Äitini ei omista mitään, vaan on velkainen. Jos en ota perintöä vastaan, voinko silti ottaa kodista tavarat, jotka haluan itselleni?
Tai siis varmaankin voin. Eihän kukaan tiedä, mitä siellä on ollut. Olen ainoa lapsi, äitini eronnut, ositus hoidettu, eli mistään ei tarvitse sopia muiden kanssa.
Kommentit (213)
Vierailija kirjoitti:
Jos ei ole todistajia, että jäisit kiinni, niin voit ottaa omalla riskillä. Muutoin perinnöstä kieltäytyjä ei saa ottaa edes tavaroita. Muistat vaan sanoa, että mitään et oo ottanu, jos joku kysyy.
Miten asunnon voi tyhjentää, jos sieltä ei saa viedä mitään, vai meinaatko, että kaikkien varattomien vainajien asunnot pitäisi tyhjentää yhteiskunnan piikkiin? Omaisethan sen kämpän yleensä tyhjentävät.
Ai niin, mutta ethän sä oikeasti usko tuohon, mitä sanoit, vaan yrität huijata joitain perillisiä luopumaan tunnearvoa sisältävistä esineistä, kuten vanhempiensa luona olevista lapsuuskuvistaan ja muista yhteisistä muistoista, äidin kutomista matoista ja isän nikkaroimasta pöydästä. Siksi sanoit, mitä sanoit, kun toivot että osa joutuisi nyt peloissaan luopumaan epähuomiossa siitäkin, mitä voisi hyvin ottaa muistoksi.
Oletpa sinä ilkeä ja pahansuopa ihminen.
Vierailija kirjoitti:
AP käytännössä kysyy saako varastaa ja palstamammat vastaa, että saa, jos ei jää kiinni. Niin on palstamammoilla ylevä moraali.
Oikea menettelytapahan olisi soittaa niille velkojille ja kysyä ovatko rojuista kiinnostuneita. Jos eivät ole, niin AP voi rojut pitää. Muussa tapauksessa AP syyllistyy rikokseen joskin se tuleeko seuraamuksia riippuu siitä, viitsivätkö velkojat sellaista vaatia.
Palstammat eivät voi antaa lupaa viedä tavaroita, mutta velkojat voivat. Kysy siis heiltä.
Mitä itse tekisit, jos olisit velkaisen kuolinpesän ainoa perillinen ja löytäisit irtaimiston joukosta arvoesineitä ja käteistä rahaa - ilmoittaisitko niistä velkojille, vai pitäisikö kaikessa hiljaisuudessa ne itse? Aivan, niinhän sinä tekisit ja niin tekisi jokainen muukin paitsi typerykset: pitäisit arvoesineet ja rahat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP käytännössä kysyy saako varastaa ja palstamammat vastaa, että saa, jos ei jää kiinni. Niin on palstamammoilla ylevä moraali.
Oikea menettelytapahan olisi soittaa niille velkojille ja kysyä ovatko rojuista kiinnostuneita. Jos eivät ole, niin AP voi rojut pitää. Muussa tapauksessa AP syyllistyy rikokseen joskin se tuleeko seuraamuksia riippuu siitä, viitsivätkö velkojat sellaista vaatia.
Palstammat eivät voi antaa lupaa viedä tavaroita, mutta velkojat voivat. Kysy siis heiltä.
No voihan sitä kysyä, mutta tavanomainen irtaimisto ei yleensä ottaen ole kannattavaa yrittää edes realisoida. Käytetyt huonekalut ja kodinkoneet ei ole oikein minkään arvoisia, ellet omista Artekia yms.
Ei sillä ole merkitystä, onko irtaimistolla arvoa vai ei. Jos sieltä ottaa yhtään mitään, on kajonnut perintöön ja siten saa myös pesän velat. Lainsäätäjä lähtee siitä, että irtain ja kiinteä omaisuus ovat yhtä, velat ja kaikenlaiset varat osa samaa kokonaisuutta ja jos ottaa yhdenkin valokuvan, niin on ottanut perintöä ja samalla napsahtaa juridinen prosessi käyntiin.
Eihän sitä kukaan todellisuudessa tiedä, mitä teet, mutta moraalisesti toimit kuin Sanna Marin kiertäen veroja.
Vierailija kirjoitti:
Perunkirjaan ei tarvitse luetella lusikoita ja kenkiä kuten joskus muinoin ammoisina aikoina.
Tavanomainen koti irtaimisto muutaman satasen. Asunnon tyhjennys voi olla perintöä arvokkaampaa joskus.
Joo, ei mekään ilmoitettu Faijan tusinaa kulta(tasku)kelloa ynnä muuta vaan jaettiin ne keskenämme vähin äänin. Haulikot ja traktorit oli luettelossa ja kodin irtain "tavanomainen henkilökohtainen omaisuus ja asuntoirtain jonka arvo ei ylitä perintö- ja lahjaverolain pykälää se ja se... arvoa" ... 0 euroa. Joku jo syyttää varkaaksi. Onko se varkaus jos perillinen ottaa itselleen omaisuutta jonka arvo on nolla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP käytännössä kysyy saako varastaa ja palstamammat vastaa, että saa, jos ei jää kiinni. Niin on palstamammoilla ylevä moraali.
Oikea menettelytapahan olisi soittaa niille velkojille ja kysyä ovatko rojuista kiinnostuneita. Jos eivät ole, niin AP voi rojut pitää. Muussa tapauksessa AP syyllistyy rikokseen joskin se tuleeko seuraamuksia riippuu siitä, viitsivätkö velkojat sellaista vaatia.
Palstammat eivät voi antaa lupaa viedä tavaroita, mutta velkojat voivat. Kysy siis heiltä.
Mitä itse tekisit, jos olisit velkaisen kuolinpesän ainoa perillinen ja löytäisit irtaimiston joukosta arvoesineitä ja käteistä rahaa - ilmoittaisitko niistä velkojille, vai pitäisikö kaikessa hiljaisuudessa ne itse? Aivan, niinhän sinä tekisit ja niin tekisi jokainen muukin paitsi typerykset: pitäisit arvoesineet ja rahat.
Olen eri, mutta tietenkin ilmoittaisin velkojille. Ei minulla ole tapana varastella kaupoissakaan. Sinullako on? Miksi olisi pienempi paha jättää velat maksamatta silloin, kun vainajalla olisi ainakin osan maksamiseen varoja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP käytännössä kysyy saako varastaa ja palstamammat vastaa, että saa, jos ei jää kiinni. Niin on palstamammoilla ylevä moraali.
Oikea menettelytapahan olisi soittaa niille velkojille ja kysyä ovatko rojuista kiinnostuneita. Jos eivät ole, niin AP voi rojut pitää. Muussa tapauksessa AP syyllistyy rikokseen joskin se tuleeko seuraamuksia riippuu siitä, viitsivätkö velkojat sellaista vaatia.
Palstammat eivät voi antaa lupaa viedä tavaroita, mutta velkojat voivat. Kysy siis heiltä.
No voihan sitä kysyä, mutta tavanomainen irtaimisto ei yleensä ottaen ole kannattavaa yrittää edes realisoida. Käytetyt huonekalut ja kodinkoneet ei ole oikein minkään arvoisia, ellet omista Artekia yms.
Ei sillä ole merkitystä, onko irtaimistolla arvoa vai ei. Jos sieltä ottaa yhtään mitään, on kajonnut perintöön ja siten saa myös pesän velat. Lainsäätäjä lähtee siitä, että irtain ja kiinteä omaisuus ovat yhtä, velat ja kaikenlaiset varat osa samaa kokonaisuutta ja jos ottaa yhdenkin valokuvan, niin on ottanut perintöä ja samalla napsahtaa juridinen prosessi käyntiin.
Eihän sitä kukaan todellisuudessa tiedä, mitä teet, mutta moraalisesti toimit kuin Sanna Marin kiertäen veroja.
Irtaimiston arvo tietenkin otetaan huomioon perukirjassa, ei se maagisesti häviä sieltä mihinkään. Mutta totuus on, että vaikka sinne kirjoitetaan mikä tahansa summa, se irtaimisto ei itsestään rahaksi muutu. Pitäisi olla ostajat ja pitäisi olla myyjä ja tässäkin prosessissa on mahdollista jäädä miinukselle. Eli tavanomainen irtaimisto ei kiinnosta velkojia.
Voit, mutta siitä ei saa mainita mitään pesänselvityksessä, muuten se katsotaan perintöön ryhtymiseksi, etkä voi enää kieltäytyä ottamasta vastaan koko roskaa.
Vierailija kirjoitti:
Voit, mutta siitä ei saa mainita mitään pesänselvityksessä, muuten se katsotaan perintöön ryhtymiseksi, etkä voi enää kieltäytyä ottamasta vastaan koko roskaa.
Perinnöstä luopunut saa ottaa tavanomaista vähäarvoista irtaimistoa samoin kuin naapurin Erkki, jos osakkaat antaa luvan.
Irtaimistohan on perukirjassa yleensä arvoton (ellei esim kaapinpäällä ole kultaharkkoja, tuskin on). Irtaimisto kipattanee muuten kaatopaikalle jos asunto menee ulosottohuutokauppaan.
Vierailija kirjoitti:
Perukirjaan tulee merkintä "tavanomainen kodinirtaimisto" eli nykyään ei lähdetä luettelemaan kuten vielä 1800-luvulla että 3 täkkiä, 5 lusikkaa, hedelmäkulho, taikinatiinu jne. Voit ottaa tavarat, jos siellä ei ole mitään poikkeuksellisen arvokasta, kuten arvotaidetta eli sellaista mikä voisi kiinnostaa ulosottoa. Ne kyllä luetteloidaan perukirjaan, samoin kuin autot, veneet ja aseet.
Ja onhan se kuolinpesä joka tapauksessa tyhjennettävä, ja se homma kuuluu perikunnalle. Eli sulle.
Ei perinnöstä kieltäytyvä mihinkään perikuntaan kuulu.
Lain mukaan et saa ottaa ja jos otat olet ryhtynyt perintöön.
Laittomasti voit ottaa jos kukaan ei ala nostaa asiasta haloota ja osaat itse olla ikuisesti ottamisistasi hiljaa.
Selvitä mitä tarkoittaa perinnöstä kieltäytyminen ja luopuminen. Luultavasti joudut hetken aikaa hoitamaan asioita, mutta jos toimit oikein, perintö ei tule sinulle. Huomaa myös että sanamuoto on "kieltäydyn perinnöstä", ei "kieltäydyn perinnöstä ja annan sen kokonaan sisarelleni" tms. Jälkimmäisessä otat vastaan perinnön ja maksat perintöverot, koska päätät kelle se menee.
Jos sinulla on lapsia, perintö siirtyy suoraan heille kun sinä kieltäydyt perinnöstä. Alaikäinen joutuu kivaan maistraattimyllytykseen ja edunvalvontaan vuosiksi. Eli miettikää läpi tuo ennen kuin teette mitään.
Tiedän esimerkiksi tapauksen jossa osakkaat heti aluksi löi vaarin mädän mökin myyntiin, ja kun ei mennyt kaupaksi, yrittivät sitten kieltäytyä perinnöstä. Eihän se niin mennyt, verottaja jostain tiesi että asunto oli ollut myynnissä hetken ja tuollainen teko tarkoittaa että perintö on otettu vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP käytännössä kysyy saako varastaa ja palstamammat vastaa, että saa, jos ei jää kiinni. Niin on palstamammoilla ylevä moraali.
Oikea menettelytapahan olisi soittaa niille velkojille ja kysyä ovatko rojuista kiinnostuneita. Jos eivät ole, niin AP voi rojut pitää. Muussa tapauksessa AP syyllistyy rikokseen joskin se tuleeko seuraamuksia riippuu siitä, viitsivätkö velkojat sellaista vaatia.
Palstammat eivät voi antaa lupaa viedä tavaroita, mutta velkojat voivat. Kysy siis heiltä.
No voihan sitä kysyä, mutta tavanomainen irtaimisto ei yleensä ottaen ole kannattavaa yrittää edes realisoida. Käytetyt huonekalut ja kodinkoneet ei ole oikein minkään arvoisia, ellet omista Artekia yms.
Ei sillä ole merkitystä, onko irtaimistolla arvoa vai ei. Jos sieltä ottaa yhtään mitään, on kajonnut p
Kuolleen asunnon saa tyhjentää ja jos on vaan roskaa, ne saa heittää menemään. Valoja päälle nyt. Perinnön käsittely puoli vuotta, perintöverot kestää ainakin puoli vuotta lisää, ei tyhjää asuntoa niin kauaa hillota.
Äitisi on elossa ja mietit näitä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Irtaimistokin on omaisuutta.
Kyllä, ja jos vainaja on velkainen, niin ensin pitää maksaa velkojille ennen kuin puhutaan perinnönjaosta. Eli oikeasti irtaimisto kuuluu velkojille. Eihän siitä varmaan kiinni jää, jos kavaltaa velkojille kuuluvaa omaisuutta, mutta väärinhän se on.
Maksaa mitä? Saako ne velkojat tiskiharjan, kengät, pöytälampun ja ämpärin?
Perunkirjoituksen jälkeen voit ottaa tavarat. Vain verottaja on kiinnostunut. Perunkirjoitukseen tarvitset asiantuntijan ja yhden uskotun miehen.
Vierailija kirjoitti:
Äitisi on elossa ja mietit näitä
Viisaat toimii noin. Tyhmemmät sitten alkaa äidin kuoltua etsimään missä on asunnon osakekirja, kyselemään pankeista tilinumeroita ja miettimään onko sen ekan aviopuolison kanssa tehty ositus silloin '75.
Täällä ollaan melko pihalla asioista. Perunkirjaan pitää ilmoittaa arvokkaat tavarat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tavanomaista irtaimistoa ei huomioida perinnönjaossa mitenkään. Eli voit ottaa.
Ja siis kiitos asiallisesti vastanneille.
Eivät he vastanneet sinulle oikein. Termi on tehokkaasti luopuminen, jolloin et saa ottaa yhtään tavaraa. Googlaa termi.
Ei koske tavanomaista kodin irtaimistoa, mitä ne kaikki kodin huonekalut, henkilökohtaiset tavarat, vaatteet, korut, koriste-esineet jne. käytännössä on. Kodin tavanomainen irtaimisto lasketaan yleensä arvottomaksi, erikseen perukirjaan ja eteenpäin tiedoksi luetellaan vaan esimerkiksi ajoneuvot, luvanvaraiset asiat sekä muut sellaiset jutut mitkä on vaikka erikseen vakuutettu.
Perukirjaan ei siis yleensä merkitä erikseen olohuoneen sohvaa
1800-luvulla piti merkitä, ja vielä 1960 kuolleen ukkini perukirjassa on luetteloitu huonekalut ja putkiradio, jotka nykyään mökilläni ovat....mutta laki on muuttunut sen jälkeen, eikä tavanomaista koti-irtaimistoa tarvitse perukirjaan luetella. Siitä laitetaan vain merkintä "tavanomainen koti-irtaimisto".
No voihan sitä kysyä, mutta tavanomainen irtaimisto ei yleensä ottaen ole kannattavaa yrittää edes realisoida. Käytetyt huonekalut ja kodinkoneet ei ole oikein minkään arvoisia, ellet omista Artekia yms.