Äitini ei omista mitään, vaan on velkainen. Jos en ota perintöä vastaan, voinko silti ottaa kodista tavarat, jotka haluan itselleni?

Yleensä velkoja on esimerkiksi pankki, eikä pankki todellakaan ole kiinnostunut myymään erikseen kenenkään irtaimistosta merkkivaatteita tai laukkuja, antiikkituoleja, kultaisia korvakoruja tai merkkityynyliinoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perukirjaan tulee merkintä "tavanomainen kodinirtaimisto" eli nykyään ei lähdetä luettelemaan kuten vielä 1800-luvulla että 3 täkkiä, 5 lusikkaa, hedelmäkulho, taikinatiinu jne. Voit ottaa tavarat, jos siellä ei ole mitään poikkeuksellisen arvokasta, kuten arvotaidetta eli sellaista mikä voisi kiinnostaa ulosottoa. Ne kyllä luetteloidaan perukirjaan, samoin kuin autot, veneet ja aseet. 

Ja onhan se kuolinpesä joka tapauksessa tyhjennettävä, ja se homma kuuluu perikunnalle. Eli sulle. 

VÄÄRIN! Kuolinpesän tyhjentäminen ei kuulu osakkaille. Jos asuu vuokralla, se kuuluu vuokranantajalle, joka veloittaa tyhjennyksestä kuolinpesää. Jos pesä on v

Johan se sinulle tuossa näytettiin mutta kopioin nyt vielä, kun et kerran itse osaa finlexistä katsoa:

"Jos huoneiston vuokralainen kuolee, vuokrasuhde pysyy voimassa entisin ehdoin"

Niin kenen vastuulla se huoneiston tyhjennys ylensäkin on, kun vuokrasopimus päätetään? Vinkki, se ei ole vuokranantaja. Jos vuokralainen, tässä tapauksessa kuolinpesä, ei irtisanomisen jälkeen vie romujaan pois ja luovuta asianmukaisesti asunnon hallintaa, vuokranantaja hakee häätöä, koska muuten hänellä ei ole oikeitta sitä tyhjentää. Nämä kulut hän voi hakea kuolinpesältä. Jos kuolinpesässä ei ole varoja, hän voi hakea ne osakkailta, koska kuolinpesä on oikeushenkilö, jonka osakkaat vastaavat viimekädessä henkilökohtaisesti päätöksistä, joita tekevät.

Oliko riittävän rautalangasta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulle opetettiin koulussa, ettei velkaisesta pesästä saa ottaa edes kuulakärkikynää!

Ei kannata uskoa kaikkea, mitä kuulee. Tavanomainen koti-irtaimisto ei ole ulosmitattavaa omaisuutta.

Se on eri asia - voit vapaasti luopua myös miljonäärin perinnöstä jos et sitä halua. Mutta tosiaan, lain mukaan et saa ottaa pesästä edes vanhempiesi hääkuvaa tai mitään arvotonta vaan se on "pesään ryhtymistä" - ja jos ryhdyt pesään, joka osoittautuu ylivelkaoseksi (ei otat YHTÄÄN MITÄÄN muistoakaan) voit periä myös kaikki velat. 

Tosin en tiedä mistä verottaja sitä saisi tietää ? Varmaan niiltä kuuluisilta 'naapureilta' ? 

Vierailija kirjoitti:

Velka "periytyy", mutta se periytyy perikunnalle (joka on eri asia kuin perillinen, koska perikuntaan saattaa kuulua myös esimerkiksi jokin yhteisö tms, joka saa kuolleelta testamentattuna esimerkiksi tietyn summan rahaa. Tuo yhteisö ei ole perillinen, mutta se kuuluu perikuntaan).

Toisinsanoen, jos äitilläsi on testamentti jossa hän on kertonut että saat perinnöksi sitä tai tätä, ja jos sillä on jotain arvoa. Vaikka 10 000 euron lamppu, niin sinä et sitä saa, vaan se ulosmitataan siinä vaiheessa kun kuolinpesä haetaan konkurssiin.

Tuo siis siinä tapauksessa että äidilläsi on testamentti joka on tarkistettu ja todettu oikeelliseksi.

Jos äitilläsi ei ole mitään testamenttia, silloin perintö jaetaan tasan, mutta koska siinä vaiheessa kuolinpesä on haettu jo konkurssiin, sinä et saa mitään perintöä vaan kuolinpesä todetaan varattomaksi. Huomaa, että hautauskulut ja muut vastaavat (esimerkiksi hautakivi, kahvitukset tms.) joutuu maksamaan hautaajat!

 

Velka ei periydy! Velat maksetaan kuolinpesästä, ja jos pesä on varaton, velkojat jäävät nuolemaan näppejään.

Hautauskulut maksetaan kuolinpesästä ensiksi. Jos pesä on varaton, yhteiskunta antaa hautausavustusta. Perilliset eivät joudu maksamaan hautauskuluja omasta pussistaan koskaan, mutta tietysti saavat vapaaehtoisesti tehdä niin jos haluavat maksaa tarjoilut ja muut eikä pesässä ole varaa eikä sossu niitä kustanna.

Anteeksi kun kysyn? Elääkö äitisi siis vielä? Jos elää niin sinuna häpeisin ja voimakkaasti , kun täällä palstalla jo olet viemässä hänen irtaimistoaan. 

Vierailija kirjoitti:

Velka "periytyy", mutta se periytyy perikunnalle (joka on eri asia kuin perillinen, koska perikuntaan saattaa kuulua myös esimerkiksi jokin yhteisö tms, joka saa kuolleelta testamentattuna esimerkiksi tietyn summan rahaa. Tuo yhteisö ei ole perillinen, mutta se kuuluu perikuntaan).

Toisinsanoen, jos äitilläsi on testamentti jossa hän on kertonut että saat perinnöksi sitä tai tätä, ja jos sillä on jotain arvoa. Vaikka 10 000 euron lamppu, niin sinä et sitä saa, vaan se ulosmitataan siinä vaiheessa kun kuolinpesä haetaan konkurssiin.

Tuo siis siinä tapauksessa että äidilläsi on testamentti joka on tarkistettu ja todettu oikeelliseksi.

Jos äitilläsi ei ole mitään testamenttia, silloin perintö jaetaan tasan, mutta koska siinä vaiheessa kuolinpesä on haettu jo konkurssiin, sinä et saa mitään perintöä vaan kuolinpesä todetaan varattomaksi. Huomaa, että hautauskulut ja muut vastaavat (esimerkiksi hautakivi, kahvitukset tms.) j

Ei kuolinpesää nykyään tarvitse erikseen hakea konkurssiin, vaan se vain katsotaan varattomaksi, jos velkaa on enemmän kuin omaisuutta.

Vierailija kirjoitti:

Yleensä velkoja on esimerkiksi pankki, eikä pankki todellakaan ole kiinnostunut myymään erikseen kenenkään irtaimistosta merkkivaatteita tai laukkuja, antiikkituoleja, kultaisia korvakoruja tai merkkityynyliinoja.

mutta jos perillinen ottaa ne, vastaa hän myös koko velasta. 

yleensä nuo päätyvät huutokauppaan (isona eränä jolloin niistä saa jonkun summan kuitenkin) 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perukirjaan tulee merkintä "tavanomainen kodinirtaimisto" eli nykyään ei lähdetä luettelemaan kuten vielä 1800-luvulla että 3 täkkiä, 5 lusikkaa, hedelmäkulho, taikinatiinu jne. Voit ottaa tavarat, jos siellä ei ole mitään poikkeuksellisen arvokasta, kuten arvotaidetta eli sellaista mikä voisi kiinnostaa ulosottoa. Ne kyllä luetteloidaan perukirjaan, samoin kuin autot, veneet ja aseet. 

Ja onhan se kuolinpesä joka tapauksessa tyhjennettävä, ja se homma kuuluu perikunnalle. Eli sulle. 

VÄÄRIN! Kuolinpesän tyhjentäminen ei kuulu osakkaille. Jos asuu vuokralla, se kuuluu vuokranantajalle, joka vel

Johan se sinulle tuossa näytettiin mutta kopioin nyt vielä, kun et kerran itse osaa finlexistä katsoa:

"Jos huoneiston vuokralainen kuolee, vuokrasuhde pysyy voimassa entisin ehdoin"

Niin kenen vastuulla se huoneiston tyhjennys ylensäkin on, kun vuokrasopimus päätetään? Vinkki, se ei ole vuokranantaja. Jos vuokralainen, tässä tapauksessa kuolinpesä, ei irtisanomisen jälkeen vie romujaan pois ja luovuta asianmukaisesti asunnon hallintaa, vuokranantaja hakee häätöä, koska muuten hänellä ei ole oikeitta sitä tyhjentää. Nämä kulut hän voi hakea kuolinpesältä. Jos kuolinpesässä ei ole varoja, hän voi hakea ne osakkailta, koska kuolinpesä on oikeushenkilö, jonka osakkaat vastaavat viimekädessä henkilökohtaisesti päätöksistä, joita tekevät.

Oliko riittävän rautalangasta?

 

Kuten jo kirjoitin, kuolinpesän osakkaiden pitää irtisanoa vuokrasopimus jotta ei tule turhaa velkaa. Tyhjennyshinta maksetaan kuolinpesästä. Jos kuolinpesä on varaton, tyhjennyshinta lisätään pesän velkoihin, ja velat eivät periydy eikä vuokranantajalla näin ollen ole mitään oikeutta periä velkoja kuolinpesän osakkailta! Piste.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yleensä velkoja on esimerkiksi pankki, eikä pankki todellakaan ole kiinnostunut myymään erikseen kenenkään irtaimistosta merkkivaatteita tai laukkuja, antiikkituoleja, kultaisia korvakoruja tai merkkityynyliinoja.

mutta jos perillinen ottaa ne, vastaa hän myös koko velasta. 

yleensä nuo päätyvät huutokauppaan (isona eränä jolloin niistä saa jonkun summan kuitenkin) 

VELKA EI PERIYDY! Koittakaa jo tajuta!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei niillä varmaan edes mitään arvoa ole

Eräs kuolin pesänosakas sai tuomion koska ilmoitti pesän olevan varaton. Katossa vaan roikku 10 000 design-lamppu.

TOsin osakas ei välttämättä tiedä sen arvoa. Jotkut jutut on tosi arvokkaita vaikka näyttää romulle

 

Onnea vaan, kun yrität selittää leivättömän pöydän ääressä, että "en mä tajunnut". 

Jos ei tiedä tavaran todellista arvoa, on otettava selvää. Oikeusjärjestelmä ei anna myönnytyksiä tyhmyyden ja tietämättömyyden perusteella. 

Vierailija kirjoitti:

Ja irtain voi olla joillain satoja tuhansia.😄

Mitä kotiisi kannat on roskaa - yleensä verottajalle riittää 'tavanomainen irtaimisto' ja sen (jälleenmyynti)srvo ei ikinä yleensä ole yli 4000€. Jos vainajalla on jotain erikseen vakuutettuja arvoesineitä niin niillä voi olla perukirjassa syytä olla arvo. 

Sitten kun perilliset jakavat pesää niin voi olla perusteltua kysyä esim antiikkiliikkeistä arviota jostain tuotteista mutta älkää harhaisesti kuvitelko että juuri millään toisen linttaan istumalla sohvalla tai 50v vanhalla ruokapöydällä olisi mitään arvoa verotuksellisesti. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuolinpesän nimenomaan saa tyhjentää perikunta, se kuuluu heille. Mitä sä oikein höpötät??? Aina oltu tyhjentämässä vainajan kotia, oli se vuokralla tai ei. 

Tietenkin osakkaat/perikunta saa sen tyhjentää jos haluaa, mutta ei ole velvollisuus. Ei ketään voida pakottaa tyhjentämään vainajan kämppää vaikka kuinka olisi osakas. Mieti nyt jos vainajan koti on toisella puolella maapalloa, tai muuten vaan ei ole mahdollisuuttaa mennä tyhjentämään, esim. vammainen tai sairas osakas. Tyhjennys maksetaan kuolinpesän varoista jos osakkaat eivät vapaaehtoisesti itse halua sitä tyhjentää.

Kyllä. Eli jos olet perillinen niin osa siitä ostetun palvelun laskusta menee sinun osuudestaan perikunnasta. Eli vaikket itse pankkisiirtona tee, tai niitä huonekaluja kanna, niin teknisesti se sinun osuus on sinun osuudestasi pois. Ei ole mitään yhteiskunnan loppusiivouspalvelua, joka ilmaiseksi tekisi kurjat hommat perillisten puolesta. 

Vierailija kirjoitti:

Tää on niin huvittavaa kun ihmiset luulee että joku "taho" tietää mitä tavaraa jonkun kotona on. Velka ei periydy, mutta suosittelen ottamaan kaiken sellaisen irtaimiston, millä on sulle arvoa/tunnearvoa, niitä ei kannata perunkirjassa edes mainita. Ihmiset ei käsitä kuinka paljon ne joutuu turhaan maksaa perintöveroja kun mainitsee kaiken epävirallisen omaisuuden perunkirjassa. 

Tavanomaista koti-irtaimistoa ei luetteloida, ja tavanomaiseksi menee esim. Arabian täydet astiastot, kaikki seinillä olevat taulut, melkoisen suuri määrä korujakin jne. Uudenkarheat isot tauluttv, Kaiki mikä on ollut siinä arjessa näkyvillä, on "tavanomaista". 

Sitten jos on niin arvokasta tavaraa että erikseen vakuutettu, ne listataan kyllä. 

Näin varakkaan suvun vesana voin kertoa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perukirjaan tulee merkintä "tavanomainen kodinirtaimisto" eli nykyään ei lähdetä luettelemaan kuten vielä 1800-luvulla että 3 täkkiä, 5 lusikkaa, hedelmäkulho, taikinatiinu jne. Voit ottaa tavarat, jos siellä ei ole mitään poikkeuksellisen arvokasta, kuten arvotaidetta eli sellaista mikä voisi kiinnostaa ulosottoa. Ne kyllä luetteloidaan perukirjaan, samoin kuin autot, veneet ja aseet. 

Ja onhan se kuolinpesä joka tapauksessa tyhjennettävä, ja se homma kuuluu perikunnalle. Eli sulle. 

VÄÄRIN! Kuolinpesän tyhjentäminen ei kuulu osakkaille. Jos

Olet jälleen väärässä. Tästä on olemassa runsaasti ratkaisuja, joita en viitsi edes hakea kun et selvästikään ole kiinnostunut faktojasi tarkastamaan tai edes perustelemaan omia väitteitäsi, mutta pointti niissä on kuitenkin se, ettei kuolinpesän osakkaiden tule nauttia sellaista suojaa, että voisivat varattoman pesän nimissä tehdä oikeustoimia tai laiminlyödä velvoitteitaan, jotka tuottaisivat tarkoituksella taloudellista vahinkoa kolmansille osapuolille. 

Mutta kokeile ihmeessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tää on niin huvittavaa kun ihmiset luulee että joku "taho" tietää mitä tavaraa jonkun kotona on. Velka ei periydy, mutta suosittelen ottamaan kaiken sellaisen irtaimiston, millä on sulle arvoa/tunnearvoa, niitä ei kannata perunkirjassa edes mainita. Ihmiset ei käsitä kuinka paljon ne joutuu turhaan maksaa perintöveroja kun mainitsee kaiken epävirallisen omaisuuden perunkirjassa. 

 

Tavanomaista koti-irtaimistoa ei luetteloida, ja tavanomaiseksi menee esim. Arabian täydet astiastot, kaikki seinillä olevat taulut, melkoisen suuri määrä korujakin jne. Uudenkarheat isot tauluttv, Kaiki mikä on ollut siinä arjessa näkyvillä, on "tavanomaista". 

Sitten jos on niin arvokasta tavaraa että erikseen vakuutettu, ne listataan kyllä. 

Näin varakkaan suvun vesana voin kertoa. 

Samoin käytössä olevat antiikkihuonekalut, pianot sun muut, ei mene perintöveroa vaan on tavanomaista koti-irtaimistoa. 

Tämä.

Miksi äitisi on velkaantunut? Millaista velkaa kuolinpesällä on? Onko velka pankkilainoja, kulutusluottoja, pikavippejä, perintätoimiston velkoja vai ulosottovelkoja?

Vierailija kirjoitti:

Jos pesä on velkainen, velkojille lähetetään kopio perukirjasta, jossa todetaan kuolinpesän olevan ylivelkainen eli "haetaan kuolinpesä konkurssiin". Ei tarvitse siis kieltäytyä perinnöstä.

Kannattaa hoitaa perunkirjoitus jonkun asiantuntijan avulla, jolla on kokemusta ylivelkaisista kuolinpesistä, niin menee kaikkien sääntöjen mukaan etkä joudu vastuuseen veloista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Velka ei periydy! Velat maksetaan kuolinpesästä, ja jos pesä on varaton, velkojat jäävät nuolemaan näppejään.

Hautauskulut maksetaan kuolinpesästä ensiksi. Jos pesä on varaton, yhteiskunta antaa hautausavustusta. Perilliset eivät joudu maksamaan hautauskuluja omasta pussistaan koskaan, mutta tietysti saavat vapaaehtoisesti tehdä niin jos haluavat maksaa tarjoilut ja muut eikä pesässä ole varaa eikä sossu niitä kustanna.

 

 Niin. Juurihan minä tuon saman asian selitin, koska monet muut täällä väittivät ihan mitä sattuu, mutta jätit omassa erinomaisuudessa lukematta sen viestini sisällön.

Velka siis periytyy, mutta ei sillä tavalla että perilliset joutuvat kaivamaan kuvettaan. Koska kuitenkin yrität väittää vastaan, käy lukemassa se viestini hyvin tarkkaan läpi ja etsi YKSIKIN kohta jossa olen muka väärässä.

Sen sijaan sinä olet väärässä. Perilliset joutuvat maksamaan hautauskulut omasta pussistaan, koska hautausavustus ei riitä kuin siihen että kuolleelle on suntion toimesta kaivettu kuoppa ja maksettu halvin arkku. Hautausavustus EI KATA kiveä! Se kattaa vain kuopan ja halvimman arkun ja papin siunauksen. Täällä Suomessa on valtavasti hautoja joilla ei ole kiveä koska perillisillä ei ole ollut varaa tai halua ostaa sellaista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yleensä velkoja on esimerkiksi pankki, eikä pankki todellakaan ole kiinnostunut myymään erikseen kenenkään irtaimistosta merkkivaatteita tai laukkuja, antiikkituoleja, kultaisia korvakoruja tai merkkityynyliinoja.

mutta jos perillinen ottaa ne, vastaa hän myös koko velasta. 

yleensä nuo päätyvät huutokauppaan (isona eränä jolloin niistä saa jonkun summan kuitenkin) 

VELKA EI PERIYDY! Koittakaa jo tajuta!

Koita itse ymmärtää - velan maksamisen vastuu PERIYTYY jos on mitään todistetta että perillinen on 'ryhtynyt pesään' eli käynyt napsimassa jonkun rusinan pullasta!!!! Sitä tässä on yritetty jankuttaa. Jos otat jotain, minkä voidaan edes periaatteessa katsoa kuuluvan OSAKSI VELAN MAKSUA voit päätyä vastuulliseksi koko velkaan. Eli jos olet osana perikunnassa millä saattaa olla enemmän velkaa kuin omaisuutta ÄLÄ OTÄ YHTÄÄN MITÄÄN ennen kuin perukirjoitus on valmis ja viimeisellä rivillä näkyy onko pesä varaton. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kuolinpesää nykyään tarvitse erikseen hakea konkurssiin, vaan se vain katsotaan varattomaksi, jos velkaa on enemmän kuin omaisuutta.

 

Pitää paikkansa. Tuo konkurssiin hakeminen oli vain kielikuva siitä että siihen kuolinpesään ei saa kajota ennenkuin velat on selvitetty.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja irtain voi olla joillain satoja tuhansia.😄

Mitä kotiisi kannat on roskaa - yleensä verottajalle riittää 'tavanomainen irtaimisto' ja sen (jälleenmyynti)srvo ei ikinä yleensä ole yli 4000€. Jos vainajalla on jotain erikseen vakuutettuja arvoesineitä niin niillä voi olla perukirjassa syytä olla arvo. 

Sitten kun perilliset jakavat pesää niin voi olla perusteltua kysyä esim antiikkiliikkeistä arviota jostain tuotteista mutta älkää harhaisesti kuvitelko että juuri millään toisen linttaan istumalla sohvalla tai 50v vanhalla ruokapöydällä olisi mitään arvoa verotuksellisesti. 

Tämä on niin totta. Jos pyydät paikalle kuolinpesäntyhjentäjän, niin huomaat pian että jäät itse maksumieheksi tai saat maksimissaan muutaman tonnin. Ja ihan kokemuksesta tiedän ettei siinä auta Aallon huonekalut eikä Tynellin lamput. Ihmisillä on hyvin vääristynyt käsitys tavaroiden arvosta, jota nämä Iltalehtien "katso minkä arvoinen tämä ja tämä esine on " jutut lisää. Myös esineet 1800-luvulta on pääsääntöisesti arvottomia. Kirjoista saat 1-20 e/kpl. Täysin ehjät huonekalut satasia, jos satut edes löytämään ostajan. Lamppuja ei huoli oikeastaan kukaan. Hopeiset aterimet, arabia, lasivaasit eikä taulut muuta juurikaan tilannetta. Harvalla on tavaroita, jotka on vakuutettuja, ja joista velkojat ovat oikeasti kiinnostuneita.