Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko teillä joskus tunnetta ettei kukaan ymmärrä?
16.10.2024 |
Esimerkiksi ystävät tai edes oma puoliso. Olen menettänyt vanhempani teini-ikäisenä ja tämä aika vuodesta, syksy, pyhäinpäivä ja lähestyvä joulu on aina ollut hyvin tunteikasta aikaa. Haluaisin itse vaan rauhoittua kotiin, mutta monesta paikasta tuppaa kaikenlaista syksy- ja halloweenbileitä, pikkujouluja ja ihmiset miettii jouluakin. En jaksaisi olla mukana menossa, tämä herkkä aika vaikuttaa jaksamiseeni, huomaan että tarvin enemmän yksinoloa ja aikaa itselle. Kun kieltäydyn kutsusta, jätän menemättä tai sanon etten jaksa tai halua puhua esim pikkujoulusta alkaa kysely että no mikä on, vaikka läheiset kaikki tietää taustani. Miten voisi saada ihmiset ymmärtämään paremmin?
Kommentit (46)
Miksi miehesi pitäisi jäädä kotiin sinun kanssasi, vaikka vanhempasi onkin kuolleet?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et halua osallistua, ok. Mutta mikä on tässä se ongelma?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa ehkä miettiä miten paljon tuo haittaa elämää jos kerran koko syksyn ja joulukin tarkoittaa sosiaalista eristätymistä.
Ei vanhemman kuoleman tarvitse tarkoittaa sellaista.
Sinulta ei taida olla vanhempaa kuollut. Kun nuorena menettää vanhemman jää jäljelle vain tyhjyys. Monelle aikuisellekin vanhemmat on itsestäänselvyys. Ap
Hieno oletus.
Ensin pitää pystyä itse ymmärtämään ettei kaikki huolehtiminen ole aitoa vaan kuuluu sosiaaliseen kanssakäymiseen, ei se kyselijä ole kiinnostunut oikeasti mutta tavan vuoksi on oltava. Niihin tilanteisiin löytyy vakiofraasit, sama kuin tervehtiminen, ei ole väliä kunhan sanoo ettei vaikuta epäkohteliaalta.
No sitten jäät kotiin suremaan ja mies lähtee juhliin? Ei kai siinä ole ongelmaa?
Itsekin olen masentunut ja jos en jaksa lähteä johonkin juhliin, niin jään kotiin. Toisaalta jos mies ei halua lähteä kanssani johonkin, niin hän jää kotiin ja minä lähden.
Vaikka muut eivät ymmärtäisi tuskaasi, et voi yrittää kahlita muita suohosi.
Alue: Aihe vapaa
Tällä palstalla on usein todella kylmä ja epäempaattinen meno, älä pelästy sitä. Ulkomaailmassa on onneksi paljon mukavampia ihmisiä, koska vielä ainakin jonkinlaiset sosiaaliset normit määrittävät ihmisten kohtaamista live-elämässä.
Jos sinusta tuntuu, että et ole vielä käsitellyt tarpeeksi vanhempasi menetystä, voisitko ehkä käsitellä sitä lisää, tunnetasolta käsin? Auttaisiko kirjoittaminen, ihan vain itkeminen jonkun läheisen kanssa yhdessä? Suru on meillä kaikilla yksilöllinen prosessi, ja jos menettää jonkun niin läheisen kuin oman vanhemman, sen surun kanssa elää tavalla tai toisella aina. Suuri halaus siis sinulle.
Ole ylpeä itsestäsi, koska sinulla on laaja sydän ja selkeästi pinnallista tasoa syvällisempi ajatusten meri. Kun vain rakastat itseäsi pyyteettä, huomaat kuinka kaunis sielu olet juuri sellaisena kuin olet.