiksi pankki, eikä pankki todellakaan ole kiinnostunut myymään erikseen kenenkään irtaimistosta merkkivaatteita tai laukkuja, antiikkituoleja, kultaisia korvakoruja tai merkkityynyliinoja.

mutta jos perillinen ottaa ne, vastaa hän myös koko velasta. 

yleensä nuo päätyvät huutokauppaan (isona eränä jolloin niistä saa jonkun summan kuitenkin) 

Ei liity kuolinpesän velkoihin mitenkään. Nuo merkkivaatteet, antiikkituoli joka on ollut päivittäisessä käytössä keittiön tuolina, merkkilaukut ja käytössä olleet kultaiset korvakorut luetaan ihan siihen samaan tavanomaiseen kodinirtaimistoon, mikä on yleensä käytännössä arvoton. Sillä ei tosiaan aleta kuittaamaan velkojille, esimerkiksi pankille, suoritettavia velkoja.

Meillä oli tilanne missä yksi läheinen kuoli, velat ylitti lopulta varallisuuden. Asunto myytiin ja sillä saatiin velat osaksi maksettua, mutta taisi jäädä joku 10k miinukselle. Asunnon irtaimisto tyhjennettiin ihan normaalisti ja kyllä me saatiin ne vanhemman vaatteet, korut ja huonekalut ihan itselle.

Vierailija kirjoitti:

Näin vuokraisäntänä: kos vuokralainen kuolee, asia ei oikeastaan minulle kuulu. 

kun vuokra on maksamatta kahdelta kuukaudelta  maksumuistutuksista huolimatta siirrämme niiden perinnän ja aloitamme häätöprosessin käräjäoikeudessa. Sieltä sitten prosessi etenee ja kuluneiden kuukausien vuokrat siirtyvät laskutukseen perikuntaan. Jos häätö toimeenpannaan eikä asuntoa tyhjennetä, ottaisimme 'tyhjennysfirman' joka tyhjentäisi ja siivoaisi koko asunnon - ja lasku siitäkin (ja jäämistä) perikunnan riesaksi. (Jos perikunta olisi varaton niin sitten kyllä nämä taitaisi jäädä meidän luottotappioiksi- siis jos kukaan perillisistä ei OLE RYHTYNYT PESÄÄN eli esim aloittanut ajamaan  vainajan autoa tai halunnut sieltä pesästä jotain muistoesineitä.

Emme pystyisi perimään varattoman perikunnan laskuja osakkailta (paitsi jos olisi osoittaa ettå heidän toiminnan takia viivästyi se että saimme vainajan käytössä olleen asu

Itse olen kerran laittanut vastaavassa tilanteessa perintään osakkaalta. Muistaakseni tosin tässä piti ensin yrittää periä siltä kuolinpesältä ja sitten kun se oli varattomaksi todettu, niin yhteisvastuullisesti osakkailta, annoin sen lakimiehen hoidettavaksi niin en ihan tarkalleen muista miten prosessi meni. Kyllä se mahdollista on, mutta järjetön riesa, että jos pelkkä siivous tulisi tappioksi, niin antaisin melkein olla, tässä nyt oli sitten niitä maksamattomia vuokria ja häätöä sun muuta, mitkä kaikki siis tapahtui sen alkuperäisen vuokralaisen kuoleman jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Arvotonkin omaisuus on kuolinpesän omistamaa, EI minkään random omaisen tai sukulaisen.

Vai onko aiemmin höpöttäneiden logiikka se että mitä tahansa toisen omaa voi vapaasti ottaa, kunhan varastettava tavara on arvotonta?

Yhden kuolinpesän tyhjentäneenä voin kertoa, että se tavaramäärä, mikä on sorttiin ja kierrätykseen ja roskiin viety ei olisi takuulla kelvannut jollekin viralliselle velan perijälle. Aikaa on mennyt ja vielä menee- ja kuluja tullut bensoista ja sorttiaseman maksuista ja peräkärryjen vuokrista. 

Ei ole päivän tai parin juttu. Me ollaan tehty sitä lomilla. Ja siitä vaivasta ei saisi ottaa oman vanhemman muutamia tavaroita itselleen?

Saa ottaa jos on perillinen. Mutta jos luopuu perinnöstä, luopuu kokonaan eikä kajoa pesään.

Juuri näin. Enpä kyllä riskeeraisi yhtään jonkin tunnearvokikkareen vuoksi, jos oikeasti haluaisin luopua perinnöstä.

Jos olisin osakkaana pesässä niin sitten jakaisin tai hävittäisin irtoroinat muiden osakkaiden kanssa kuten parhaaksi näemme.

En muutenkaan ymmärrä tunteilijoita joilla on aivan uskomattoman kova himo irtaimistossa olevaan ryönään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kuolinpesää nykyään tarvitse erikseen hakea konkurssiin, vaan se vain katsotaan varattomaksi, jos velkaa on enemmän kuin omaisuutta.

 

Pitää paikkansa. Tuo konkurssiin hakeminen oli vain kielikuva siitä että siihen kuolinpesään ei saa kajota ennenkuin velat on selvitetty.

Mitä tarkoitat kajoamisella?

Yleensähän esimerkiksi asunto saatetaan joutua tyhjentämään hyvinkin pian, joten ne tavarat on vähän kuin pakko tyhjentää sieltä.

Minä ymmärrän kajoamisena minkä tahansa pesän omaisuuden jakamisen ennen perinnön virallista jakamista.

Vuokrasuhde ei tosiaan lopu vuokralaisen kuolemaan. Lapseni isä kuoli, lapseni hänen ainoa lapsensa mukana kuolinpesässä. Tietysti hoidin asiat lapseni puolesta, irtisanoin vuokrasopimuksen. Koska vuokria oli maksamatta jo muutamalta kuukaudelta, eikä kuolinpesän tilillä ollut kuin satasia, ne tilin varat käytettiin ensisijaisesti hautauskuluihin, lapsen isän vanhemmat maksoi loput hautauskulut. Maksamattomat vuokrat sen sijaan jäi lopulta maksamatta. Asunnon tyhjennyksen hoidin minä, sieltä otettiin tietty kaikki lapsen tavarat, lapsen isän tavaroista lähinnä valokuvat ja muut sellaiset. Muut meni käytännössä roskiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näin vuokraisäntänä: kos vuokralainen kuolee, asia ei oikeastaan minulle kuulu. 

kun vuokra on maksamatta kahdelta kuukaudelta  maksumuistutuksista huolimatta siirrämme niiden perinnän ja aloitamme häätöprosessin käräjäoikeudessa. Sieltä sitten prosessi etenee ja kuluneiden kuukausien vuokrat siirtyvät laskutukseen perikuntaan. Jos häätö toimeenpannaan eikä asuntoa tyhjennetä, ottaisimme 'tyhjennysfirman' joka tyhjentäisi ja siivoaisi koko asunnon - ja lasku siitäkin (ja jäämistä) perikunnan riesaksi. (Jos perikunta olisi varaton niin sitten kyllä nämä taitaisi jäädä meidän luottotappioiksi- siis jos kukaan perillisistä ei OLE RYHTYNYT PESÄÄN eli esim aloittanut ajamaan  vainajan autoa tai halunnut sieltä pesästä jotain muistoesineitä.

Emme pystyisi perimään varattoman perikunnan laskuja osakkailta (paitsi jos olisi osoittaa ettå heidän toiminnan takia viivä

Täsmennettäköön tähän sen verran, että siis kyse oli irtisanomisajan JÄLKEISISTÄ taloudellisiata vahingoista, eli juuri niistä, häätö- ja tyhjennyskuluista ja korvauksesta, kun asuntoa ei saatu uudelleen vuokralle näistä johtuen.

Ne irtisanomisajan vuokrat menee tietysti vain ja ainoastaan kuolinpesästä ja jää vuokranantajan vahingoksi, jos ei ole varoja.

Muistaakseni asiassa olennainen pointti oli se, että onko kyseessä vainajan "aiheuttama" velka, johon osakkaat eivät ole voinut vaikuttaa, vai osakkaiden "aiheuttama" velka. Mikä mielestäni on sinänsä ihan loogista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AP käytännössä kysyy saako varastaa ja palstamammat vastaa, että saa, jos ei jää kiinni. Niin on palstamammoilla ylevä moraali.

Oikea menettelytapahan olisi soittaa niille velkojille ja kysyä ovatko rojuista kiinnostuneita. Jos eivät ole, niin AP voi rojut pitää. Muussa tapauksessa AP syyllistyy rikokseen joskin se tuleeko seuraamuksia riippuu siitä, viitsivätkö velkojat sellaista vaatia.

Palstammat eivät voi antaa lupaa viedä tavaroita, mutta velkojat voivat. Kysy siis heiltä.

Mitä itse tekisit, jos olisit velkaisen kuolinpesän ainoa perillinen ja löytäisit irtaimiston joukosta arvoesineitä ja käteistä rahaa - ilmoittaisitko niistä velkojille, vai pitäisikö kaikessa hiljaisuudessa ne itse? Aivan, niinhän sinä tekisit ja niin tekisi jokainen muukin paitsi typerykset: pitäisit arvoesineet ja rahat.

Kyllä minä annan muille, mikä heille kuuluu, sillä en ole moraaliton roisto.

Mutta eiväthän palstamammat voi tätä ymmärtää, sillä nainen on evoluutiossa kehittynyt niin, että pyrkii hyötymään muiden kustannuksella. Varastelusta epärehellisyydestä onkin kehkeytynyt naisten geneettinen ominaisuus.

Noille ahneille velkojille kannattaa sitten jättää kaikki kuolinpesän "arvokkaat aarteet" saavat sitten himoonsa tonkia roskia kuin siat tunkiolla.

Velat eivät periydy.

Vierailija kirjoitti:

Noille ahneille velkojille kannattaa sitten jättää kaikki kuolinpesän "arvokkaat aarteet" saavat sitten himoonsa tonkia roskia kuin siat tunkiolla.

Velat eivät periydy.

"Ahne velkoja" joka haluaa takaisin sen, mitä on jollekin lainaksi tai vastiketta vastaan antanut...

Velat ei periydy, mutta velkaa ei voi kuolinpesän nimissä tehdä lisää ilman, että siitä tulee itselle seurauksia. Moni tuntuu ymmärtävän tämän hautauskulujen osalta, että jos sitä rahaa ei ole pesässä eikä omaisilla niin sitten mennään sillä hautausavustuksella, eikä niin voi tehdä, että varaton kuolinpesä hankkii laskulla hienot seremoniat ja kultakaiverretut kivet- ja arkut ja sitten ne vain jäisi sen toisen osapuolen vahingoksi, kun pesä on varaton.

Asunnon tai minkä tahansa muun asian hoitamatta jättäminen ja/tai niiden hoitamiseen palveluiden ostaminen on ihan sama asia...

Vierailija kirjoitti:

Jos pesä on velkainen, velkojille lähetetään kopio perukirjasta, jossa todetaan kuolinpesän olevan ylivelkainen eli "haetaan kuolinpesä konkurssiin". Ei tarvitse siis kieltäytyä perinnöstä.

Kannattaa hoitaa perunkirjoitus jonkun asiantuntijan avulla, jolla on kokemusta ylivelkaisista kuolinpesistä, niin menee kaikkien sääntöjen mukaan etkä joudu vastuuseen veloista.

Tämä. Jos kieltäydyt perinnöstä, et voi ottaa yhtään mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos pesä on velkainen, velkojille lähetetään kopio perukirjasta, jossa todetaan kuolinpesän olevan ylivelkainen eli "haetaan kuolinpesä konkurssiin". Ei tarvitse siis kieltäytyä perinnöstä.

Kannattaa hoitaa perunkirjoitus jonkun asiantuntijan avulla, jolla on kokemusta ylivelkaisista kuolinpesistä, niin menee kaikkien sääntöjen mukaan etkä joudu vastuuseen veloista.

Tämä. Jos kieltäydyt perinnöstä, et voi ottaa yhtään mitään.

Kuka sen asunnon esimerkiksi sitten tyhjentää? 

Jos sukulaiselta jää minkäänlaista asetta niin ottaisin ehdottomasti talteen mielellään runsaine patruunoineen. Ja toteaisin moista etsivälle jotta "pappa lienee hukannut joten miksi minulta kysytte?" Moiselle voi joskus olla käyttöä, jonka pappakin olisi varmasti hyvin tajunnut. Tavaroitahan katoaa eikä se ole perillisen ongelma ;)

Vierailija kirjoitti:

Yleensä velkoja on esimerkiksi pankki, eikä pankki todellakaan ole kiinnostunut myymään erikseen kenenkään irtaimistosta merkkivaatteita tai laukkuja, antiikkituoleja, kultaisia korvakoruja tai merkkityynyliinoja.

Ei se ole,pankin tehtävä vaan pesänhoitajan. 

 

Kun kieltäytyy vastaanottamasta perintöä, silloin pesästä ei saa ottaa mitään. Jos otat, velkoja voi kyseenalaistaa kieltäytymisen ja silloin pesään kajonnut vastaa myös veloista. Velkainen pesä haetaan konkurssiin ja siitä,ei oteta itselle mitään.