Tunnistatko helposti, jos jostakin ihmisestä kannattaa pysytellä loitolla?

Ja se mystinen vaisto - varmaan mukava voimafantasia luulla omaavansa paranormaaleja kykyjä, mutta toisaalta järjissään pysyminen olisi vielä parempi!

En valitettavasti :( siksi lähinnä vaan huonoja kokemuksia ihmisistä mutta nyt olenkin ollut 18 v yksin täysin erakkona. En enää halua ihmisiä elämääni.

Minussa on jotakin sellaista, että olen koko elämäni ajan vetänyt voimakkaasti puoleeni sellaisia ihmisiä, jotka kiinnostuvat minusta valtavasti, mutta alkavat lopulta vähitellen kohdella minua huonosti. Sitten heitän sen ihmisen menemään elämästäni ja hän on erittäin yllättynyt ja järkyttynyt. Tätä kierrettä on mielestäni äärimmäisen vaikea muuttaa. Ainoa mikä toimii, on se, etten reagoi myönteisesti sen toisen tutustumisaloitteisiin. En pysty muuttamaan omaa luonnettani enkä sitä mihin jotkut ihmiset tarrautuvat minussa.

Mielestäni ne ihmissuhteet menevät pieleen siinä kohtaa kun se toinen ihminen haluaa pitää yhteyttä tosi usein ja tiiviisti. Olen alkanut suhtautua uhkana jokaiseen naiseen tai mieheen, joka kiinnostuu minusta hyvin intensiivisesti. Minulle riittää vanhat ystäväni ja muuten aika etäiset ja kunnioittavat välit muihin ihmisiin. 

Jos koittaa nirhata niin tietää pitää välimatkaa.

Vierailija kirjoitti:

Minussa on jotakin sellaista, että olen koko elämäni ajan vetänyt voimakkaasti puoleeni sellaisia ihmisiä, jotka kiinnostuvat minusta valtavasti, mutta alkavat lopulta vähitellen kohdella minua huonosti. Sitten heitän sen ihmisen menemään elämästäni ja hän on erittäin yllättynyt ja järkyttynyt. Tätä kierrettä on mielestäni äärimmäisen vaikea muuttaa. Ainoa mikä toimii, on se, etten reagoi myönteisesti sen toisen tutustumisaloitteisiin. En pysty muuttamaan omaa luonnettani enkä sitä mihin jotkut ihmiset tarrautuvat minussa.

Mielestäni ne ihmissuhteet menevät pieleen siinä kohtaa kun se toinen ihminen haluaa pitää yhteyttä tosi usein ja tiiviisti. Olen alkanut suhtautua uhkana jokaiseen naiseen tai mieheen, joka kiinnostuu minusta hyvin intensiivisesti. Minulle riittää vanhat ystäväni ja muuten aika etäiset ja kunnioittavat välit muihin ihmisiin. 

 

Minulle on käynyt samoin! Mistä ihmeestä tämä johtuu?!? Palautteen mukaan olen kuulemma ihana ja herttainen ihminen. Vaikea kuvitella mitä näiden ihmisten päässä liikkuu? Ehkä että "tuossapa ihana ja kiltti ihminen. Ok, haluan tehdä hänelle pelkkää pahaa ja pilata hänen elämänsä!"????

Onko ainoa vaihtoehto vaan olla yksin?

Tämä menee ehkä vähön ohi aiheen, mutta valitettavasti ajattelen nykyään, että lähes kaikki ihmiset, jotka kiinnostuvat minusta ja haluaa tutustua, ovat pahoja ja haluavat lopulta imeä minusta kaiken ja tuhota minut. Näin on vaan käynyt niin monta kertaa kun olen päästänyt ihmisiä elämääni. Opettelen kuuntelemaan itseäni uuden ihmisen kanssa, että onko tässä tilanteessa oikeasti minulla halu tutustua vai onko se vain sen toisen ihmisen tarve. 

nyt vanhemmiten tunnistan kokemuksella ja kokemuksesta. nuorempana en. maailma on todella ruma paikka, mitä enemmän ymmärtää ihmisistä ja asioista. tyhmempänä olisi hauskempaa. 

Eivät kaikki todellakaan tunnista. Monet "palvovat" ulkoisuutta, varallisuutta tai supliikkia. Tuttuni postailee itsestään salivideoita, joissa kehuskelee olevansa pian miljonääri (vertaa kuvottavasti itseään huonommin säilyneisiin viisikymppisiin miehiin) ja ylistää vaimonsa kauneutta jne... Silti aina joku tykkää, vaikka postaukset ovat superövereitä (eivätkä edes huumoria). Mietin, että mikä saa aikaan sen, että sitä kuvottavuutta ja nar sismia ei näe. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä. Esimerkiksi tämän kysymyksen esittäjä kuuluu niihin.

Mistä moinen kommentti? Ap

En ole varma, mutta saattaa olla tuo aloituksesi tyyli, jossa sinulla on vain kysymysmerkki. Samaa harrastaa täällä yksi spämmääjä. Melkein laitoin tämän poistoon. Kannattaa kirjoittaa aloitukseen edes vähän jotain järkevää.

Vierailija kirjoitti:

Naisissa: asuu kerrostalossa, 4G liitymä, Dellin tai HP:n läppäri, Samsungin OLED TV jossa ei ole HDTV valmiutta, K-raudan pallogrilli, Rainbow grillihiiliä, joku etenkin sähköllä toimiva Aasian kippo kulkimena, tatuointeja, lävistyksiä, sokkivärjäys tai kananpersetukka, joku (y)amk-tutkinto ja silti suoritusportaan töissä jossain tehtaassa työhön osallistuvana vuoropomona jne, suvussa yh- tai apukoulu-tarkkistaustaa viimeisten 4 polven aikana, pimeitä sekopääkuvia somessa jota päivitetään joka päivä. 

No huh huh. Toivottavasti emme koskaan tämän kirjoittajan kanssa törmää ja ala vahingossa jutustelemaan. Voisi tulla rumaa jälkeä. 

Vierailija kirjoitti:

Minussa on jotakin sellaista, että olen koko elämäni ajan vetänyt voimakkaasti puoleeni sellaisia ihmisiä, jotka kiinnostuvat minusta valtavasti, mutta alkavat lopulta vähitellen kohdella minua huonosti. Sitten heitän sen ihmisen menemään elämästäni ja hän on erittäin yllättynyt ja järkyttynyt. Tätä kierrettä on mielestäni äärimmäisen vaikea muuttaa. Ainoa mikä toimii, on se, etten reagoi myönteisesti sen toisen tutustumisaloitteisiin. En pysty muuttamaan omaa luonnettani enkä sitä mihin jotkut ihmiset tarrautuvat minussa.

Mielestäni ne ihmissuhteet menevät pieleen siinä kohtaa kun se toinen ihminen haluaa pitää yhteyttä tosi usein ja tiiviisti. Olen alkanut suhtautua uhkana jokaiseen naiseen tai mieheen, joka kiinnostuu minusta hyvin intensiivisesti. Minulle riittää vanhat ystäväni ja muuten aika etäiset ja kunnioittavat välit muihin ihmisiin. 

 

Täällä samanlaista! Oon todennu tässä vuosien aikana, että mun kestävimmät ihnissuhteet ovat syntyneet pikkuhiljaa, ja suhteet ihmisiin, joiden kanssa on heti alkuun kuin paita ja peppu, muuttuvat aina tavalla tai toisella ikäviksi. Vältän siis nykyään niitä, joiden kanssa alkuun kaikki tuntuu niin helpolta ja ihanalta. Esimerkkejä on monia, eksäni yksi niistä.

Menen nykyään aivan lukkoon pahantahtoisen, hovia keräävän, mukahauskan, kärkkään ja vilpillisen ihmisen läsnäollessa. Alan voida huonosti. Emme saa kumpikaan kontaktia toisiimme ja se ihminen alkaa syrjiä minua. Tiedän sen, että sen jälkeen olen leimautunut ja muu porukka lähtee mukaan syrjimiseen. Viimeistään siinä kohtaa alan välttää tällaista ihmistä. Nykyään teen väistöliikkeet jo mahdollisimman aikaisin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä. Esimerkiksi tämän kysymyksen esittäjä kuuluu niihin.

Mistä moinen kommentti? Ap

En ole varma, mutta saattaa olla tuo aloituksesi tyyli, jossa sinulla on vain kysymysmerkki. Samaa harrastaa täällä yksi spämmääjä. Melkein laitoin tämän poistoon. Kannattaa kirjoittaa aloitukseen edes vähän jotain järkevää.

Totta, se spämmääjä on joku muu. Ap

Mun luotettavimmat ystävät ovat sellaisia, jotka eivät ole koskaan hullaantuneet minusta ja takertuneet minuun. Niiden hullaantujien kanssa suhde on päättynyt aina huonosti. He näkevät minut jotenkin enemmän omien toiveidensa läpi kuin minut omana itsenäni.

Kerran työpaikalla tuli vahva tunne eräästä ihmisestä, että paras pysyä etäällä. Onneksi kyseinen tyyppi oli vain vähän aikaa siellä, joitakin viikkoja.

Mä kai näen merkit, mutta onnistun aina ajattelemaan, että ehkä hänellä on vain kehnot sosiaaliset taidot ja hänestä tulee siksi outo vaikutelma. Ei pitäisi aina uskoa kaikista hyvää. 

Kyllä ja ei. Jokainen tietenkin tunnistaa tietyt merkit jolloin hälytyskellot soi ja syystä. Sitten on ihmisiä joista voi tehdä vääriä tulkintoja suuntaa tai toiseen. Ihmiset myös muuttuu eri elämäntilanteissa. Joku ei kestä stressiä, perhe-elämää, hiljaisuutta, vastoinkäymisiä, muiden iloa jne. 

Vierailija kirjoitti:

Eivät kaikki todellakaan tunnista. Monet "palvovat" ulkoisuutta, varallisuutta tai supliikkia. Tuttuni postailee itsestään salivideoita, joissa kehuskelee olevansa pian miljonääri (vertaa kuvottavasti itseään huonommin säilyneisiin viisikymppisiin miehiin) ja ylistää vaimonsa kauneutta jne... Silti aina joku tykkää, vaikka postaukset ovat superövereitä (eivätkä edes huumoria). Mietin, että mikä saa aikaan sen, että sitä kuvottavuutta ja nar sismia ei näe. 

Miksi hän kertoo olevansa kohta miljonääri? Onko se totta vai jotain läppää vain? En ikinä lesoilisi rahoilla julkisesti, se on tyhmä virhe.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minussa on jotakin sellaista, että olen koko elämäni ajan vetänyt voimakkaasti puoleeni sellaisia ihmisiä, jotka kiinnostuvat minusta valtavasti, mutta alkavat lopulta vähitellen kohdella minua huonosti. Sitten heitän sen ihmisen menemään elämästäni ja hän on erittäin yllättynyt ja järkyttynyt. Tätä kierrettä on mielestäni äärimmäisen vaikea muuttaa. Ainoa mikä toimii, on se, etten reagoi myönteisesti sen toisen tutustumisaloitteisiin. En pysty muuttamaan omaa luonnettani enkä sitä mihin jotkut ihmiset tarrautuvat minussa.

Mielestäni ne ihmissuhteet menevät pieleen siinä kohtaa kun se toinen ihminen haluaa pitää yhteyttä tosi usein ja tiiviisti. Olen alkanut suhtautua uhkana jokaiseen naiseen tai mieheen, joka kiinnostuu minusta hyvin intensiivisesti. Minulle riittää vanhat ystäväni ja muuten aika etäiset ja kunnioittavat välit muihin ihmisiin. 

 

En ole tuo jota lainasit, mutta uskoisin että nämä ihmiset ovat sadisteja. Näkevät, että tuota on ennenkin kohdeltu huonosti, joten häntä voi jatkossakin, hän alistuu siihen. Joillakin on se vainu, että lukevat sinusta sekunneissa koko henkilöhistoriasta, vaikket puhuisi mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minussa on jotakin sellaista, että olen koko elämäni ajan vetänyt voimakkaasti puoleeni sellaisia ihmisiä, jotka kiinnostuvat minusta valtavasti, mutta alkavat lopulta vähitellen kohdella minua huonosti. Sitten heitän sen ihmisen menemään elämästäni ja hän on erittäin yllättynyt ja järkyttynyt. Tätä kierrettä on mielestäni äärimmäisen vaikea muuttaa. Ainoa mikä toimii, on se, etten reagoi myönteisesti sen toisen tutustumisaloitteisiin. En pysty muuttamaan omaa luonnettani enkä sitä mihin jotkut ihmiset tarrautuvat minussa.

Mielestäni ne ihmissuhteet menevät pieleen siinä kohtaa kun se toinen ihminen haluaa pitää yhteyttä tosi usein ja tiiviisti. Olen alkanut suhtautua uhkana jokaiseen naiseen tai mieheen, joka kiinnostuu minusta hyvin intensiivisesti. Minulle riittää vanhat ystäväni ja muuten aika etäiset ja kunnioittavat välit muihin ihmisiin. 

Olen tuo, jota kommentoit. Mielestäni ne jutut vaan riistäytyvät käsistä sen intensiivisyyden takia. Tullaan nopeasti läheisiksi ja pidetään tiiviisti yhteyttä. Sellainen kunnioitus ja raja katoaa. Sillä hanakasti ystävystyvällä on kova tarve täyttää sisintään sillä toisella ihmisellä. Tiedän nykyään jo etukäteen tällaisten juttujen päätyvän ikävästi. Ensimmäisiä merkkejä suhteen tuhoutumisesta on mielestäni se kun se toinen ihminen alkaa sanoa ääneen minua kipeimmin loukkaavia asioita. Siis se tunne siitä, että toinen haluaa tietoisesti satuttaa. Siinä vaiheessa se ihmissuhde kuolee minun osaltani ja ajattelen, ettei olisi koskaan pitänyt päästää tuotakaan ihmistä elämäänsä.