Teini (7.lk) vetää tulevaisuutensa alas vessanpöntöstä
En tiedä mikä auttaisi. On oltu kiinnostuneita koulunkäynnistä, ajoittain kokeiltu palkita hyvistä numeroista, selitetty koulutuksen merkityksestä, välillä painostettu, välillä annettu olla, rajattu puhelimen käyttöä jne kerran on tehty psykologin tutkimukset ADHD-epäilyn vuoksi ja tasoltaan lapsi oli keskitasoinen, eli oppimisvaikeutta ei pitäisi olla. Nuori ei valmistaudu kokeisiin, eikä ilmeisesti kuuntele tunneilla. Arvosanat pääosin tasoa 6. Mikään ei motivoi, mitään omaa kiinnostusta ei ole. Kokemusta?
Kommentit (82)
Teini-ikä. Ei kannata menettää toivoaan, hän on vielä lapsi.
Aika perinteistä tuossa iässä. Ehtiihän sitä vielä myöhemminkin opiskella.
Uhkailu ei ole koskaan lisännyt motivaatiota eikä ilman sitä opi.
Kasvatus. Puhelin, netti, pelit ja kaverit jäähylle, kunnes lukee läksynsä.
Mun serkku oli tuollainen nuorena, varmaan parikymppiseksi asti. Nyt on ihan hyvin toimeentuleva perheellinen yrittäjä. Joillakin se aikuistuminen ja kasvaminen muutenkin kestää pidempään.
Samanlaista meillä 10 vuotta sitten. Ylioppilaaksi asti lapseni opiskeli, mutta tiukassa se oli ja ammatillisia opintoja ei ole koskaan ole voinut aloittaa joten töitäkään ei löydy. Jostain se oma kiinnostuksen kohde täytyy löytää, mutta aikansahan se ottaa.
Jospa nuorelle auttais vähän valoittamaan tulevaisuutta? Unelma-ammatin tavoittelu ja siihen panostaminen oisi hyvä ottaa puheeksi. Tossa iässä uhmakkuus ja motivaation lasku on ihan tyypillistä, mut kevyin askelin kohti omia unelmiaan. Ei kannata asettaa liikaa paineita opiskelulle ja antaa nuoren suorittaa omalla tahdillaan.
Juo suoritteet ovat olleet pitkään heikkoja, vio olla tosi vaikea päästä sellaiselle tasolle, millä muut tekevät. Kutosen oppilas yläasteella voi olla kognitioltaan suunnilleen samalla tasolla, kuin ekaluokkalainen. Kapasiteettia ei vaan ole
Millaisia asioita tekee puhelimella. Hinkkaako aivojensa alkeellisia alueita, eli katsoko pornoa, sotajuttuja, päriseviä autojuttuja, jne.
Vierailija kirjoitti:
Aika perinteistä tuossa iässä. Ehtiihän sitä vielä myöhemminkin opiskella.
Naiset jakaa pillua teininä ja keski-ikäisenä sitten ravataan kansalaisopistoissa ja avoimessa korkeakoulussa lampaiden mukana 🤣
Niin siis teini ei vastaa niihin tulevaisuuden suunnitelmiin, joita sinä olet hänelle asettanut. Saahan sitä toivoa lapselleen parasta ja kannustaa siihen tietenkin, mutta se, että olisi olemassa joku tulevaisuus jota kohti hän oli menossa, mutta ei siihen pääsekään... no se on kontrolloimisen tarpeesta johtuva näkemys. Monelle se järki päähän ja tulevaisuuden suunnittelu tulee myöhemmin, ei vielä 7. luokalla. Vanhemman keinot ovat rajalliset, mutta luovuttaa ei kannata. Koulun kanssa kannattaa pitää matalalla kynnyksellä yhteyttä. Opinto-ohjaaja on yksi taho, johon voit vanhempana olla yhteyksissä huoliesi kanssa.
Nukkuuko yöllä vai tekeekö jotain muuta? Siitä voisi aloittaa, ja tässä suhteessa ei olisi pahaksi kannustaa jonkun liikuntaharrastuksen pariin, jos sellaista ei vielä ole niin maistuu se unikin paremmin.
Muutoin istuisin viereen huolehtimaan, että tekee läksynsä ja lukee kokeisiin, eikä kylille lähdetä hillumaan tai ole ruutuaikaa, ennen kuin alkaa sujua.
Peruskoulusta olisi hyvä suoriutua edes joten kuten. Sen jälkeen ehtii sitten hakea opintomotivaatiota ja opiskella myöhemminkin, mutta jos se pohja jo peruskoulusta on aivan surkea niin on se paljon vaikeampaa.
Olin samanlainen. Yläasteen jälkeen menin amikseen, jonka jälkeen tein muutaman vuoden hanttihommia ja hain amkiin. Amk jäi kesken, mutta jotenkin sitä tässä vaan työelämässä ollaan, tulot mediaanin ja asuntovelka lyhenee kuukausittain.
Ei kaikkia kiinnosta koulu, eikä siihen ole sen mystisempää selitystä tai aina diagnoosia syyksi. Ongelma on nykyään lähinnä se, että tässä koulutususkovaisessa yhteiskunnassa vaaditaan ihan joka älykääpiöhommaankin väh. kolmen vuoden koulutus ja valmiit tutkinnot.
Ennen pääsi eteen päin elämässään "työ tekijäänsä opettaa" mentaliteetilla, nykyään täytyy olla maisteri, jotta voi saada jonkun määräaikaisen työsopimuksen. Ja sitten ihmetellään miksi jengi ei lisäänny, samalla kun nuoret elävät jatkuvassa epätietoisuudessa siitä onko vuoden päästä enää töitä.
Yläkoulussa ei opi mitään mitä ei voisi opetella myös myöhemmin jos tarvitsee. Jos kutosen keskiarvolla pääsee ulos niin ei muuta kuin jatko-opintoihin. Parasta on että käy koulua. Ne jotka jää kotiin makaamaan on asiat todella huonosti. Turhaan stressaat.
Ajatella, kun ne lapset on ihmisiä, ne kasvaa, eikä niitä voi ohjelmoida kuin robotteja toimimaan haluamallaan tavalla.
Kannattaa keskustella nuoren kanssa kuinka tulevaisuus menee pilalle ja laittaa koululla luokanvalvojan ja kuraattorin puheille. Tarpeeksi monesta suunnasta kun viesti tulee niin kyllä se nuorikin ymmärtää.
Vierailija kirjoitti:
Kasvatus
Luetun ymmärtäminen.
Vierailija kirjoitti:
Yläkoulussa ei opi mitään mitä ei voisi opetella myös myöhemmin jos tarvitsee. Jos kutosen keskiarvolla pääsee ulos niin ei muuta kuin jatko-opintoihin. Parasta on että käy koulua. Ne jotka jää kotiin makaamaan on asiat todella huonosti. Turhaan stressaat.
Kutosen arvosanoilla ei vain nykyään oikein pääse minnekään. Kaupunkien lukioihin pääsee nykyään sellaisella 7,5-9,5 keskiarvolla. Suosituille amis-linjoille keskiarvo on paikoin jopa lukioita korkeampi.
Mitä nuori tarvitsee kouluopetuksesta: tiedot, joiden päälle rakentuu seuraava koulutus + arvosanat, joilla pääsee seuraavaan kouluun. Tietäähän nuoresi tämän?
Ne muut hyödylliset jutut, kuten ryhmässä toimiminen, itsesääntely, tunnetaidot yms. ovat sitten plussaa, eikä niistä varmaan ole motivoimaan.
Aikuisten kannattaa ehkä olla kiinnostuneita siitä opiskeltavasta *asiasta* myös, eikä pelkästään opiskelemisesta ja arvosanoista.
Kasvatus