Lue keskustelun säännöt.
Teini (7.lk) vetää tulevaisuutensa alas vessanpöntöstä
22.10.2024 |
En tiedä mikä auttaisi. On oltu kiinnostuneita koulunkäynnistä, ajoittain kokeiltu palkita hyvistä numeroista, selitetty koulutuksen merkityksestä, välillä painostettu, välillä annettu olla, rajattu puhelimen käyttöä jne kerran on tehty psykologin tutkimukset ADHD-epäilyn vuoksi ja tasoltaan lapsi oli keskitasoinen, eli oppimisvaikeutta ei pitäisi olla. Nuori ei valmistaudu kokeisiin, eikä ilmeisesti kuuntele tunneilla. Arvosanat pääosin tasoa 6. Mikään ei motivoi, mitään omaa kiinnostusta ei ole. Kokemusta?
Kommentit (82)
Olin samanlainen. Ysillä sitten yhtäkkiä keksin haluta lukioon ja tsemppasin. Pääsin rimaa hipoen lukioon. Siellä jatkui epämotivoituneisuus. Pääsin kursseista yleensä juuri ja juuri läpi, koska en tehnyt ikinä läksyjä tai lukenut kokeisiin. Ylioppilaskokeista sain yllättäen ihan hyvät arvosanat, jotka tosin eivät jatkokoulutukseen hakemisessa auttaneet. Pääsykokeita pääsin haluamalleni alalle yliopistoon ja siellä pärjäsin ihan hyvin. Olen tosin aina ollut keskinkertainen suoriutuja, mutta töitä on silti aina riittänyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Samanlaista meillä 10 vuotta sitten. Ylioppilaaksi asti lapseni opiskeli, mutta tiukassa se oli ja ammatillisia opintoja ei ole koskaan ole voinut aloittaa joten töitäkään ei löydy. Jostain se oma kiinnostuksen kohde täytyy löytää, mutta aikansahan se ottaa.
No homma on kustu jo.
Vierailija kirjoitti:
Ei vedä. On vielä nuori. On aikaa opiskella myöhemmin tai tehdä jotain ihan muuta. Peruskoulussa tai muualla voi olla vaikea keskittyä jos on oireita. Myöhemmin tulee mieleen mitä haluaa. Panikointi on turhaa ja maailman pitää muuttua hyväksyvämmäksi. Kannattaa olla ystävällinen ja yrittää ymmärtää. Kaikki negaaminen pahentaa asiaa tai epätoivon luonti. Silloin ihmiseen jää epätoivo, jos vanhempi siirtää sitä. Kannattaa siirtää hyviä asioita tai rauhaa.
Mitä oot vetäny
Monessa viestissä on sanottu, että tilanne voi parantua vielä muutaman vuoden aikana, jos juuri tällä hetkellä motivaatio onkin hukassa. Se sinänsä on ihan totta ja lapsi voi löytää sen motivaation vaikka siinä kohtaa, kun muut alkavat suunnitella mihin kaikkialle hakisivat peruskoulun jälkeen ja omalla kohdalla vaihtoehdot ovat numeroiden vuoksi kovin kapeat. Vanhemman kannattaa huomioida, että päättötodistuksen numeroista joku voi määräytyä jo 7. ja 8. luokan perusteella eikä korotusmahdollisuutta enää 9. luokalla olekaan. Jotkut oppiaineet rakentuvat lisäksi paljon aiemman tiedon varaan, jolloin ei ole kovin realistista odottaa, että numerot pomppaisivat mitenkään älyttömän paljon, vaikka yrittäisi miten panostaa. Jos pohja on huono, sille on vaikea rakentaa ellei ensin palaa niiden aiempien tietopuutteiden pariin. Vaatii ihan sinnikästä työtä vanhemmalta kannustaa sitä lasta opiskelemaan ja tehdä sellaisia päätöksiä, että se sisäinen motivaatiokin joskus heräisi. Eikä se kaikilla edes herää, mutta josko ulkopuolelta tulisi muitakin motivaattoreita kuin vanhemman "koska sun pitää opiskella".
Mulla oli ihan samanlainen kausi tuossa iässä. Itse asiassa jopa ihan koulu- ja yhteiskuntavastainen ideologia. Pidin oppivelvollisuutta laillistettuna orjuutena, ja tein sitä vastaan vastarintaa. Siis karkailin, lintsasin, jätin läksyt lukematta/tekemättä, en tehnyt koulussa oikein mitään.
Vasta ysiluokalla alkoi tuntua, että ei hitto, munkin täytyy kuitenkin siinä vihaamassani yhteiskunnassa elää, joten pitäisi varmaan miettiä miten. Tajusin haluavani ammattiin, johon vaaditaan yliopistotutkinto. Ysiluokalla ehdin vielä pientä spurttia ottaa sitten opintoihin täyden lekkeriksi heiton jälkeen, mutta silti päättötodistuksen arvosana oli vain 7,1.
Onneksi sillä pääsi asuinpaikallani lukioon, ja lukiossa mulla sitten olikin jo ihan eri asenne. Tunsin, että tässä tavoittelen omia elämäntavoitteitani, eikä enää että yhteiskunta on orjuuttanut mut tänne pakkolaitokseen ja minähän en tottele. Kirjoitin sitten lukiosta 5 Laudaturia lopulta, ja pääsin yliopistoon opiskelemaan haluamaani alaa. Mutta kyllä se ihan rajoilla oli, ettei parin vuoden teinikapinakausi 13-15 vuoden iässä pilannut kaikkia mahdollisuuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Murkkuikä pahimmillaan. Jos on poika, niin uskoo kaiken, mitä kaverit sanovat. Tuossa iässä osa uhoaa, ettei lue koskaan kokeisiin eikä tee läksyjä. Kuitenkin lukevat ja tekevät, mutta on häpeällistä tunnustaa olevansa pinko. Ja vähän hölmömmät sitten uskovat kaiken. Tytöt ovat tai ainakin ovat olleet tunnollisempia koululaisia, joilla harvoin murkkuikä häiritsee kovin paljon koulunkäyntiä, joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta.
Only fans -uraa pukkaa. Toivottavasti aikanaan edes muodollisesti pätevä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kasvatus, kasvatus, kasvatus! Jos vanhemmat käskee lukea läksyt niin silloin se pentu lukee ne!
Sama kasvatus ja kaikki mahdollisuudet meidän lapsilla. Toinen opiskelee mielellään, suunnittelee tulevaisuutta, ei edes halua kokeilla tupakkaa tai alkoholia, pitää huolen omista tavaroista.
Toinen taas tekee kaikki justiin päinvastoin kuin on opetettu, kerrottu monta syytä miksei tupakkaa kannata polttaa niin varmasti kokeilee, energiajuomia pitää saada ja alkoholia kokeilla. Tavarat hajoaa hipaisusta. Älystä ei ole kiinni, onneksi pärjää koulussa vaikka ei lue yhtään, ei nepsyepäilyjä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ajoittain tehty näin ja ajoittain noin, silloin tällöin tolleen ja silloin tällöin taas toisin päin.
Mitään ei ole tehty kunnolla ja systemaattisesti vaan kuin joku tuuliviiri.
Vierailija kirjoitti:
Mun serkku oli tuollainen nuorena, varmaan parikymppiseksi asti. Nyt on ihan hyvin toimeentuleva perheellinen yrittäjä. Joillakin se aikuistuminen ja kasvaminen muutenkin kestää pidempään.
Mun isä oli (mummon kertoman mukaan) tuommoinen. Mummo piti kuitenkin päänsä ja pakotti pojan lukioon. Tohtori siitä sitten tuli. No, ei ehkä se yleisin tarina mutta näinkin voi käydä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanhemmat eivät ole kannustavia vaan enemmän sellasia pakottavia. Uhkaavat, antavat arestia, ottavat jotain tavaraa pois kun lapsi käyttäytyy tällein. Lapselle enemmän selvyitymistä. Lapsi kärsii tilanteesta minkä aiheutatte. Varmaan muuttaa heti pois kotoa kun pystyy.
Vierailija kirjoitti:
Only fans -uraa pukkaa. Toivottavasti aikanaan edes muodollisesti pätevä.
Onlyfails pikemminkin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika nuori vielä. Jatkaisin tukemista sekä kannustamista ja kertoisin juttuja mihin töihin ja millä elintasolla päätyy 6 keskiarvolla. Huomatkaa hyvä sekä palkitkaa edelleen edistymisestä. Lukekaa kokeisiin yhdessä ja kuulustelkaa koealuetta. Tämä on innostanut omaa lasta varmaankin yhdessä vietetyn ajankin lisääntyessä.
Heh, elintaso ei riipu mistään muinaisista kouluarvosanoista, vaan ihan muista tekijöistä, pääosin kysyntään ja tarjontaan liittyvistä.
Kyllä, mutta on se keino kannustaa lasta pyrkimään omaan potentiaalinsa. Vai sanotko sinä lapsellesi että 6 on hyvä arvosana, jatka samaan malliin?
Valheella motivoimisessa on se huono puoli, että se ei ole kestävällä pohjalla, vaan voi johtaa entistä suurempaan katkeroitumiseen. Valheella on lyhyet jäljet.
Jos sinäkin vaan itse luopuisit siitä somettamisesta joka päivä edes hetkeksi, ja käyttäisit Aikaa siihen että lapsen kanssa yhdessä tekisitte ne läksyt, niin ei tarvitsisi täällä keuhkota.
Jos ei koulut kiinnosta, niin ei kiinnosta. Perkelettäkö sille mahtaa. Moni menestynyt ihminen on ollut huono koulussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika nuori vielä. Jatkaisin tukemista sekä kannustamista ja kertoisin juttuja mihin töihin ja millä elintasolla päätyy 6 keskiarvolla. Huomatkaa hyvä sekä palkitkaa edelleen edistymisestä. Lukekaa kokeisiin yhdessä ja kuulustelkaa koealuetta. Tämä on innostanut omaa lasta varmaankin yhdessä vietetyn ajankin lisääntyessä.
Heh, elintaso ei riipu mistään muinaisista kouluarvosanoista, vaan ihan muista tekijöistä, pääosin kysyntään ja tarjontaan liittyvistä.
Kyllä, mutta on se keino kannustaa lasta pyrkimään omaan potentiaalinsa. Vai sanotko sinä lapsellesi että 6 on hyvä arvosana, jatka samaan malliin?
Valheella motivoimisessa on se huono puoli, että se ei ole kestävällä pohjalla, vaan voi johtaa entistä suuremp
Ei ole valhetta kertoa lapsille realistisesti mihin 6 keskiarvolla voi päätyä tulevaisuudessa. Voihan myös kertoa, että mahdollisuus on vaikka presidentiksi jos tajuaa ottaa itseään niskasta kiinni. Niinistöä eikä Stubbia tainnut kumpaakaan teinivuosina kiinnostaa ensisijaisesti kouluarvosanat. Tämä on rehellistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika perinteistä tuossa iässä. Ehtiihän sitä vielä myöhemminkin opiskella.
Naiset jakaa pillua teininä ja keski-ikäisenä sitten ravataan kansalaisopistoissa ja avoimessa korkeakoulussa lampaiden mukana 🤣
Mitä ihmeen vikaa on kansalaisopistossa? Upea laitos, jossa on mahdollisuus harrastaa, oppia uutta sekä tavata ihmisiä.
Lapsi on 13! Itse lintsasin 14-vuotiaana melkein kolme kuukautta putkeen ja senkin jälkeen olin pois kerran viikossa. Nyt oon ihan normaali korkeastikoulutettu työssäkäyvä veronmaksaja. Älä syyllistä lasta vaan tue ja selvittele mikä koulunkäynnissä tökkii. Tulevaisuus menee vessanpöntöstä vasta sitten kun lapsi ei saa kotoa tukea vaan kääntyy päihteiden puoleen.
Ei vedä. On vielä nuori. On aikaa opiskella myöhemmin tai tehdä jotain ihan muuta. Peruskoulussa tai muualla voi olla vaikea keskittyä jos on oireita. Myöhemmin tulee mieleen mitä haluaa. Panikointi on turhaa ja maailman pitää muuttua hyväksyvämmäksi. Kannattaa olla ystävällinen ja yrittää ymmärtää. Kaikki negaaminen pahentaa asiaa tai epätoivon luonti. Silloin ihmiseen jää epätoivo, jos vanhempi siirtää sitä. Kannattaa siirtää hyviä asioita tai rauhaa.