Teini (7.lk) vetää tulevaisuutensa alas vessanpöntöstä

No mitäpä vittua nyt taas. Se että yläasteella menee koulussa huonosti ei vaikuta paskan vertaa siihen, miten aikuisena menee. Sitä voi olla kympin oppilas maisteriputkessa jonka nuppi hajoaa aikuisena ja päätyy katujuopoksi.

Koulutususkovaisuus on huono ilmiö. Itsekin heräsin siitä hulluudesta gradun puolivälissä ja jatkoin työelämään "pelkkänä" kandina. Oli mulle just oikee ratkaisu.

Jänskää, että kuutosen numerot merkitsevät automaattisesti sairautta. Entisaikaan numerot jaettiin Gaussin-käyrän mukaan, eli luokassa oli ysejä ja kymppejä about saman verran kuin viitosia ja kuutosia. Se merkitsi sitä, että joku sai aina kuutosen. Nyt on sellainen henki, että kaikilla pitää olla vähintään armo-ysi.

Suomessa voitaisiin siirtyä Ruotsin malliin, eli arvostelu on jotakuinkin seuraava, icke godkänt, godkänt ja väl godkänt. Numerosysteemin voi heivata jorpakkoon.

Pitäkää kiinni noista kokeilemistanne hyvistä asioista, vaikka välillä tuntuisikin toivottomalta. Vaalikaa hyvää ja rauhallista yhteistä aikaa lapsen kanssa - silloin voi jutella jostain ihan muusta. 7-luokkalaiset täyttävät tänä vuonna 13 eli ovat aika lailla lapsia. Murrosiän muutokset ovat jossain vaiheessa meneillään. Tukekaa ja mainitkaa ääneen kaikesta hyvästä, mitä hän tekee ja kertokaa, kuinka tärkeä hän on teille.

Vierailija kirjoitti:

Olin samanlainen. Yläasteen jälkeen menin amikseen, jonka jälkeen tein muutaman vuoden hanttihommia ja hain amkiin. Amk jäi kesken, mutta jotenkin sitä tässä vaan työelämässä ollaan, tulot mediaanin ja asuntovelka lyhenee kuukausittain.

Ei kaikkia kiinnosta koulu, eikä siihen ole sen mystisempää selitystä tai aina diagnoosia syyksi. Ongelma on nykyään lähinnä se, että tässä koulutususkovaisessa yhteiskunnassa vaaditaan ihan joka älykääpiöhommaankin väh. kolmen vuoden koulutus ja valmiit tutkinnot.

Ennen pääsi eteen päin elämässään "työ tekijäänsä opettaa" mentaliteetilla, nykyään täytyy olla maisteri, jotta voi saada jonkun määräaikaisen työsopimuksen. Ja sitten ihmetellään miksi jengi ei lisäänny, samalla kun nuoret elävät jatkuvassa epätietoisuudessa siitä onko vuoden päästä enää töitä.

Vuoden? Orpon hallitushan haluaa, että ihmiset ei tiedä onko 2 viikon päästä enää töitä.

Itse laitaisin tuollaisen lapsen myyntiin Torin kauppapaikalle tai lahjottaisin adoptioon minne tahansa. Ei tuollaista lasta tarvitse sietää.

Just kuin minä kouluvuosina, aivan holtitonta menoa, ei toiminut koulun eikä kodin uhkailut jne. Nippa nappa pääsin koulusta, olin kesätöissä, lähdin opiskelemaan, nyt ollut vakinaisessa virassa reilun 30 vuotta. Eli hulttiostakin voi kasvaa kunnon ihminen 😚

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa keskustella nuoren kanssa kuinka tulevaisuus menee pilalle ja laittaa koululla luokanvalvojan ja kuraattorin puheille. Tarpeeksi monesta suunnasta kun viesti tulee niin kyllä se nuorikin ymmärtää.

Painostetaan teiniä ja valehdellaan sille niin hyvää tulee? Kenenkään tulevaisuus ei mene pilalle ylä-asteella.

Voi olla vaikeuksia toiminnan ohjauksessa. 

adhd ei ole oppimishäiriö sinänsä. Ihmisellä voi olla ADHD ja voi olla tosi hyvä oppimaan. Niitä asioita mitkä kiinnostaa ja omissa oloissa.

Ensin kannattaisi vähentää some ja peliaikaa. 

sitten käytte läpi huoneessa paikat: tässä on paikka repulle, tässä läppärille, tässä kirjoille / kynille, tässä teet koulun jälkeen läksyt, näin pakkaat repun. Tässä on printattu lukujärjestys (printtaa vaikka joka viikko)  Koulussa tunnilla otat esiin sen tunnin materiaalit , katso tästä, huomenna klo 9:15 sulla on liikunta. 



tunnilla kuuntele ja kirjoita ylös vihkoon (osta vihkoja jos ei muuta) . Tunnilla istut ja teet mitä ope sanoo. Jos et kuule, pyydä päästä istumaan eturiviin. 

käy läpi käytännössä asiat. Se auttaa oikeesti 

Vierailija kirjoitti:

Aika perinteistä tuossa iässä. Ehtiihän sitä vielä myöhemminkin opiskella. 

Näin kävi itselläkin. Ala-asteella keskiarvo tasaisesti päälle 9 ja koulu kiinnosti. Yläasteella sitten tuli totaalinen kyllästyminen ja ei voinut vähempää kiinnostaa. Ei auttanut uhkailut, lahjonnat tai puheet jatko-opinnoista. Kun ei kiinnosta niin ei kiinnosta. Vasta aikuisena tehtyjen hanttihommien jälkeen alkoi sitä motivaatiota löytymään jonka jälkeen kouluttauduin ja nyt tienaan ihan hyvin mieleisessä työssä. Jos sisäistä motivaatiota ei ole, niin sitä on hankala vanhempien antaa, vaikka joidenkin mielestä kaikki vanhempien syytä onkin.

Jos lapsi on poika, niin ei kannata liikaa ottaa paineita. Miesten onnistuminen ja epäonnistuminen on numeropeliä, eli jos haluaa poikalapsen, joka suurella todennäköisyydellä onnistuu elämässä niin niitä pitää tehdä 3. Tyttöjen kohdalla tilastollisesti kohtuulliseen onnistumiseen voi riittää yksi, tai kaksi. Pojilla hajonta epäonnistujissa ja onnistujissa on suurta, eli suuret nerot ja pahimmat luuserit ovat enemmistöltään miehiä. Tällä tarkoitan siis sitä että pojista merkittävä osa on ihmislaadun parasta, mutta myös huonointa tavaraa, teit mitä teit. M51

Kun on pudonnut kerran kelkasta, on ymmärrettävää, ettei halua kuunnella opetusta, koska tekee kipeää huomata, että samalla kun se itseltä menee yli ymmärryksen, muut selvästi ovat kärryillä. Keskustele lapsesi kanssa siitä, minkälaisia tunteita hänelle nousee kun pitäisi opiskella.

Sitten kehitätte strategian, jolla voitte molemmat olla tyytyväisiä hänen suorituksiinsa, ja lapsi ei menetä kaikkea itsetuntoaan koulussa. Et voi henkisesti piiskata häntä takaisin kärryille, ja jos olet ahdistunut patistellessasi häntä, olette vain molemmat hermoromahduksen partaalla. Hyväksykää faktat, ja hankkikaa tukiopetusta asioihin, joissa hän on pudonnut. Kielissä ja matematiikassa erityisesti ei ole mahdollista kuroa muuten kuin tutkimalla, mitä on jäänyt ymmärtämättä. Kaikki uusi rakentuu tuon rikkinäisen palikan päälle. Jos tällaista apua ei löydy etkä itse pysty auttamaan hyvässä hengessä ja palkiten yrityksestäkin, sitten toteatte, että ei elämä tähän kaadu. Ei ole mahdollista, että kaikki ymmärtäisivät koulussa kaiken. Heikompia kohtaan on erittäin väärin, että yritetään edes opettaa sellaista, mihin ei ole teoreettistakaan mahdollisuutta ymmärtää. 

Esimerkkinä vaikka se, että jos ei ymmärrä englannin apuverbejä can ja can't ja miten niitä käytetään, could ja couldn't eivät voi mennä perille. 

Vierailija kirjoitti:

Just kuin minä kouluvuosina, aivan holtitonta menoa, ei toiminut koulun eikä kodin uhkailut jne. Nippa nappa pääsin koulusta, olin kesätöissä, lähdin opiskelemaan, nyt ollut vakinaisessa virassa reilun 30 vuotta. Eli hulttiostakin voi kasvaa kunnon ihminen 😚

Minne pääsee opiskelemaan virosen keakiarvolla?

...vitosen...

Vierailija kirjoitti:

Yläkoulussa ei opi mitään mitä ei voisi opetella myös myöhemmin jos tarvitsee. Jos kutosen keskiarvolla pääsee ulos niin ei muuta kuin jatko-opintoihin. Parasta on että käy koulua. Ne jotka jää kotiin makaamaan on asiat todella huonosti. Turhaan stressaat.

Kutosen keskiarvolla ei välttämättä pääse jatko-opintoihin, usein ei ainakaan sellaisiin, jotka ehkä kiinnostaisivat. Maailma on muuttunut siitä kun suurin osa tässä keskustelussa olevista kävi peruskoulua tai opintoja sen jälkeen.

Lukioita ja muita vaihtoehtoja on vähennetty, kouluihin pääsy vaatii korkeampia arvosanoja, opetus on "itseohjautuvampaa", tukea saa vain yhteen tutkintoon, tutkinnoissa on aikarajat, ilman koulutusta on yhä vaikeampi työllistyä (edes oikea koulutus ei nykyään riitä vaan pitää olla lisäksi relevanttia työkokemusta), aikuiskoulutusta on vähennetty tai vähennetään, alanvaihto on vaikeampaa, robotit ja automaatio tekevät "hanttihommia" ja yhä enemmän myös muita töitä tai ne on siirretty ulkomaille jne.

Ikävä kyllä, niin tylyltä kuin se kuulostaakin, opinnot ovat nykyään paljon suoraviivaisempia. Voisi melkein sanoa, että onnistua voi yhdellä tavalla, epäonnistua monella tavalla. Ei tämä nykyinen systeemi toki hyvä ole ja vaatii jo yläkoululaisilta paljon mutta on elettävä niiden sääntöjen mukaan mitä on olemassa. Suunta on jo pitkään ollut kohti entistä kilpailullisempaa, jossa ihan hyvä saati vähempi ei enää riitä. Ei ap turhaan stressaa, toisaalta se stressaaminenkaan ei auta mitään.

Älä heitä vielä kirvestä kaivoon. Minulla oli aikoinaan teinipoika, joka alisuoriutui aina kaikesta: ei tehnyt läksyjä juuri koskaan, ei siivonnut huonetta, ei totellut sääntöjä, pelasi aika paljon pelejä. Arvosanoilla 6-7 läpäisi yläasteen. Olin jo henkisesti luovuttanut ja ajatellut ettei hänestä tule koskaan mitään.

Mutta ihmeitä tapahtuu ja ankanpoikasista voi kuoriutua joutsenia. Hän siis kävi jatko-opinnot amislinjalla (datanomi), suoritti armeijan (vaivoin) ja sen armeijan jälkeen hänestä kasvoi mies. Meni töihin ja alkoi miettimään jopa jatko-opintoja, asuu omillaan ja kämppä on aina siisti. Huolehtii raha-asioistaan ja hänellä on nyt kaikki paremmin kuin hyvin.

Ja niistä nettipeleistäkin oli hyötyä, hän puhuu nyt sujuvaa englantia, toisin kuin minä itse. On töissä firmassa, jossa tarvitaan englantia ja on sen ansiosta jopa edennyt urallaan.

Tunsin nuorena aika monta samanlaista ja aivan kunnon ihmisiä heistä lopulta tuli. 

Itse en ehkä kannata sitä puhetta, että kaikille pitäisi löytyä joku unelma-ammatti ja työn pitäisi olla intohimo. Loppujen lopuksi aika moni käy töissä lähinnä palkkapäivän vuoksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika perinteistä tuossa iässä. Ehtiihän sitä vielä myöhemminkin opiskella. 

Naiset jakaa pillua teininä ja keski-ikäisenä sitten ravataan kansalaisopistoissa ja avoimessa korkeakoulussa lampaiden mukana 🤣

Niinkö sinulle kävi? No onneksi löysit tämän keskustelupalstan, jonne voit purkaa huoliasi.

Vierailija kirjoitti:

Itse laitaisin tuollaisen lapsen myyntiin Torin kauppapaikalle tai lahjottaisin adoptioon minne tahansa. Ei tuollaista lasta tarvitse sietää.

Toivottavasti tunnekylmä ihminen et itse koskaan lisäänny. Olisi kurjaa olla sun lapsesi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Just kuin minä kouluvuosina, aivan holtitonta menoa, ei toiminut koulun eikä kodin uhkailut jne. Nippa nappa pääsin koulusta, olin kesätöissä, lähdin opiskelemaan, nyt ollut vakinaisessa virassa reilun 30 vuotta. Eli hulttiostakin voi kasvaa kunnon ihminen 😚

Minne pääsee opiskelemaan virosen keakiarvolla?

virosen keakiarvo?

Vierailija kirjoitti:

Uhkailu ei ole koskaan lisännyt motivaatiota eikä ilman sitä opi.

Kyllä se ainakin ulkomailla toimii. Opettaja antaa keppiä kaikille jotka eivät muista ulkoa sitä tekstiä mikä oli annettu läksyksi.